Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Olen koko viikonlopun pessyt pyykkiä, siivonnut, käynyt kaupassa, laittanut ruokaa yms. yms. Ulos en taaskaan ehtinyt ollenkaan. Onneksi mies oli kotona, niin hän sentään oli lasten kanssa ulkona ja muutenkin. Huomenna taas töihin, jonka jälkeen taas pyykkiä, ruokaa, lasten harrastuskuljetuksia... Onko teillä muilla aikaa olla vaan? Nytkin tulin nettiin maksamaan laskuja, en ehdi jäädä lukemaan vastauksia.

Sivut

Kommentit (91)

En tarkoita, etteikö saisi valittaa jos väsyttää, mutta vapaa-ajan vähäisyys varmaan tuli mieleen mahdollisuutena jo ennen kuin kuusi lasta oli tehtynä?

Ei kai sinulle tullut yllätyksenä, että kotityöt lisääntyvät, kun lapsiluku kasvaa?!



Mulla on kaksi lasta ja vapaa-aikaa löytyy. En haluaisi olla sinkku enkä suurperheen äiti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Minulla menee ainakin koko päivä siivotessa eikä yleensä yksi päivä riitä. Sitä kun voi " siivota" ja siivota kunnolla. Tietenkin on eri asia siivota 60m2 kuin meidän 350m2. Kahden lapsen jäljet kyllä siivoaa ihan vasemmalla kädellä

13v ja 9v tarvii jo harrastuksia eikä ne pahaa tee aralle ekaluokkalaisellekkaan ja tietenkin eskarikin tahtoo jotain omaa(ei ole hoidossa että jaksaa kyllä) Vaikka lapsilla ei ole kuin 1-2 harrastusta/lapsi niin aikaa menee kun sattuu olemaan eripäivinä.

Täälläpäin asuvilla muilla lapsilla ei ole samoja harrastuksi(tanssituntia lukuunottamatta mihin on kimppakyyti) niin itse on kuskattava. Mies töissä vielä siihen aikaan. Julkisia kulkuyhteyksiä ei ole. Eikä mulla ole sydäntä laittaa lapsia pyöräilemään lähes 30km illassa. Ei oo pyöräteitäkään eikä katuvaloja. Eipä nuo kuskaukset kestä enää kuin max 9v kun nuorinkin saa traktori ja mopokortin ja pääsee itse liikkeelle. Onhan se odotteluaika mulle vapaa aikaa

Ja montako koneellista pyykkiä peset viikossa? Jos peset 1-2 koneellista per arkipäivä, ei viikonlopulle pitäsi jäädä mitään vuoria. Tavallisesti, suursiivoukset erikseen.

Pitkään odotin että sitä vapaa-aikaa jotenkin vain ilmaantuisi, mutta aika tuntuu aina menevän joka tapauksessa johonkin ellei sitä erikseen varaa omaan vapaa-aikaan. Ja vastaavasti tärkeät asiat vain jotenkin aina saa tehtyä, oli sitä aikaa niiden tekemiseen pari tuntia enemmän tai vähemmän.



Saatan esim. sanoa miehelleni että tulen töistä vasta pari tuntia myöhemmin kuin normaalisti. Sitten otan vaikka kirjan ja menen kahvilaan lukemaan sitä, käyn ravintolassa syömässä tms. pientä kivaa. Yllättävän paljon auttaa jaksamaan, että saa edes pienen hetken saa olla kiireettömästi itsekseen.



Pelin henkeen kuuluu, että sinä aikana ei sitten tosiaan tehdä mitään ns. hyödyllistä. Jos vaikka menen shoppailemaan niin pidän huolta etten vahingossakaan eksy ruokakauppaan perheen perustarpeita haalimaan tai ostamaan lapselle kumisaappaita. Se pari tuntia on sitten ihan vain minun omaa leikkiaikaani.

Ei ihme, että ap nääntyy!



Ja vinkki - paidat kannattaa pestä 30 minuutin ohjelmalla, niin säästät huimasti aikaa!

Ja ensi kerralla menet perheen mukana ulos! Syökää vaikka pizzaa, tai eilen suuresti parjattuja eines-lihapullia. Pitäähän sinunkin viettää aikaa perheesi kanssa ja olla vähän vapaalla.

Jos jollain on valittamista, niin hoitakoot asiansa itse.





Vierailija:

Lainaus:


Olen koko viikonlopun pessyt pyykkiä, siivonnut, käynyt kaupassa, laittanut ruokaa yms. yms. Ulos en taaskaan ehtinyt ollenkaan. Onneksi mies oli kotona, niin hän sentään oli lasten kanssa ulkona ja muutenkin. Huomenna taas töihin, jonka jälkeen taas pyykkiä, ruokaa, lasten harrastuskuljetuksia... Onko teillä muilla aikaa olla vaan? Nytkin tulin nettiin maksamaan laskuja, en ehdi jäädä lukemaan vastauksia.




koska olisi viimeksi ollut " vapaapäivä" - lomillakin on koko perhe (tai ainakin mies) mukana eikä silloin ns omaa aikaa ole. Kun oikein tarkkaan mietin niin viikonloppuna mies kävi rautakaupassa nuorimmaisen kanssa ja isompi oli omissa menoissaan - ehdin lukemaan 5 sivua naistenlehteä rauhassa:)



Olisi varmaan omituista olla kotona ihan yksin (ilman kotityövuorta) vaikka yön yli tai reissussa itsekseen. Aika luksusta kun näin ajattelee......

Minä olen tehnyt kotitöitä koko viikonlopun. Kaikki viikonloput menevät kotitöihin. Viikolla mulla ei ole koskaan aikaa, koska kaikki illat menevät lasten harrastuskuljetuksiin. Viikonloppuna sitten olen vihdoin kotona ja selvitän kaaosta. Teillä taitaa kaikilla muilla olla lapset niin pieniä, että he ovat päiväkodissa, eivätkä vielä harrasta mitään.

Yleensä työssäkäyvät joutuvat vapaapäivinä tekemään kotihommia kun viikolla halutaan omistautua enemmän lapsille hoitopäivän jälkeen.

Siinähän ne hommat menee sivusilmällä, kone tekee paljon yksikseen!

Hommataan IIIIIIIIIISO kartano, lauma lapsia ja unohdetaan sosiaaliset suhteet ydinperheen ulkopuolisiin sekä pidetään yllä periaatteita, joiden mukaan eläminen ei saa näkyä kotona.



Sitten tullaan nettiin itkemään, kun ei ole koskaan omaa aikaa, mistään ei saa lapsenvahtia, eikä ois aikaa/rahaa lähteä minnekään, kun ei ole turvaverkkoa. Sitten aletaan kadehtia yh:n tukia, omaa aikaa jne.

" omaa-aikaa" juuri ole. Ei siihen auta mikään organisointi, koska vuorokaudessa on vain 24h. Miksi molemmat vanhemmat ovat töissä, kun lapsia on noin monta? Tuolla lapsimäärällä lasten täytyy olla se pää-asiallinen harrastus, miksi muuten olisi tehnyt noin monta. Tai sitten olla sen verran varakas, että voi palkata apua.

T:40

että organisointi ei pelaa, jos ei viikonlopun aikana ehdi ulos laisinkaan. Olen minäkin tämän viikonlopun aikana imuroinut, pyyhkinyt pölyjä, pessyt lattiat, hoitanut pyykit ja tiskit, leiponut, käynyt kaupassa jne. mutta olen silti ehtinyt myös käydä taidenäyttelyssä (lasten kanssa), kirjastossa, katsoa muutaman elokuvan, käydä kylässä jne. Ja kuitenkin olen saanut myös kirjoitettua esseitä, sekä nukuttua vähintään 7 tunnin yöunet jokaisena yönä.



Kannattaa aikatauluttaa päiviä, jos rytmi ei luonnistu itsekseen. Ei tuollainen ole mitään elämää, että se kuluu vain kotihommia tehden. Pyykkiäkin voi vähentää.

haukkujille totean, että en, en todellakaan ole uusavuton, tai kuulu siihen joukkoon, joka ei saa mitään aikaiseksi. Ehkä siihen joukkoon kuulun, että rima on liian korkealla. Tykkäisin, että kotona olisi siistiä, ruoka olisi aina tarvittaessa valmiina, lasten kanssa ehtisi olla, ja itsekin hiukan levätä, mutta kaikkea tuosta ei ehdi työssäkäyvänä tekemään. ap

Olen miettinyt tätä asiaa paljon nyt ollessani kotona lasten kanssa. Välillä rasittaa, kun ei tosiaan ole sitä " vapaata" ollenkaan. Mutta mutta, sitähän se perhe-elämä on! Jos valitsee perheen, niin valitsee elämän johon kuuluu se kaikki pyykinpesu ja ruoanlaitto ja siivoaminen ja lastenhoito ja niin edelleen. Se on sitä elämää. Työläämpää toki kuin sinkkuus (haluaako joku sinkkuudesta vapaapäiviä?).



Minua ei välillä voisi vähempää kiinnostaa koko perhe-elämä ja olen asian vuoksi väsynyt ja kyllästynyt, mutta sitten taas muistan, että halusin lapsia ja sen mukana tulee tämä kaikki vähemmän kiva. Toki joskus voi irrottautua perhe-elämästä lähtemällä vaikka matkalle ihan yksinään tai miehen kanssa, mutta jotenkin on kummallista, että pitäsi saada ne perinteiset vapaapäivät viikossa, kuin mistä tahansa työstä. Perhe-elämähän ei ole työtä.



Ja pienellä kekseliäisyydellä saa kyllä viettää viikonlopun ihan rauhassa. Pyykkiä ei esim. tarvitse pestä juuri lauantaina, viikonlopun ruoan voi tehdä helpoksi tai valmistaa jo vaikka perjantaina yms.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat