Kamalan iso nainen!

Vierailija

Olen iso nainen ja kadehdin pieniä ja siroja naisia!

Olen 178cm pitkä ja painan tällä hetkellä 90kiloa =(



Haluaisin laihtua mutta en saa persettäni ylös. Painoin joskus 70 kiloa,silloin olin jo paremman näköinen. Koskaan en tule olemaan naisellinen nainen. Minulla on outo kroppa,pää olkapäissä kiinni,niskassa kyhmy,isot roikkuvat rinnat ja löllö vatsa. Kaulaakaan ei ole. Olen tasapaksu joten on vaikea löytää vaatteita.





Aina sanotaan että pitää korostaa parhaita puoliaan,entä jos niitä ei ole? En ole käynyt poissa kotoa kuukauteen koska häpeän itseäni! Mieheni säälii minua,tiedän sen. Hän katselee muita selkäni takana.



Kiitos että sain avautua.

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Maailma on sekä hyviä että huonoja miehiä (ja naisiakin) täynnä. Hyviä, toimivia, elämää rikastuttavia liittoja on pilvin pimein, mutta sellaista ei itselleen saa, ennen kuin hankkiutuu eroon huonosta liitosta ja uskoo itseensä ja siihen, että ansaitsee liitossaan(kin) kaiken mahdollisen hyvän. Ja hyvien liittojen eteen täytyy myös tehdä työtä, joten ensimmäinen kysymys lienee, onko nykyinen liittosi sellainen, josta hyvän vielä saisi tekemällä yhteistyötä sen eteen.



Mutta siis tuohon ulkonäköasiaan. Mielestäni ulkonäkö on hyve siinä missä mikä tahansa muukin: laulutaito, taiteellisuus, korkea yleissivistys jne. Ulkonäkö on meidän kulttuurissamme vain korostunut ja joutunut hyveenä jonhonkin ihan omaan ryhmäänsä. Eivät kaikki ole yhtä kauniita (ainakaan niillä yleisillä kauneuden kriteereillä), mitä sitä kiertelemään. Ei kaikilla ole habituksessaan niin niitä hyviä puolia, mitä korostaa. Toisaalta eivät kaikki osaa maalata kuin Picasso tai laulaa kuten Whitney Houston. Silti tavallinen tumpelokin voi nauttia piirtämisestä tai karaokesta ja ennen kaikkea olla antamatta huonon maalaus- tai laulutaitonsa vaikuttaa siihen, miten paljon itseään arvostaa ihmisenä.



Eikä itsetunto ja hyvän parisuhteen saaminen ole suinkaan ulkonäöstä kiinni. Se on vähän sama, kuin sanoisi, ettei rikas/hyvässä perheessä elävä/kaunis ihminen voi sairastua masennukseen...

Itse olen kaiketi aika kaunis yleisillä mittapuilla. Ja olen juuri sellainen pieni, suloinen ja naisellinen. Painan 48 kiloa, olen 163 centtiä pitkä, minulla on c-kupin rinnat, kapea vyötärö ja sirot raajat, vaalea pitkä tukka ja sievät kasvot. Mitä sitä kieltämään, olen aika kompakti paketti. Ja arvatkaa mitä? Kärsin koko teini-ikäni ja varhaisaikuisuuteni masennuksesta, itseinhosta, syömishäiriöistä ja läheisriippuvuudesta erittäin huonossa ihmissuhteessa. En uskaltanut lähteä, sillä pelkäsin, etten koskaan löydä ketään toista. Inhosin vartaloani, satutin sitä kaikin mahdollisin keinoin. Eikä asiaa todellakaan auttanut se, että jouduin salailemaan itseinhoani ja tuntemaan siitäkin " huonoa omaatuntoa" kun kaikki muut olivat sitä mieltä, että vartaloni on " täydellinen" . " Ole sinä hiljaa" sanottiin minulle aina tyttöjen pukuhuoneessa kun puhuttiin kiloista ja vartaloiden virheistä. Ja minähän olin hiljaa ja tungin sormet kurkkuun ja viiltelin jalkojani, ja roikuin miehessä, joka ei arvostanut minua pätkääkään.



Hyvän ihmissuhteen olen saanut nyt vasta lähempänä kolmea kymppiä. Ja ihan vain siksi, että lopulta opin itse arvostamaan itseäni ja vaatimaan elämältä enemmän. Otin yksinolon riskin, ja elinkin yksin(huoltajana) jokusen vuoden, eikä sekään muuten ollut hassumpaa. Opin nauttimaan elämästä, itsestäni, vartalostani, ulkonäöstäni JA KAIKISTA MUISTAKIN HYVEISTÄNI sekä antamaan anteeksi huonot puoleni ja työstämään niitä MAHDOLLISUUKSIEN mukaan. Vasta kun tulin toimeen omillani ja näin itseni kauniina, löytyi mies, jota en tarvitse, vaan joka tuo lisää elämääni, ja joka myös näkee minut maailman kauneimpana naisena - hänelle ja läpikotaisin.



Suosittelen ap:lle nyt vakavaa itsetutkistelua. Ajatusmallien, elämän, parisuhteen. Ei niinkään sen ulkonäön. Kyllä ulkonäköön saa ja pitääkin panostaa. Etsiä omat hyvät puolensa ja oppia nauttimaan niistä. Pukeudutko persoonaasi korostaen? Hoidatko ihoasi, hiuksiasi? Pidätkö itsesi huoliteltuna, raikkaana ja kannatko itseni ylpeästi? Jo nämä tekevät ihmeitä habitukselle. Mutta siis suurin työ on ap:n tehtävä nyt sisäisesti. Toivon sydämestäni, että siinä onnistut, sillä elämä voi olla ihmeen ihanaa kun sen oikein oivaltaa. Eikä siinä tosiaan paina mitkään kyömyselät tai vatsamakkarat vaan ihan muut asiat!

Vierailija

Jokaiselle on joku jossain. Minulla ollut kymmeniä ja kymmeniä suhteita vaikka olen yli 140kiloinen ja en niin kovin kauniskaan! Ja jos nyt joku sanoo että miehet olleet minun kanssa muusta syystä kun rakkaudesta niin voin sanoa että näin asia ei ole. Monet miehet itkee vieläkin perääni.



Miehet kiinnostuvat siitä että minulla on hyvä itseluottamus. Kehittäkää itseluottamustanne naiset niin miehet itkee peräänne. ;)

Vierailija

joka on saman pituinen ja parikyt kiloo kevyempi. Ja mä olen aina ajatellut et mä olen tosi hyvä kaikessa mitä teen, seksistä lähtien, ja et mä olen jotenkin lähes yli-ihminen, söpöä ja naisellista musta ei tuu tekemälläkään, mutta mä olen vahva kaikessa, fyysisesti ja psyykkisesti. Sun ongelmat on sun korvien välissä, ala rakastaan ittees, ja ala ittes parhaaks ystäväks. Olet ainutlaatuinen, ja sinä olet hyvä! Usko nainen ittees ni muutkin uskoo.

Vierailija

Ap. riittää, kunhan joskus löydät sen yhden oikean. Ei välttämättä komea tai rikas vaan ihana sinua arvostava ja rakastava mies.

Tuo nykyisesi ei vaikuta selllaiselta.



ja jos sinusta tuntuu, että painoa on liikaa niin esim. finnbodylla on ohjaajan tekemä oma kuntosuunnitelma ja sieltä saa ohjeita syömisiin/ravinteisiinkin.



2 ja 4

Vierailija

30 kg, kun ei näe itseänsä oikein, ja pahimmassa tapauksessa sairastuu anoreksiaan. Ekaks ap alkaa tän itsestään hyvän huolen pitämisen, ja sitten vähitellen vähentää sokeria ja vehnäjauhoja ruokavaliostaan, ne vaan yleensä lisää masennusta, eikä tee kenellekkään mitään hyvää, ja jos painoa putoaa, ok, jos ei ni sekin on ok, sillä ap on ok omana itsenään. Painoa paljon pudottaneena huomasin että ei se elämä mitenkään siitä pitemmän päälle paremmaksi muutu, oli paino 98 tai 56, yhtä vaikee oli löytää istuvia 28 farkkuja kun 40 tuumasiakin, ja yhtään sen onnellisempi en ollut kukkakeppilänä, kyllä se on lopulta aina korvien välissä miltä susta tuntuu, ja kuin hyvin voit. Ja joka aamu ap voi sanoa kylppärin peilin edessä minä olen hyvä 10 kertaa, tai niin kauan että itse sen uskoo.

Vierailija

Minä myös olen ylipainoinen enkä muutenkaan kaunis. Itsevarmuutta löytyy silti ja miesystävien suhteen olen voinut valita. Olen seurustellut hyvinkin komeiden miesten kanssa ja olen kuullut, että jotkut naiset ovat ihmetelleet selän takana, miten onnistun saamaan niin hyvännäköisiä miehiä. Itsekin sitä usein ihmettelen. Mutta juttelen mukavasti, olen iloinen, tykkään huumorista, en nalkuta miehelle. Nämä asiat sitten varmaan painavat enemmän kuin ulkonäkö.



Ap, usko itseesi! Monet miehet arvostavat muuta kuin ulkonäköä. Mielestäni et painon perusteella edes ole kovin ylipainoinen.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat