Vierailija

Taloussanomat kirjoittaa kuinka oikeuspoliittinen tutkimuskeskus on päätynyt kantaan, että omaisuutta ei pitäisi tasata avioeron sattuessa vaan miehen pitäisi saada pitää ansaitsemansa omaisuus koska naiset ovat töissä.



Jep jep, tupu-hupu-lupu-ketju taas vauhdissa, veikkaan. Niin kauan kun naiset synnyttävät eikä oman lapsen hoidosta makseta käypää palkkaa niin miehellä ei ole mitään yksioikeutta tuloihinsa, h' nhän hoitaa työnjakoon perustuvaa tehtäväänsä perheen elättäjänä.



Juttu kokonaisuudessaan:

" Eroavia kotirouvia ei enää haluta suojella



Rahoja ei haluta jakaa avioerossa

9.9. 11:24 Avioliittolain periaatetta varallisuuden jaosta pidetään Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan vanhentuneena. Erityisesti ennen avioliittoa hankittu omaisuus sekä perintönä, lahjana tai testamentilla saatu sivuomaisuus halutaan rajata lailla avio-oikeuden ulkopuolelle.



Hämeen Sanomien haastatteleman Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Marjukka Litmalan mukaan omaisuuden puolittamisperiaatteelle ei ole enää entisenlaista tarvetta, koska kaksi kolmasosaa naisista on mukana työelämässä ja hankkii omaa varallisuuttaan. Hän kutsuu omaisuuden puolittamisperiaatetta ¿kotirouvan suojelunäkökulmaksi¿.



Litmala kuitenkin toivoo, että mahdollisen lainmuutoksen tueksi hankitaan vielä tutkimustietoa, kuinka eronneet avioparit ovat selvittäneet omaisuutensa jaon.



Oikeusministeriö päättää syksyn aikana, antavatko Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksien tulokset aihetta uusien säädösten valmistelu





http: //www. taloussanomat. fi/omatalous/2007/09/09/Eroavia+kotirouvia+ei+en%E4%E4+haluta+suojella/200722026/322

Kommentit (22)

Periaatteessa olen aina ollut samaa mieltä: oma toimeentulo ja ammatti on naisella oltava. Mutta kun se ei tässä asiassa auta.



Minulla on tasan sama ammatti kuin miehelläni, ja olen vähintään yhtä hyvä työssäni. Ennen lapsia minulla oli parempi palkkakin. Ensimmäisen lapsen jälkeen palkka oli sama. Toisen jälkeen mies tienaa jo huomattavasti enemmän.



En ole pitänyt pitkiä hoitovapaita, vaan olen palannut varsin pian oman työni pariin. Palkkakehitys vain näkyy pysähtyneen raskaustestiin tai oikeammin ensimmäisestä raskaudesta kertomiseen. Vaikka se taas joskus käynnistyisi, miestäni en saa kiinni enää. Mies ei tietenkään ole pitkiin perhevapaisiin lähtenyt, kun onhan se työn takia mahdotonta -toisaalta kotivuoron vaihtaminen pikkuvauva-aikana olisi ollut vaikeaa jo siksi, että tarvitsin aikaa synnytyksestä toipumiseen, ja imetys oli varsin sitovaa.



Palkkaeromme johtuu siis vain ja ainoastaan siitä biologisesta tosiasiasta, että minä olen ollut raskaana, synnyttänyt ja imettänyt, miehellä on katkeamaton työhistoria noilta vuosilta. Lapsia olemme molemmat halunneet. On törkeää, sovinistista ja loukkaavaa syyllistää minua huonommasta palkkakehityksestäni.

Tämä nykyinen meno on niin naurettavaa, kun pitää vääntää avioehdot sun muut keskinäiset testamentit. Tuo olisi paljon selkeämpi juttu varmistaa se, että mennään rakkaudesta naimisiin, ei rahasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Käytännössä homma menee niin, että se DI-mies tienaa triplasti sen minkä sh- tai lto-vaimo. Vaimon kotonaolo ei siis dramaattisesti vaikuta perheen yhteenlaskettuihin tuloihin, joskus jopa on niin, ettei vaimon edes kannata mennä töihin, koska päivähoitomaksut ja työmatkakulut syövät nettopalkasta saadun hyödyn versus kh-tuki.



Niinpä vaimo jää kotiin ja ansiotaso laskee. Jos lapsia siunaantuu useampi, niin näitä kotonaolovuosia saattaa helposti kerääntyä jopa 6 tai ylikin. Ja kun laskee mitä se merkitsee puhtaana raakana ansionmenetyksenä, niin tulos voi yllättää. Siispä vaimon asema perheessä (siis suhteessa mieheen) heikentyy kun vaimo joutuu toivomaan ettei mies dumppaa häntä.

Eikö teitä häiritse yhtään termi " kotirouvien suojeluperiaate" . Sehän on niin jormareinien kikkeilikorttien tasoista sovinismia, ihan sama vaikka lasneeraajana on nainen.



Tällä kertaa oikeasti häpeän avismammoja. Olette sokeita.



Tässä pedataan sitä että 50-60v äijät voi panna muijat kiertoon ilman ikävää hässäkkää.



Ihan vertailun vuoksi: saksassa kotona olevilla naisilla on lain turvaama oikeus miehensä palkkaan.

perheiden lapsiluvun vähentymiseen ja/tai eronneiden naisten hyvin heikkoon taloudelliseen tilanteeseen.



Ei lasten hoito perheessä jakaudu tasaisemmin naisia kyykyttämällä vaan aidolla keskustelulla isyydestä ja sen merkityksestä.

Vierailija:

Lainaus:


Mutta olen sen verran feministi, että mielestäni nainen ei saa jäädä miehen elätettäväksi, vaan jokainen arvonsa tunteva nainen ymmärtää hankkia itselleen ammatin ja toimeentulon ja OMAN ELÄMÄN. Naisen ei pidä jäädä kotiin nyrkin ja hellan väliin, vaan ottaa itselleen se mikä itselleen naisena kuuluu.




Tasa-arvoa ei ole se, että äiti ei saa jäädä kotiin. Feministin tulisi kai kannattaa valinnanvapautta. Jos äiti hoitaa kotona lapsia, oli koulutus mikä hyvänsä, mies tienaa sinä aikana paremmin. Omien lasten kanssa oleminen on vapaaehtoista, ei mitään nyrkin ja hellan välissä olemista.



Avio-oikeus turvaa puolisot avioerotilanteissa. Lapsethan ovat yhteisiä, riippumatta siitä kuka heitä on hoitanut ja se pitää huomioida omaisuutta jaettaessa.

Äiti jää hoitovapaalle ja tekee töihinpalattuaan lyhennettyä työpäivää jotta lapsen päivähoitopäivistä ei tulisi liian pitkiä ja jotta perhe saisi maukasta kotiruokaa myös arkisin, ja oma ansiotaso jää sen vuoksi hyvin matalaksi. Ja mies senkun painaa työtä ja ura kehittyy nousujohteisesti. Tyypillistä av-mammojen perheissä, tämän palstan jutuista päätellen.



Nyt vähän edunvalvontaa kehiin! Onko siis reilua, että avioeron sattuessa kohdalle käy susannasieviset? Tosiaan, tuossa jutussahan annettiin ymmärtää, että myös avioliiton aikana hankittu omaisuus kuuluisi vaan sille hankkijalle. Joka aika harvoin on se hoitovapaalle jäänyt äiti.

Mutta minusta on kyllä niin, että mikä avioliiton aikana tienataan, se on yhteistä, sillä yhteisen perheen eteen työskennellään.



Perinnöt ovat ehkä asia erikseen, mutta jos luet tarkkaan tutkimuskeskus on sitä mieltä että " vähintään" nämä pitää rajata ulkopuolelle. Kun sen yhdistää käytettyyn retoriikkaan " kotirouvien suojelu" tarkoitusperät ja arvot ovat varsin selkeät: kyse on silkasta sovinismista, siitä jolla Jani Sievinen nollasi Susannan osuuden perheen eteen tehtyyn työhön ja hänen menestykseensä,



Ja ennen kaikkea: eihän tässä ole kyse pelkästään kotirouvista vaan siitä että jos vaikka yhdessä päätetään että toinen puolisoista, joka useimmiten naisten 80centin Euro tilanteen takia on se äiti, tekee lyhennettyä työpäivää tai jättää uransa ja palkkakehityksensä katkolle lasten takia niin silloin jokainen täyttä työpäivää tekevän puolison asnaitsema lantti kuuluu myös sille joka tinkii omista tuloistaan.

perintöjen osalta. Onhan selvää että perintö kuuluu perillisille. Omaisuuden suhteen olen jyrkästi ehdotusta vastaan. Laki ei voi ottaa kantaa siihen kuinka ihmisten olisi omaisuus jaettava. Meillä on tilanne että miehellä firma jota minä olen viime vuosina rahoittanut. Joka kuukausi siirrän palkkani miehen tilille josta hän sitten maksaa laskut ja firman kulut, autolainan jne. Koska meillä on yhteinen talous, miksi olisimme mitään kuitteja tehneet? Tiedän että jossain vaiheessa kuitenkin jään kotiin ja mies saa elättää meitä ainakin sen ä-loman ajan. On väärin että sitten laki menee sanomaan että erotilanteessa minä en voi saada mitään firmasta johon olen itsekin panostanut. Tuskin tätä voi millään avioehdollakaan kumota kun kerran laki sanoo että ennen avioliittoa hankittua omaisuutta ei jaeta.



No, me varmaankin ehdimme naimisiin ennen tätä typerää lakia, mutta pointti on se että tilanteita on monia. Asioista pitäisi edelleen voida sopia yksityiskohtaisesti avioehdon kautta.

Miksi ihmeessä toisen pitäisi saada puolet perinnöistä ja aikaisemmasta omaisuudesta? Ja voihan se olla nainenkin, joka saa perinnön, josta sitten joutuu maksamaan puolet miehelle eron tullessa.



Nykyisinhän avioehdot ovat hyvin yleisiä juuri noita perintöjä ja avioliittoa edeltävää omaisuutta turvaamaan. Eli jos lakia nykyaikaistettaisiin, ei avioehtoa tarvitsisi tehdä. Luultavasti monelle naiselle olisi edullisempaa saada puolet avioliiton aikana hankitusta omaisuudesta kuin että olisi täysi avioehto, niin kuin nykyisin monesti on.



Normaalin pieni- tai keskituloisen perheen kannalta tuosta ei tulisi mitään muutosta, jos ainoa iso omaisuus eli koti omistetaan puoliksi, niin kuin yleensä on.

ei arvosteta rahallisella käyvällä korvauksella - ja tällä en takoita että naisille perinteisesti kuuluneet kuuluisivat oikeasti vain naisille, vaan sitä että niiden vähäinen arvostus on sidoksissa siihen että niitä on pidetty naisten työnä - niin niin kauan enemmän tienaavan puolison tulee jakaa tulonsa kotipuolison kanssa.



Siinä vaiheessa kun kotityöstä tulee verokirjallinen palkkakorvaus, tilanne on toinen, mutta nyt jokaisen feministin tulisi tajuta että tuo ehdotus ei palvele naisen itsenäisyyttä ja omaa elämää mitenkään, vaan äijien itsekkyyttä.

Ei olisikaan enää itsestäänselvää, että nainen on aina se, joka jää hoitovapaalle ja vuosikausiksi kotiin, vaan kotonaoloaikaa jaettaisiin paremmin. Ja se parantaisi naisten asemaa työmarkkinoille laajemminkin ja auttaisi myös palkkaeroihin.

Minäkin kannatan aitoa valinnanvapautta kummallekin sukupuolelle. Mutta käytännössä miehet on niin lapsia, että ei niistä ole kantamaan henkistä vastuuta mistään ja nainen päätyy tekemään kaikki rahalliset ja henkiset uhraukset avioliitossa.

Mutta olen sen verran feministi, että mielestäni nainen ei saa jäädä miehen elätettäväksi, vaan jokainen arvonsa tunteva nainen ymmärtää hankkia itselleen ammatin ja toimeentulon ja OMAN ELÄMÄN. Naisen ei pidä jäädä kotiin nyrkin ja hellan väliin, vaan ottaa itselleen se mikä itselleen naisena kuuluu.

Eikö teitä häiritse yhtään termi " kotirouvien suojeluperiaate" . Sehän on niin jormareinien kikkeilikorttien tasoista sovinismia, ihan sama vaikka lasneeraajana on nainen.



Tällä kertaa oikeasti häpeän avismammoja. Olette sokeita.



Tässä pedataan sitä että 50-60v äijät voi panna muijat kiertoon ilman ikävää hässäkkää.



Ihan vertailun vuoksi: saksassa kotona olevilla naisilla on lain turvaama oikeus miehensä palkkaan.

tällä lailla ei saada muuta aikaan kuin syntyvyyden kääntyminen jyrkkään laskuun ja lasten pahoinvoinnin lisääntyminen kun kummankin vanhemman on luotava mahdollisimman hieno ura. Mielestäni avioparien on saatava itse päättää kuinka raha-asiat järjestetään ja siihen on avioehto mitä käytännöllisin toimenpide.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat