Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ystävän jatkuvat oharit ovat alkaneet ärsyttämään pahasti.

Vierailija

Kun soitan ja hän ei ehdi puhua ja lupaa soittaa kohta takaisin - ei soita.

Kun törmäämme pihalla, hän sanoo tulevansa käymään kohta ovella - ei tule. (Asutaan samassa pihapiirissä.) Kun sovimme lähtevämme yhteiseen harrastukseemme ja kun hän lupaa tulla ovellemme tiettyyn aikaan, ei häntä yleensä kuulukaan ja kun soitan että lähdetäänkö hän sanoo että onkin niin väsynyt ettei jaksa lähteä. (Se harmittaa koska monesti olisin lähtenyt yksin jo paljon aikaisemmin, olis ilmoittanut jo silloin kun päätti ettei lähdekään.) Näin on käynyt n. 4/5 kerroista. Viimeksi olimme sopineet treffit kaupungille vain pari tuntia aikaisemmin ja ajattelin että tuskin nyt peruu - eiköhän puhelin soi juuri ennen ettei hän tule jonkun tv-ohjelman takia. Nykyään harrastankin tätä harrastusta yksin, enkä ole sidottu siinä kaveriin, pärjään mainiosti itseksenikin.



Kesän mittaan hän kutsui meidät iltaoluelle useamman kerran ja joka kerta soitti perään ettei jaksakaan ottaa vastaan kun oli yhtäkkiä väsähtänyt. Sama toisinpäin; pari kertaa hän on luvannut tulla parinkymmenen minuutin kuluttua iltaa istumaan vähäksi aikaa meille, ihmettelen ettei häntä ole vielä 1,5 tunninkaan kuluttua näkynyt. Ei sitten jaksanutkaan tulla.



Ikävin ohari on ollut se että hän pyysi mua risteilylle viime keväänä. Kuukautta ennen risteilyä otin ristelyn puheeksi ja ystäväni meni vaikeaksi - ei ollut muistanut kertoa että hytit olikin buukattu täyteen enkä ollutkaan mahtunut mukaan.



En enää viitsi edes sopia mitään, kun ei sopimiset kuitenkaan pidä. En ilmeisesti mahdu ystäväni kiireiseen elämään enää.

Kommentit (5)

Vierailija

Pistin välit poikki tähän ihmiseen. Sitä ennen hän sai kyllä kuulla mielipiteeni hänestä. Eipä ole tarvinnut ohareistä kärsiä sen jälkeen - nykyiset ystäväni pitävät, mitä lupaavat.

Vierailija

että monesti on käynyt niin että olisin ollut lähdössä jo vaikka klo 18, mutta ystäväni on sanonut että pääsisi lähtemään klo 20. Koska seurassa on kuitenkin kivempi harrastaa olen sitten luvannut odottaa että mennään myöhemmin. Klo 20.15 ystävä sitten ilmoittaa että ei lähde. Illan pimeydessä on tosi ikävää lähteä tuohon aikaan enää yhtään mihinkään yksin.



ap

Vierailija

että hänellä on aivan liian paljon paineita ja kiireitä ja aikomus esim. lähteä harrastukseen on sopimishetkellä todellinen mutta sitten iskee uupumus eikä jaksakaan lähteä. Se vaan ottaa päähän että ilmoittaisi sitten heti, varsinkin pimeän aikaan ei viitsi enää yksin lähteä, seurassa lähtisi kyllä. (Pelottaa kävellä tuolla ulkona pimeässä yksin.) Ystäväni ei osaa sanoa ei ja hän on mukana jos minkälaisessa toimikunnassa jne., puhelin soi koko ajan ja hän joutuu hoitamaan loputtomasti kaikenmaailman juoksevia asioita. Olen monesti sanonut hänen valittaessaan uupumustaan että opettelisi sanomaan ei ja keskittyisi enemmän oman perheensä hoitamiseen jin jonkun järjestön asioiden hoitoon. (Ehtivät tosi harvoin viettää aikaa ihan oman perheen kesken.) On todella alkanut tuntua että munkin yhteydenottoyritykset ovat rasitteena.



Kuten jo sanoin, en enää taida mahtua ystäväni elämään, täytyy antaa hänelle tilaa näihin muihin juttuihin.



ap

Vierailija

Älä ota siihen yhteyttä.

Ystävyyssuhteen irtisanominen taas on ääliötä ja lapsellista. Jos sua noin kohdellaan, niin älä tosiaan ota yhteyttä äläkä ehdota yhtään mitään.

Uusimmat

Suosituimmat