Seuraa 

Elikkäs meillä 1,5 vuotias poika, jolla oli maalis-kesäkuussa kuusi korvatulehdusta, ja saatiin lähete putkitukseen, josta tieto tuli heinäkuun alussa, että kiireellisyys on kolme kuukautta. Muttamutta... Tuon jälkeen ei ole ollut yhtään korvatulehdusta! Ja nyt on alkanut mietityttämään, että kannattaako viedä sinne putkitukseen pieni vai soittaa sinne ja sanoa, ettemme tarvitse??? Mutta sitten jos perumme sen ja alkaakin uusi kierre, niin ottavatko meidät " uudestaan" jonoon, vai miten? (tuskin pääsemme ohi jonon). Ja siis tuota aikaa ei vielä ole tullut, mutta lokakuulle kuitenkin se vissiin menee...



Jos vaan jollain vinkkejä/kokemuksia moisesta, niin " kuulisin" mieluusti...



napero

Kommentit (8)

jolta korvat putkitettiin huhtikuussa. Viime vuoden elo-joulukuussa jatkuvasti tulehduksia ja jonotus putkitukseen oli 4kk. Vuoden vaihteen jälkeen ei ollut yhtään korvatulehdusta ja mietin ihan samaa että kannattaako enää mennäkään. Onneksi mentiin koska putkituksessa todettiin liimakorva ja putket apuna siihen. Sen jälkeen ei ole ollut yhtään tulehdusta ja jatkuva kuumeilukin on loppunut kokonaan.

Omilla pojillani on tulehduskierteet alkaneet jo kotihoidossa alle vuoden vanhoina. Isommalle pojalle laitettiin putket kolme kertaa (nyt jo koululainen, ei ehkä enää pelkoa) ja pienempi on selvinnyt tähän asti yhdellä putkituksella.



Yhtään putkitetun korvan tulehdusta ei ole ollut kummallakaan, vaan putkitukset on lopettaneet kierteet kuin seinään.



Kuusi korvatulehdusta on tosi paljon ja kolmen kuukauden odotusaika putkitukseen kuulostaa kauhean pitkältä. Sinä aikanahan ehtii olla vaikka kuinka monta tulehdusta!!!



Kyllä noin pienen lapsen korva-asiat pitää ottaa vakavasti: putkitus jo heti kolmen tulehduksen jälkeen. Eikä kannata luottaa tässä asiassa terveyskeskuslääkäreihin, vaan siirtyä erikoislääkärin hoitoon. Heillä on ihan erilaiset välineetkin korvien tutkimiseen.





















Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Halusin vain kertoa mitä meillä korvalääkäri sanoi. Kun nykyään taitaa olla kahta kuppikuntaa, ne jotka putkittaa helposti ja ne jotka eivät helpolla putkita jos ei ole ihan pakko. Ainahan eivät putket auta tai sitten edes pysy. Ja lääkäri kertoi, että on myös alettu huomata, että putkista voisi jossain tapauksessa haittaa esim. tärykalvolle. Ja että toisaalta liimakorvakin on vain keino selvitä tulehduksista ja suojella korvaa. Tosin jos kierteen saa putkituksella loppumaan niin onhan se tärkeää. Milestäni avainsana on tuo liimakorva. Jos ei ole, peruisin itse putkituspäätöksen.



Meidän pojalla oli loppukeväästä sitkeitä korvatulehduksia ja epäiltiin jo liimakorvan alkua. Hoidin sitten homeopatialla korvat kuntoon ja korvalääkärille päästessä korvat olivat aivan puhtaat. Jos kierre syksyllä alkaa yritän heti katkaista jälleen homeopaattisesti. meillä antibiootit eivät ole auttaneet, vain laittaneet mahan sekaisin.



Siis tiivistettynä mielipide: musta on hyvä että harkitsee putkitusta, eikä suoraa päätä suostu siihen. Mutta tietysti hyvä korvalääkäri tietää jos on todella ainoa keino.



Tsemppiä kumminkin sekavan sepustuksen jälkeen;)))



deux japoika 1,5 v


Lienee aika lailla selvää, että kesän aikana korvien tulehdukset vähenevät. Jatkuva antibioottien syöminen ei kuitenkaan tee lapselle hyvää (yleiskunto heikkenee, lapsi tarvitsee parantuakseen vahvempia lääkkeitä yms.)... Meillä esikoisen korvat putkitettiin hänen ollessaan vähän alle 2 v. Nyt tyttö on 6 vuotias eikä putkituksen jälkeen ole ollut yhtään korvatulehdusta. Kuopuksen korvat putkitettiin hänen ollessaan 11 kk. Nyt tyttö on 2v6kk eikä hänelläkään ole ollut yhtään korvatulehdusta putkituksen ja kitarisan poistojen jälkeen. Me olemme käyneet yksityisellä lääkärillä ja olemme kyllä olleet erittäin vakuuttuneita siitä, että olemme tehneet molempien lasten kohdalla oikean päätöksen putkituksen suhteen.



Meillä tytön korvat putkitettiin 2 vuotiaana. Siihen saakka oli tullut vain yksittäisiä sanoja, mutta putkituksen jälkeen alkoi puhe kehittyä huimaa vauhtia. Tyttö jota ei juurikaan oltu edes potalla käytetty, oppi putkitusta seuraavina 3 päivinä täysin kuivaksi ;-) alkoi oma-aloitteisesti käydä pöntöllä... No tämä nyt on harvinaninen " sivuvaikutus" varmasti, mutta kertoo vaan siitä, että lapsen olo muuttui silmissä putkituksen jälkeen...



Nyt neiti täyttää pian 6v eli ekasta putkituksesta tulee 4v toiset putket laitettiin, kun ekojen jälkeen alkoi kehittää liimakorvaa. Kuluneen 4v aikana on ollut vain yksi lievä tulehdus n. vuosi ekan putkituksen jälkeen. Muutenkin tytön sairastelu (kitarisa poistettiin myös) loppui tuohon ensimmäiseen operaatioon. Olen pian ollut 3v töissä hoitovapaan jälkeen ja alle 5pv poissa töistä tytön sairauden takia.



Joten ainakin itse suosittelen putkitusta lämpimästi. Operaatio on lyhyt ja nopea (n. 15min) eikä lapsi ollut moksiskaan tokkurasta toivuttuaan.

Saman asian kanssa painin,meillä tosin neiti vajaa 9kk.Lääkäri kyllä sanoi,että kesä on joskus myös tulehduksetonta aikaa.Meillä olisi myös vakuutus joten yksityisellekkin voitaisiin mennä mutta entäs jos ei enää korvatulehduksia tulekkaan..onko putkitus kannattavaa?

Meillä tyttö nyt neljä vuotias ja hänelle laitettiin kolmannet putket viime huhtikuussa ja samalla leikattiin nielurisat. Tyttö oli koko aika räkänen ja hengitys ei kulkenut kunnolla eli leikkaus oli pakollinen. Ennen tyttö kuuli sanoja väärin esim. pappi oli happi ja muutenkin kuiskuttamalla ei kuullut kunnolla sanoja. Nyt on tukkosuus loppunut ja olen huomannut et tyttö muutenkin reipastunut ja kaikki sujuu paremmin. Ennen ensimmäisiä putkia meillä tyttö saatto kaatua ihan suorilta jaloilta suoraan kopauttaen aina päänsä. Keinumisesta ei tykännyt, vieläkään ei tykkää kieputtamisesta. Kyllä oon sitä mieltä et putket ehdottomasti jos lääkärit sitä mieltä. Meillä tytön korvat niin pahant et saa edelleen uudet putket kun nämä irtoavat oli niin paha liimakorva. Tsemppiä teille! Henna

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat