Reagoinko liian herkästi..?

Vierailija

Ilmaisin 5 vuotta sitten ihastukseni erääseen mieheen. Tunne oli yksipuolinen ja asia oli minulle ok. Pyysin häneltä jopa anteeksi ilmaisuani.

Tämän jälkeen ollaan oltu yhteydessä näiden vuosien ajan silloin tällöin, vaihdettu kuulumisia. Meidän " suhteemme" on vähän kummallinen, tavallaan hän on minulle kuin tukihenkilö tms. Joskus on asioiden takia noussut esiin tapaaminen ihan vaan asioiden hoitamiseksi (olen hänelle kertonut, ettei minulla ole mitään toiveita häntä kohtaan, molemmat olemme tahollamme lisäksi onnellisesti naimisissa). Aina hän on kierrellyt tapaamisen jollain verukkeella. Kerran kysyin häneltä, johtuuko tapaamisten karttaminen minusta, ts onko minussa jotain " vikaa" miksi hän ei tahdo tavata. (Ok..itsetuntoni on nollassa ja ajattelin hänen pitävän minua jotenkin vastenmielisenä eikä siksi halua nähdä.) Hän vakuutti, ettei se johdu minusta.



Nyt sain tietää, että hän oli kertonut eräälle tuttavallemme, että tapaamattomuus johtuu nimenomaan siitä, että 5 vuotta sitten minulla oli toiveita häntä kohtaan!



En voi sille mitään, mutta olen loukkaantunut. Miksei hän kertonut sitä minulle suoraan vaan valehteli? Tuntuu, että ehkä hän tosiaan pitää minua niin ällöttävänä, että uskoo minun jotenkin retkahtavan häneen ja jäävän roikkumaan tai jotain :( Hän on tänään yrittänyt soittaa kaksi kertaa, mutten ole vastannut. En tiedä, mitä sanoa. Tuntuu, että hän on loukannut minua enkä tahdo hänen olevan minulle mikään tukihenkilö, jos hän oikeasti ajattelee minusta noin.



Mitä teen... Olenko vastaamatta ja lopetan vain yhteydenpidon? (Hän tietää, että tuttavamme on kertonut minulle totuuden.) Vai kerronko ajatuksistani?

Kommentit (2)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat