Vierailija

Olen asiaa ajatellut ja tullut siihen lopputulokseen, että minä siitä eniten kärsin kun koko ajan epäilen, että mitä toinen tekee. En suoranaisesti rajoita hänen tekemisiään mutta en mitenkään kannustakaan omiin menoihin ja tekoihin.



Olen todella mustasukkainen esim. miehen lukioajoista kun emme vielä tunteneet ja hänellä oli tyttöystäviä. Jopa jostain ala-asteen aikaisesta ihastuksesta tuntsin mustasukkaisuutta kun anoppi siitä naureskellen yhtenä päivänä kertoi.



Ihan naurettavaa touhua siis minun puoleltani kun mies ei anna edes mitään syytä olla mustasukkainen.



Pornon katselulle en ole mustis koska ne ovat " nimettömiä" ihmisiä. Toisinaan kyllä silloinkin saatan ajautua ajattelemaan esim. jonkun erikoisen asennon kohdalla, että " onkohan se ollut jonkun kanssa noin?" Ja pahoitan siitä mieleni.



Itselläkin kuitenkin useampia suhteita takana, lyhyitä ja joku pidempikin.



Tämä mustasukkaisuus kaataa muuten suhteemme pitkässä juoksussa vaikka vielä ongelmia ei ole liiemmin ilmennyt.



Ja ikää siis n. 30v molemmilla ja naimissakin kolmatta vuotta.

Kommentit (6)

minäkin tein saman päätöksen aikoinaan kun alkoi vain olla riitoja riidan perään ja tajusin että syynä oli vain oma mustasukkaisuuteni ja kontrolloimisen tarpeeni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

ja jouduin tosissani tekemään töitä sen eteen, etten olisi mustis ja epäilisi kokoajan. Kun vihdoin pääsin asiasta yli, petti mieheni minua! Alkupisteessä ollaan taas ja nyt usko vähissä, että joskus voisin taas 100%:ti mieheeni luottaa.



Toivottavasti sinun mies fiksu ja arvostaa yritystäsi muuttua, eikä tuhoa orastavaa luottoa.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat