Vierailija

Neuvokaa miten jättäisin mieheni? Jos jätän hänet, se murskaa hänet. Tiedän, että hän rakastaa minua ihan mielettömästi, eikä hänen elämässään ole oikein muuta kuin minä, mutta minä en jaksa enää olla hänen ainut ilonlähteensä. Välitän hänestä edelleenkin mutta en rakasta niin kuin miestä pitäisi, seksiä ei ole ollut kuin kerran vuodessa tai kahdessa viimeiset 5 vuotta. Kunpa hän jättäisi minut niin ei ehkä tuntuisi niin pahalta, mutta vaikka olen ollut ihan kamala välillä niin aina vain rakastaa. Itse haluan elämältä jotain muuta kuin mies, hän tyytyy olemaan kotosalla ja vaikka ilman työtäkin, minä haluan matkustaa, asua ulkomailla, tehdä asioita, tehdä työtä. Hän on hyvä mies ja tarvitsee jonkun joka rakastaa häntä. Tiedän, että jos olemme vielä pitkään yhdessä alan katkeroitua ja vihata häntä. Mutta miten saada ero aikaan? Pelkään että hän masentuu täysin jos kerron haluavani eron, se vie pohjan hänen elämältään

Kommentit (9)

olen huomannut kun mies ihmettelee kun en tule enää lähelle enkä anna koskettaa, mutta en saa sanotuksi että haluan erota. Miten tämä voikin olla näin vaikeaa?

T:ap

Kun sain eron pöydälle, mies jatkui ruikuttaa perääni pari kk, mutta muutti jo harkinta-aikana toisen naisen luo ja saattoi tämän raskaaksi. Nyt erosta jo 6 vuotta, nuo kaksi edelleen yhdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Henkisesti ottaa koville, mutta pitemmän päälle paras ratkaisu jos itse ajattelet noin. Tietenkin pieni hajurako voisi auttaa asiaa, eli lähde ulkomaille nyt heti!

Avasin juuri toisen ketjun jossa pohdin, voiko yhdessä elää vaikka eroaisi. En enää kestänyt ahdistusta ja otin puheeksi sen että voidaan ottaa aikalisä ja keskittyä kodin lisäksi myös omiin elämiin, mutta mies ottaa sen tosi raskaasti. Syyttää minua siitä ettei hänellä ole enää ystäviä ja vaikuttaa myös suisidaaliselta. Itkee ja raivoaa vuoronperään...kurjaa. Ei ole kiva tuhlata elämää kun itse ei ole onnellinen.

joskus olen jopa miettinyt että jospa mies kuolisi, niin ei tarvitsisi erota... ja sitten olen tuntenut oloni vielä pahemmaksi kun olen tuollaisia ajatellut. Nyt olen pohtinut tätä jo niin pitkään että en kohta enää jaksa, kai se on jossain vaiheessa uskallettava miehelle kertoa totuus. Mutta kun tiedän miten se loukkaa häntä, en kestä sitä

T:ap

ja itse asiassa olin jo vähän aikaa ulkomailla, mies koko ajan innoissaan odotti minua takaisin, ja minua vain ahdisti kun paluu lähestyi. Yritin houkutella häntäkin tulemaan, periaatteessa mikään ei olisi estänyt, mutta ei kuitenkaan halunnut. Eli hajurako vain vahvisti käsitystäni siitä, että haluan jotain muuta.

Olen sitten ehkä vähän raukka kun en vain uskalla suoraan miehelle sanoa, mutta oikeasti pelkään että masentuu pahasti. Hänellä ei tällä hetkellä ole oikein ketään ystäviä, eikä ole nyt onnistunut löytämään työtäkään. Eli jos jätän hänet, niin hänellä ei ole mitään. Jos jään, en itse kestä. Ehkä pitäisi vain kirjoittaa kaikki paperille ja antaa se hänelle, en tiedä pystynkö muuten mitenkään kaikkea selittämään

T:ap





Vierailija:

Lainaus:


Henkisesti ottaa koville, mutta pitemmän päälle paras ratkaisu jos itse ajattelet noin. Tietenkin pieni hajurako voisi auttaa asiaa, eli lähde ulkomaille nyt heti!




vaikka tavallaan on parempikin. Sain eilen kerrottua miehelleni nämä ajatukset, itkettiin ja puhuttiin koko ilta. Nyt vaan masentaa kun tuntuu niin pahalta kun mies itkee, sanoo vielä rakastavansa minua mielettömästi. Oli tosin itse tuntenut että olemme ajautumassa erilleen, sanoi pelänneensä jo pitkän aikaa sitä, ei vaan ollut minulle sanonut mitään. Enkä minä hänelle. Nyt en enää tiedä mitä ajatella ja tuntea, hän on hyvä mies, varmaan mukavin ikinä mitä olen koskaan tavannut, mutta kun yhdessä olo ahdisti, enkä osaa enää rakastaa häntä kuin miestä. Meneköö tämä olo ikinä ohi, selviääkö tästä?

T:ap

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat