Maidon lypsämisestä, pikkupikkukeskoselle. Neuvoja ja kokemuksia, kertokaa..

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Tyttäreni syntyi pikkupikkukeskosena, rv 25, nyt pinnistellut pian 7 viikkoa teholla.

Vauvalle pitäisi lypsää maitoa. Elimistöni ilmeisesti luulee ettei mitään vauvaa olekaan, sen verran vähän saan maitoa lypsettyä. Maidontuotantoa pitäisi pitää yllä kuulemma siihen asti kunnes vauva mahdollisesti tulee kotiin, meidän tapauksessa ainakin vielä kaksi kuukautta, tämän jo kuluneen ajan lisäksi. Kertokaa nyt miten teillä on homma sujunut, siis te joille on syntynyt pieniä, alle kilon keskosia, ja lypsämistä useampi kuukausi.

Kommentit (6)

Vierailija

Kyllähän se taitaa niin olla että se pienikin tippa on tarpeen;)

Kävin eilen sairaalassa ja tuskastelin vauvan omahoitajalle tuota määrää ja kävikin ilmi että vauvalle on riittänyt oma maitoni, koska saa osan keskoskorvikkeena.

Vähän on huono omatunto kun en ole sairaalassa vauvan luona, mutta toisaalta tähän asti ei ole voinut muuta tehdä kuin vähän hoitaa keskoskaapissa. Eilen sain sitten syliinkin jo ensimmäisen kerran. Esikoinen oli mukana ja näki pikkusiskonsa ensimmäistä kertaa.

Meidän vauva on myös OYS:ssa hoidettavana, niin hyvin ovat vauvaa siellä hoitaneet ja hoitohenkilökunta on minusta oikein mukava.

Vierailija

Vauva voi hyvin. Meillä on sen verran pitkä matka sairaalaan etten valitettavasti voi käydä kovin usein, sitten kun vauvaa voi alkaa hoitamaan pitänee varmaan viipyä pari päivää kerrallaan.



Lypsykoneen sain maitokeittiöltä sairaalasta lähtiessäni ja maitoa tuntui ihan tulevankin. Määrä on tässä pikkuhiljaa vähentynyt ja olenkin nyt pari päivää lypsänyt parin tunnin välein. Tämä taitaa olla vähän liian henkilökohtainen kysymys, mutta kuinka paljon teiltä on tullut maitoa? Itse saan parhainpina päivinä kasaan 1,5 dl ja huonompina vähän alle desin, mikä ei riitä vauvalle. Hän saa myös luovutettua maitoa ja keskoskorviketta. Välillä ihan hävettää viedä maitokeittiölle noita pikkuliruja, ajattelen että pitäisi kone varmaan palauttaa parempaan käyttöön.

Vierailija

Mulla ei ole pikkukeskosta enkä joutunut lypsämään kuin vähän päälle kuukauden, mutta muistan hyvin paniikin tunteet, kun maiontuotanto alkoi ehtyä. Mä söin kuurin Metopramia, mistä olikin tilapäisesti apua.



Niin kuin edellinen totesi, hyvä pumppu kannattaa hankkia. Sairaalat, Folkhälsan ja jotkin lastentarvikeliikkeet vuokraavat kunnon sähköpumppuja. Mäkään en pumpulle herunut hyvin, saattoi kestää puolikin tuntia ennen kuin mitään tapahtui. Lämmin suihku tai lämpimät pyyhkeet rinnoilla voivat auttaa. Mitä enemmän stressaa siitä, paljonko maitoa pitäisi saada vuorokaudessa lypsetyksi ja kuinka kauan, sitä vaikeampaa lypsämisestä tulee.



Voit yrittää " tiheän imun jaksoja" eli pumpata jonkin aikaa 1-2 tunnin välein. Yölypsyt ovat erityisen hyödyllisiä, MUTTA eivät hyvän levon kustannuksella.



Jos ei vielä ole tullut tutuksi, käypä rekisteröitymässä Keskosvanhempien yhdistyksen keskusteluun (www.kevyt.net/keskustelu). Siellä on monta äitiä, jotka ovat olleet samassa tilanteessa kuin sinä nyt.

Vierailija

Hei!

Ensiksi onnittelut pikku ihmeen johdosta! Meille syntyi hieman isommat keskoset (kaksoset), ja lypsykokemusta on!



Hanki hyvä sähköpumppu, esim. Avent Isis tms. Ideaali lypsykone tyhjentää molemmat rinnat kerralla, heruminen voimistuu ja säästät todella paljon aikaa, tällaisia voi esim. vuokrata eri paikoista. Lypsä alussa USEIN ja sitkeästi, vaikka usko loppuisikin. Lypsä alussa 2-3h välein vuorokauden ympäri, että saat maidontuotannon käyntiin kunnolla, myöhemmin voit harventaa lypsyvälejä. Maidon herumista auttaa mm. nämä keinot:

-katsele vauvan kuvaa lypsäessäsi ja ajattele vauvaasi

-juo PALJON vettä sekä kotikaljaa, muista myös syödä hyvin

-lepää aina kuin voit, väsyneenä ja nälkäisenä maitoa ei tule

-valele rintoja ennen lypsyä kuumalla vedellä ja stimuloi varovasti nänninpäitä, helpottaa herumista

-käytä toisessa rinnassa lypsyn ajan maidonkerääjää, näin saat jokaisen kallisarvoisen tipan talteen





Usko itseesi ja maidon tuotantoon, se auttaa!!!

Vierailija

Itselläni on myös tuoreessa muistissa tuo vauvaton äitiysloma. Se ei ole helppoa aikaa, kun huomiseen ei uskalla luottaa, kun ei uskalla aluksi oikein kiintyäkään lapseen, kun pelkää menettävänsä hänet millä hetkellä hyvänsä. Ja sekin hidastaa maidontuotantoa, kun vauvaa ei saa keskoskaapista syliin, ei saa edes koskettaa kunnolla. Meille syntyi kolmoset rv 26+1, jotka siis nykyään ovat kaksosia.

Sain itse maitokeittiöltä lainaksi todella hyvän molemmat rinnat samaan aikaan tyhjentävän sähköpumpun. Oletko kysynyt maitokeittiöltä sähköpumppua lainaan? Mulla oli kanssa maidon herumisen kanssa suuria ongelmia, mutta niin oli rv 40 syntyneen esikoisenkin aikana. En yksinkertaisesti heru pumpulle kovin hyvin teen mitä vaan. Söin kaksi maidoneritystä lisäävää lääkekuuria. Ensin oli Metopramia, mutta se poistui markkinoilta talvella. Toinen lääkekuuri oli Primperam (tai joku tuon tapainen nimi lääkkeellä taisi olla) Kannattaa tosiaan pyytää tuota lääkettä lääkäriltä. Mulle sitä kirjoitti ensin jälkitarkastuksen tehnyt lääkäri ja toisella kertaa keskolan lääkäri. Toisen kerran tuota lääkettä tarvitsin, kun toinen vauvoista oli kuolla lasketun ajan lähellä suolistokatastrofiin ja elimistöni pisti maitohanat kiinni välittömästi. Tuo lääke auttoi uuden herumisen alkuun oikein hyvin. Kuitenkin ihan koko ajan vauvani saivat keskoskorviketta kasvun tukemiseen ja luovutettua maitoakin, koska pumpun kanssa maitomäärä ei riittänyt kahden vauvan tarpeisiin. Lypsin kuitenkin kiltisti sen 4 kk, siis sen ajan kun vauvat sairaaloiden keskoloissa olivat. Kotiutumisen yhteydessähän sähköpumppu piti tietenkin luovuttaa takaisin maitokeittiölle. Vauvat siis kotiutuivat n. 2 vk lasketun ajan jälkeen.



Voimia sairaala-aikaan sinulle ja mitä parhainta vointia vauvallesi.

Vierailija

Pää pystyyn vaan. :) Matkustaminen kodin ja sairaalan välillä on rasittavaa, todellakin. Meilläkin oli ensimmäiset kuukaudet pitkä matka vauvoja katsomaan, kun ajelimme Rovaniemeltä Ouluun lastenklinikalle vauvojen luokse päiväreissuja. Tilanne helpottui vauvojen siirryttyä LKS:aan Rovaniemelle. Potilaskodissa yöpyminen maksoi 26 e, josta kela korvasi aika ison osan. Aloimmekin käyttää tuota potilaskotia aina kun siellä oli vapaa huone pariksi yöksi kerrallaan. Esikoinen täällä kotona kun vaati myös osansa huomiosta, niin ei ihan voinut Ouluun " muuttaa" . Mutta oman jaksamisen mukaan siellä keskolassa kannattaa käydä, ja kun vauva alkaa voida paremmin, niin henkilökunta ainakin meille esitti toivomuksensa, että alkaisimme asustella osastolla enemmänkin.



Ja mitä tuohon maitomäärään tulee, niin minuakin melkein hävetti kuskailla maitokeittiön jääkaappiin omia pikku määriä, kun vieressä törötti joltain monta täyttä pulloa. Kuulin kuitenkin maitokeittiön naiselta myöhemmin LKS:ssa, että olivat joutuneet tilaamaan äm:a Seinäjoelta asti, kun maidosta oli pulaa keskolan ollessa tupaten täynnä. Silloin tajusin, että ne on tosi onnellisia kaikista pikku määristäkin. Ja samanlaisia määriä sain minäkin lypsettyä kuin sinä, paitsi niiden lääkekuurien jälkeen maitomäärä aina nousi nopeasti. Mutta mitään jättimääriä en saanut maitokeittiölle koskaan. Ja samalla opin arvostamaan niitä kilttejä äitejä, jotka maitoaan sairaalalle luovuttaa. Ilman luovutusmaitoja kun ei omatkaan vauvani olisi pärjänneet.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat