Miksi " kaikilla muilla" on niin paljon enemmän rahaa/ omaisuutta?

Vierailija

Ollaan tavallisten työläisten lapsia, korkeakoulutettu itsemme, keskiarvohommissa keskiarvoliksoilla. Ja rahaa ei vaan kerry; kaikki menee elämiseen ( = talolainaan + muuhun ihan normaaliin) Ei matkusteta juurikaan, ei polteta, ei käydä ravintoloissa, ei ryypätä eikä edes harrasteta mitään kallista.



Ärsyttää kun tuntuu että kaikilla muilla on rahaa vaikka mihin, osalla isot perinnöt tai roimat yrityskauppavoitot tai ainakin hurjat bonukset duunistaan ( joka ei kuullosta sen kummemmalta kuin omammekaan). On sijoitusasuntoa ja metsäpalstaa ja ties mitä.



Onko vain omaa syytään että on ihan tavallinen? Eikö isoilla perinnöillä porskuttavat tajua kuinka etuoikeutettuja ovat vai oliko vaan isoisovanhemmat tyhmiä kun maatila sattui olemaan Karjalassa? Pahimpia on nämä palstakukkaset joiden mielestä 2 velatonta omistusasuntoja ja 8000¿/ nenä/kk palkkaa " on ihan tavallista" kolmekymppiselle pariskunnalle ja asiat on vain itsestä kiinni.

Kommentit (15)

Vierailija

No onhan noitakin tapauksia tietty, mutta on meitä taviksiakin, jotka saavat omaisuutta eikä kaikki haihdu ilmaan.



Kuvaavaa on, että mulla oli yksinhuoltajana asunto, kakkosasunto (okei pieni) ja auto ja tietty oli lainaakin, mutta kuitenkin omaisuuttakin. Koskaan en ole mistään mitään perintöä saanut, en mitään bonuksia tms., palkka kuten kunnan/valtion hommissa yleensäkin.



Nyt on sama omaisuus + toinen auto + tontti ja vähemmän lainaa, kun on mies taloudessa. Hänkään ei ole mitään perinyt eli ihan ollaan omilla töillämme nämä ansaittu.



Mikä tämän on mahdollistanut, niin on se, että koskaan ei ole ollut paljoa lainaa. Silloin kun lainamäärä ei ole suuri, niin laina lyhentyy ja omaisuus karttuu.



Asuntojen arvo on tietty tässä aikojen saatossa noussut, mutta arvo on kirjanpidollista, mutta velka on todellista. Omistamme ne samat mitkä ennenkin, mutta velkamäärä on vähentynyt.

Vierailija

Se mitä minä olen tässä elämässä oppinut on se, että harvoin toisen omaisuus ja onnistuminen elämässä on minulta pois.

Olen opetellut olemaan iloinen toisten puolesta, enkä mieti, miksei mulle koskaan mitään.

Vierailija

Ihmiset kertovat netissä näistä 200 000 euron omakotitaloistaan jne, kun vastaavat maksaisivat Helsingissä kolminkertaisesti sen. Kyllä sillä erotuksella vähän jo tavaraa osteleekin...

Vierailija

Teillä on korkeakoulututkinnot, työtä, omistusasunto ja silti vaikutat katkeralta. Älä vertaa itseäsi muihin vaan ole onnellinen siitä mitä sinulla on.



Myös meidän perheellä on ihan normitulot ja asuntovelkaa. Muutama vuosi sitten oli aika pienetkin tulot kun opiskeltiin/olin hoitovapaalla tms. Silti säästäväisyydellä ollaan saatu kerrytettyä ihan mukavasti tilille ja osakkeisiin. Laitettu joka palkasta vähän syrjään, vaikka vaan pari kymppiä jos ei muuta. Pienistä puroista...



En silti voi sanoa olevani sen onnellisempi kuin ennenkään vaikka nyt on " ylimääräistä" rahaa. Jossain määrin kuitenkin on mukavampi olla kun on selusta turvattu jos esim. jotain yllättävää sattuu.



Vierailija

Ei mun tutuilla ole kenelläkään mitään omaisuutta, velkaa vaan ja reilusti. Ei ole kellään paha mieli, kun kaikki on rutiköyhiä!

Vierailija

Katos täällä netissä on helppo elää sitä unelmaelämää. Uskotko todellakin noita juttuja. Varmaan osalla on oikeesti hyvät tulot ja omaisuuttakin, mutta eiköhän aika suuri osa " vähän" parantele elintasoaan ;)



Vierailija:

Lainaus:


Pahimpia on nämä palstakukkaset joiden mielestä 2 velatonta omistusasuntoja ja 8000¿/ nenä/kk palkkaa " on ihan tavallista" kolmekymppiselle pariskunnalle ja asiat on vain itsestä kiinni.




Vierailija

Me vaan siita haaveillaan... Ei " kaikilla" ole paljoa omaisuutta, mutta kieltamatta taalla Espoossa kun asun ja jos on asiaa tietyille alueille joissa porukat asuu suoraan sanoen kuin linnoissa niin en voi olla ajattelematta etta who the hell are these people? Samalla tavalla me kaikki noustaan joka aamu ja painetaan tuolla menemaan niska limassa, jotkut saa siita sen 8000e ja jotkut... noh, paljon vahemman :)

Vierailija

Eka asunto on ostettu niin, että siihen säästettiin se 15% vuoden aikana. Tarkoitti käytännössä vuoden ajan aika tiukkaa taloudenpitoa, esim. ei ollut yhtään autoa käytössä, mutta tällöin saatiin tuo 15% ensiasunnon hinnasta syrjään. Asunto ei ollut kovin kallis, joten siksi lainaa ei tarvittu järjetöntä määrää.



Sitten tuota asuntoa maksettiin reippaalla tahdilla pois, vaikka toki äitiysloma ja hoitovapaa eivät lainaa juuri lyhentäneet ja kun lainaa oli enää vähän jäljellä, niin ostettiin toinen asunto. Lainojen yhteismäärä ei nykymittapuun mukaan ollut kovin suuri, vaikka toinen asunto täysin lainarahalla ostettiinkin.



Sittemmin on tullut erottua, ositettua, myytyä ja ostettua omaisuutta, mutta rahat on tulleet ihan palkkarahoista. Oleellista on ollut se, että lainaa ei ole ollut paljon, kun ei ole ollut mitään ökyasuntoa (edelleenkin asutaan tuossa meidän ensiasunnossa) ja lainaa on lyhennetty. Jos olisimme ostaneet täysin velkarahalla 250000 euron asunnon, niin velka ei olisi lyhentynyt tähän mennessä juuri yhtään ja mitään ylimääräisiä lyhennyksiä, uusien autojen ostoja tai kakkosasuntoja emme varmasti olisi tavallisen ihmisen palkalla pystyneet ostelemaan.

Vierailija

Jos jollakulla on tosi iso asunto mutta alueella jossa en itse haluaisi asua ja toisella on pieni asunto alueella joka on minulle liian kallis => " KAIKILLA MUILLA on tosi isot asunnot ihanilla asuma-alueilla!"



Samoin jos joku tuli tosi helposti raskaaksi ja sai koliikkivauvan, ja toinen yritti ensin viisi vuotta ja sai sitten vauvan joka nukkui täysiä öitä vastasyntyneestä asti => " KAIKILLE MUILLE raskaaksi tuleminen ja vauvanhoito on superhelppoa!"



Tai jos yksi saa todella hyvää palkkaa työstä jota en suurin surminkaan haluaisi tehdä, ja toinen tekee minusta mielenkiintoisen kuuloista työtä erittäin vaatimattomalla palkalla => " KAIKILLA MUILLA on jättipalkka ja supermielenkiintoinen työ!"



... kyllä mä edelleen välillä saan itseni kiinni tämänsuuntaisista ajatuksista, mutta yritän tiedostaa niiden epäloogisuuden paremmin...

Vierailija

melba:

Lainaus:


No onhan noitakin tapauksia tietty, mutta on meitä taviksiakin, jotka saavat omaisuutta eikä kaikki haihdu ilmaan.



Kuvaavaa on, että mulla oli yksinhuoltajana asunto, kakkosasunto (okei pieni) ja auto ja tietty oli lainaakin, mutta kuitenkin omaisuuttakin. Koskaan en ole mistään mitään perintöä saanut, en mitään bonuksia tms., palkka kuten kunnan/valtion hommissa yleensäkin.



Nyt on sama omaisuus + toinen auto + tontti ja vähemmän lainaa, kun on mies taloudessa. Hänkään ei ole mitään perinyt eli ihan ollaan omilla töillämme nämä ansaittu.



Mikä tämän on mahdollistanut, niin on se, että koskaan ei ole ollut paljoa lainaa. Silloin kun lainamäärä ei ole suuri, niin laina lyhentyy ja omaisuus karttuu.



Asuntojen arvo on tietty tässä aikojen saatossa noussut, mutta arvo on kirjanpidollista, mutta velka on todellista. Omistamme ne samat mitkä ennenkin, mutta velkamäärä on vähentynyt.




Sitä vain ihmettelen kirjoituksessasi, hyvä Melba, että jos sinulla ei ole koskaan ollut paljon lainaa, millä ihmeellä olet rahoittanut esimerkiksi kahden asunnon oston? Säästämällä yhden ihmisen palkasta menisi vuosikaudet asuntojen hankintaan.

Vierailija

Luopuisitko molemmista vanhemmistasi siksi, että saisit enemmän rahaa? Ehkä sinä et tajua, kuka tässä on etuoikeutettu.



T. Perinnöt saanut, vanhempansa menettänyt

yh Stadista

No, mä olen kotihoidontuella lapsen kanssa ja yritän tässä saada samalla opintoja loppuun. Asun vuokralla ja lyhennän opintolainaa. Pakko mennä joka päivä katselemaan rikkaiden kersoja leikkipuistoon, kun nyt kesällä on ilmainen puistoruokailu. Meille jää kuukaudessa lainan ja vuokran maksun jälkeen rahaa käteen 500 euroa. Mä en voi edes sairastua, koska siihen ei ole varaa. Ja toimeentulotukea en saa, koska vuokramenoni  (1040 euroa) ovat sossun mielestä liikaa, eli yli 800 euroa.

Oli mulla aviomies, joka ansaitsi yli kolme tuhatta euroa, mutta se raivosi harva se päivä enkä jaksanut enää korjata sen jälkiä.

Että joo, mua vähän vituttaa, kun valitatte ettette ansaitse kahdeksaa tonnia. On mulla työpaikka, mutta siellä on pakko tehdä iltaa enkä halunnut laittaa alle 3-vuotiasta iltakymmeneen saakka hoitoon. Ja noista perinnöistä, äitini tuhlasi nopeasti isäni perinnön. Ja ex-aviomies tuhlasi rahaa ihan muuten vaan, monta kertaa sain olla sen takia ruokajonossa. En enää seurustelisi vakavasti ilman luottotietotodistusta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat