Vierailija


Meillä on kaksi pientä lasta (alle 2-vuotiaita). Ennen kuopuksen syntymää vannoin, että lapsilukumme on täynnä. Nyt vauva onkin ollut helppo ja kolmas alkaa siintää toiveissa.



Toisaalta tiedän, että kahden kanssa olisi helpompaa. Nyt kun tilanne on meillä lasten kannalta todella rauhallinen. Tämä on ollut paljon helpompaa kuin kuvittelin kahden pienen kanssa olevan. Kolmannen kanssa pitäisi asiat mietiä uudelleen, lähtemiset, autot ja muut.



Onko muita, jotka pähkäilevät samaa? Toisaalta tuntuu, että yksi perheenjäsenemme puuttuu ja toisaalta tuntuu, että tässä oli minun raskauteni ja synnytykseni.



Pitäisikö vielä uskaltaa.. Nyt on vaan niin helppoa, että pelottaa sekin jos kaikki menee pirstaleiksi kolmannen myötä. Rutiinit, helppous jne.

Kommentit (4)

Muistan kun vauva-aikana aina ajattelin, että nyt on tämäkin viimeistä kertaa. Kyllä nämä heräilyt yms. kohta loppuu ja haikein mielin imetin, kun ajattelin, että sekin on nyt viimeinen kerta.



No toisin kävi. Vaikka itse olisin ollut kolmeen ihan tyytyväinen, mies ylipuhui minut vielä neljänteen. Mutta tosiaan vuoden ajan suostutteli ja lopulta annoin periksi. Neljäs ei heti saanut alkunsa niinkuin aikaisemmat kolme ja juuri kun ajattelin, että jos ei nyt tärpää niin unohdetaan neljäs, niin silloin sitten nappasi. Nyt on kuopuskin jo kohta kolme ja nyt on lapsiluku oikeasti täynnä. Vaikka mies edelleen aina välillä yrittää puoli leikillään saada minut muuttamaan mieleni niin itse olen ehkä järkevämpi tässä asiassa. Meillä ainakin jo taloudellisesti tulisi tosi rankkaa jos vielä yksi tulisi. Olisi nim. pakko jo vaihtaa asuntoakin, koska nytkin on jo melko ahdasta. Ja kyllä sitä on vielä iso urakka edessä, että nämä kaikki 4 saa kunnialla aikuiseksi kasvatettua.



Mutta enpä voisi ajatellakaan enää, että olisi lapsiluku kolmeen jäänyt. Aivan yhtä rakas ja toivottu oli tämä nelonen sitten kaikesta huolimatta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun molemmat olivat ihan pieniä (kakkosen vauva-aikana), oli helppoa ja rauhallista. Onneksi emme edes harkinneet kolmatta, olisin vähän ajan kuluttua ollut pahemmassa kuin pulassa (kun nytkin kahdessa on todella tekemistä).

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat