Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Katkera työkaveri

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Haluaisin vinkkejä selviytyä todella hankalasta tilanteesta työpaikallani.

Tilanne on siis se, että tulin nykyiselle työnantajalleni asiantuntijatehtäviin noin vuosi sitten. Samassa tiimissä eräs asiakaspalvelija oli hakenut tätä paikkaa ja on erittäin katkera siitä, ettei häntä valittu. Aluksi tämä näkyi mm. niin, että hän ei suostunut neuvomaan minua työtehtävissä ja teki minulle kuuluvia hommia selkäni takana. Valitin sitten tästä esimiehelleni ja tilanne paranikin minun osaltani, koska esimies alkoi ohjata minulle kuuluvat työt suoraan minulle. Tämä työkaverihan siitä kuitenkin suivaantui ja halusi keskustella tiimimme ilmapiiristä ylemmän johdon kanssa. Näitä keskusteluja sitten käytiinkin, mutta ne eivät varsinaisesti johtaneet mihinkään. Paitsi että johdosta ainakin vakuuteltiin luottamusta ja tukea minua kohtaan.



Nyt on siis vuosi kulunut ja tilanne ei ole kääntynyt parempaan suuntaan. Edelleenkään tämä työkaveri ei suostu hoitamaan mitään työasioita minun kanssani. Tilanteet joissa yleensä minun asiantuntemustani tarvitaan, hän hoitaa joko itse tai esimiehen kanssa. Kertaakaan en ole saanut positiivista palautetta työstäni häneltä, saati että hän jollain lailla osoittaisi arvostusta tai luottamusta minua kohtaan. Negatiivista palautetta kylläkin tulee. Hän ei kerta kaikkiaan suostu hyväksymään että työnkuvamme ovat erilaiset ja minä voin tietää jostain asiasta enemmän, hän taas toisesta. Olen kuitenkin yrittänyt olla häntä kohtaan ystävällinen, mutta viime aikoina on kyllä alkanut paukut loppua. Ei kai sitä loputtomiin tarvitse yrittää ymmärtää toisen katkeruutta? Esimiehemme ei pysty/osaa puuttua tilanteeseen mitenkään, pyrkii vain hyssyttelemään asiaa.



Oisko siis kellään vastaavasta tilanteesta kokemusta tai vinkkejä miten tästä voisi yrittää selviytyä? Vai pitäisikö vaan luovuttaa ja alkaa etsiä uutta työpaikkaa?

Kommentit (1)

Vierailija

Riippuu tietysti työpaikasta, kuinka paljon työkaverit pystyvät toistensa töitä ja työpäiviä terrorisoimaan, ja kuinka paljon esimiehet pystyisivät asioihin vaikuttamaan. Itsekin olen asiantuntijatehtävissä ja vielä lafkassa, jossa suurin osa jengistä on asiantuntijoita. Silti meilläkin kärsitään vastuuta pakoilevista esimiehistä: oma esimieheni ja toimari, joka on esimieheni esimies, ovat molemmat täysiä tossuja. Toimistolla on kaksi tyrannia, jotka sörkkivät nenäänsä muiden töihin ja harrastavat pelkän negatiivisen palautteen antamista, tunnepitoista reagointia omituisissa tilanteissa jne.



Itse olen sitä mieltä, että työpaikallani tarvittaisiin työnohjausta. Sitä on osa kollegoistani pyytänytkin toimarilta, ei herunut. Alan olla itse niin kypsä, ettei haittaa, vaikka määräaikaisuutta jatkettiinkin vain lokakuussa alkavan äitiyslomani alkuun (ennen raskauden selviämistä väläyteltiin vakinaistamisen mahdollisuutta). Työtehtävät ovat todella mielenkiintoisia ja haasteita riittäisi vielä pitkäksi aikaa, mutta työyhteisö on sen verran rasittava, ettei sieltä lähteminen tunnu kovin ikävältä. Saisin tuolta varmaan kyllä töitä äitiyslomalta palattuani, mutta taidan etsiä niitä aktiivisemmin muualta.

Uusimmat

Suosituimmat