Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Miehelläni on tapana katsoa telkkaria tosi paljon. Viime aikoina hän on ottanut tavaksi sulkeutua viikonloppuisin makuuhuoneeseemme katsomaan, jotta lapset eivät häiritse. Eilen hän heräsi klo 11 ja makoili sohvalla muutaman tunnin ja joskus kolmen maissa siirtyi makkariin. Makkarista poistui vasta klo 19.30, kun minä tulin sinne lukemaan lapsille iltasatua.



Lapset 11, 9 ja 4. Miehen mielestä pärjäävät hyvin ilman häntäkin, kun leikkivät kavereiden kanssa. Jostain kummasta syystä minulle riitti hommaa ihan koko päiväksi. 11v hoiti 4v aamulla, kun kävin kirpparilla. Välillä kävin kuljettamassa vanhinta leffassa. Sanoin, että olisi hänkin esimerkiksi kuljettaa, mutta minä kuulemma olin leffan luvannut, eikä hän halua sotkeutua.



Illalla miehelle asiasta sanoin, että minustä ei ole kiva tapa. Mies suuttui, kiroili ja sanoin pudonneensa kärryiltä (=ei ymmärrä). Mihin häntä muka olisi kaivattu. Sanoin, että olisi kiva viettää aikaa yhdessä. Jos lapset leikkivät kavereidensa kanssa, niin minä ainakin kaipaisin miehenkin seuraa.



Kysyin, mitä mieltä hän on, jos itse tekisin samoin. Ei kuulemma tykkäisi. Syynä mm. se, että minä laitan ruuat (miksiköhän, kun mies ei keittiöpuuhiin suostu).



Olenko liian vaativa miestä kohtaan vai voinko odottaa, että hänkin jotenkin osallistuisi perhe-elämään?

Sivut

Kommentit (26)

Mies on aina ollut samanlainen = helposti vetäytyy omaan valtakuntaansa. Ei halua osallistua kotitöihin ja lastenhoitoon jos se on pakollista eli osallistuu tasan sen verran minkä itse haluaa. Lapset esim. kääntyvät aina minun puoleeni, koska suurimmaksi osaksi mies on äreä ja kieltäytyy, jos häneltä pyyttää jotain.



Asiasta on keskustelu aina ajoittain, mutta mies on oikeasti sitä mieltä ,että homma toimii näin. JOskus minulla on ollut omia juttuja miehen mielestä liikaa. Esim. yhteen aikaan opiskelin iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Sekin oli miehen mielestä lopulta liikaa ja kosti sulkemalla nettiyhteyden kriittiseen aikaan (tarvitsin opiskelutehtävän tekemiseen). Iltaisin mies ei halunnut hoitaa lapsia ja opiskelulle ainoa aika oli lasten mentyä nukkumaan, miehen mielestä olisi pitänyt silloin edes pistäytyä sängyssä miestä viihdyttämässä.



Jonkilainen periaatteellinen kysymys miehelle ilmeisesti. Minusta elämä vain kuluu häneltä hukkaan, jos koko ajan joutuu osoittamaan, ettei ole tossun alla.



Erota en voi enkä halua ja uskon, että pinnan alla on kuitenkin hyvä mies. Aina välillä siitä saa viitteitä, sitten se taas katoaa.

Kuinka kauan aiot moista sietää? Välillä ihmetyttää nämä ihmisten kertomukset avioelämistään. En voi käsittää miten tuollaiseen alistuu?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

" Otatko tiskit koneesta vai paatko mieluummin pyykit narulle?" ja " Haluutko imuroida vai meetkö ruokakauppaan?" jne. En viitsi nalkuttaa, joten turvaudun lapsipsykologiaan... Samalla tavallahan sitä 2-vuotiaalle tulee sanottua, että laitetaanko punaset sukat vaiko raidalliset ja mennäänkö sisälle kävellen vai juosten jne.



Mutta mun mieheni ei kieltäydykään kotitöistä periaatteesta tms. vaan on vaan vähän laiska ja ei muka näe ja tiedä itse, mitä huushollissa pitää tehdä. Huoh. No mutta hyvä mies onneksi muuten.



Tsemppiä vaan ap:lle... :-/

Joskus sitä voi viettää ihan oman lepopäivän, vaikka sitten makkarissa telkkaria katsoen, jos se puolisolle sopii. Ei kuitenkaan aina eikä niin, että itse vaan päättää sanoutua irti kaikista kotitöistä, kodin hommista, lasten kaitsemisesta ja muusta. Ihmettelisin myös, ja sinuna kysyisin, miksi mies HALUAA tehdä näin. Miksi ei tahdo olla oman perheensä seurassa?

ja jäin töiden jälkeen aina kaupungille hengailemaan. Tilanne vähän parantui, kunnes erosimme. Siperia opettaa, mutta ihmeellisintä, että ette käy missään yhdessä perheenä?



Ennustan eroa. Mies ei tule koskaan ymmärtämään, etkä sinä tule kestämään ellei tapahdu jotain todella ihmeellistä..



Et ole liian vaativa, mutta miehesi on kusipäinen paskiainen!

Voit odottaa että mies osallistuu, ehdottomasti.



Voit keskustella miehen kanssa, sanoa vaikka päivän mittaan useampaankin hommaaa mitä haluaisit miehen tekevän. mm " Haluaisin että laittasit tiskit kulta. tai haluaisin että veisit lapsen leffaan."

Jos mies ei tee kuten haluat, sinulla on kaks vaihtoehtoa joko jäät suhteeseen tai lähdet.



Aikuisen ihmisen tulisi osata ottaa itse vastuu. Mutta miehelllesi sinä olet ilmeisesti kakkos äiti tai kodinhoitaja, kokki, lastenhoitaja ja rakastaja. Et tasa-arvoinen puoliso.



Tässä jotain mielipidettä.

Minun mies oli ennen tollainen. Nykyään osallistuu kodin hoimmiin yhtä paljon kuin minä ja ihan oma alotteisesti.

Monien rauhallisten keskustelun kautta päästiin tähän. Nalkutus ja valitus ei auta.

Tottakait sinä lopetat passaamisen ja alat käyttäytyä samoin kuin miehesi. Kerrot etteivät lapset tarvitse sinua koska heillä on omia kavereita. Menet miehesi viereen katselemaan televisiota. Nousette samoihin aikaan ylös ja jne...



Jos miehelläsi on oikeus omaan löhöilyyn muista välittämättä, tehkää se yhdessä.

Toki on poikkeustilanteita ja mieheni saa mielellään viettää omaa aikaa tai mennä omiin juttuihin, ihan niin kun mäkin, mutta toi nyt kuulostaa ihan hirveeltä.



Joskus jos mulla on kädet täynnä työtä ja mies ei sitä satu tajuamaan niin mäkin kysyn ihan nätisti vittuilematta että pitäis ripustaa pyykit ja laittaa ruoka, kumman sä haluut tehdä.



Ja vaikka ei olis lapsia tai lapset olis jo huomattavasti vanhempia, niin mitä perhe-elämää toi nyt on?? Mä haluan että mies on läsnä, ihan munkin takia, että ollaan yhdessä kun arkena molemmat töissä ja muutenkin kiirettä.



Ei nyt koko aikaa tarvi olla yhdessä ja luppopäivät on asia erikseen, mutta johan meillä lapset ihmettelis ja loukkaantuis syvästi jos isi (tai äiti) tolleen käyttäystyisi!!

Miehesihän on sitä mieltä, että sinä olet talouskone eikä hänen tarvitse tehdä mitään, koska sinä kuitenkin hoidat kaiken. Lopeta se! Älä tee vaan keksi itsellesi jotain mukavampaa tekemistä. Niin minä tekisin!

Herran Jumala sentään. Mies sulkee nettiyhteyden, et saa opiskella! Eiköhän sulla olisi helpompaa ilman tuollaista " miestä" kotonasi!



Nyt kyllä heräät ja mietit että kannattaako elämä elää tuollaisen ihmisen kanssa. Mitä oikein saat tästä liitosta sellasista että pysyt siinä?

Vihanen lapsille eikä muutenkaan kiinnosta.



Ap, haloo??? Miksi miksi miksi. Miten niin on pinnan alla hyvä, mitä hyvää hänessä on? Alistaa sinua ja lapsia? Ja vaikka oliskin pinnan alla hyvä niin paljon väliä jos se pysyy siellä pinnan alla.

Se perinteinen nalkutus pahentaa, joten se ei toimi.



Miehen lapsuudenkodin esimerkki voi olla syynä siihen, että saa mielestään tehdä mitä vaan. Jos miehesi on aikuinen, hänen pitäisi tajuta (selittämättäkin), että maailma on muuttunut hänen lapsuutensa ajoista ja toisekseen teidän perheenne ei tarvitse olla samanlainen funktioiltaan kuin hänen lapsuudenkotinsa. Saisiko sitä miestä puhumaan ja ajattelemaan näitä juttuja? Jos ei kahdenkesken onnistu, niin perheterapiassa?



Kiittäminen siitä, että hän tekee joskus jotakin, voi toimia, mutta älä suostu tähän ennen kuin mies toimii vastaavasti sinua kohtaan. Tiedän kyllä tapauksen, jossa tämä kiittämisen vaatimus auttoi avaamaan miehen silmät.



Hieman lievän vittuilun piikkiin menee se, että teet kotityökalenterin jääkaapin oveen ja alat piirtää siihen rasteja tekemiesi töiden kohdalle. Voit jo valmiiksi merkitä siihen hänen hommansa, katsot sitten, tekeekö. Samaa voisi alkaa opettaa jo lapsille.



Mielestäni asetelma ratkeaa kuitenkin parhaiten ihan perinteisen Raamatun perhejärjestystä noudattamalla. Mies on perheen pää, joten hänellä on vastuu asioiden sujumisesta. Hänellä on myös vastuu perheen fyysisten, henkisten, tunneperäisten ja hengellisten asioiden suhteen, eli häneltä voi aikalailla vaatia kaikenlaista! Ja tärkeänä yksityiskohtana on se, että hänen tulee kunnioittaa ja joka päivä rakastaa (osoittaa rakastavansa) vaimoaan ja lapsiaan. Vaimon ja lasten tulee puolestaan osoittaa samoja tunteita perheen isää kohtaan, mutta siis: aloitteellinen vastuu on miehellä. Vaikka mieheni ei ole uskovainen, niin tämä toimii meillä, asiat korjaantuivat ja mielestäni koko perhe nauttii!

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat