Vierailija


Mä odotan kolmatta lasta ehkäisystä huolimatta. Esikoinen on 3,5v ja kuopus 1v2kk. Molemmat lapset ovat erittäin vaativia, toinen uhmansa puolesta ja toinen vaan ihan temperamenttinsa puolesta. Koko tämä vuosi ollaan sairasteltu, on ollut korvakierteet sun muut. Siis yhtä valvomista, itkua ja huutoa eikä helpotusta näy.

Mun piti aloittaa työt nyt elokuussa, koska olen ollut jo reilut 3v kotona. En kuitenkaan voinut laittaa vielä vuosikasta tarhaan, koska on niin arka ja pieni vielä. Luonteeltaan siis vaikea, mutta todella herkkä.



Me ollaan ihan suht hyvintoimeentuleva perhe, mies tienaa hyvin. On autot, tukiverkot ja kaikki ok. MUTTA. Mun pää on hajoamassa, mä en toivonut tätä kolmatta lasta. Päätin jo vuosi sitten, että ei enää lapsia- kaksi riittää.



Olen kärsinyt ekan lapsen jälkeen masennuksesta, sain terapiaa ja söin lääkkeitä siihen asti, kunnes aloin odottaa toista. Jälkimmäinen raskaus oli rankka ja vaativa, tyttö meinasi tulla ulos jo rv 30 ja siitä lähtien olin lähes vuoteenomana lopun aikaa. Samoihin aikoihin alkoi pojan uhma.



Mitä sä tekisit mun tilanteessa? Mä oon siis ollut kotona jo tosi kauan, kaipaan työtä ja aikuisia ihmisiä elämääni- omaa aikaa. Hiekkalaatikkoelämä ei vaan innosta enää yhtään- pelkään, etten voi antaa lapsilleni enää mitään kohta, kun kiukkuisen äidin ainoastaan.



Mä kyllä harrastan kaikkea, käyn ulkonakin silloin tällöin, mulla on kavereita. Mies osallistuu kotihommiin ja on paljon lasten kanssa. Tekee tosin aika pitkää päivää. Meille menee ihan hyvin miehen kanssa.



Molemmat raskaudet sai alkunsa ekasta kierrosta, kumpaakaan ei ' yritetty' varsinaisesti. Nyt sitten jostain syystä ehkäisy on pettänyt, sillä kondomia ollaan todellakin käytetty kuten sitä käytetään.



Mä oon ihan hukassa. Pelkään tehdä mitään ratkaisua mihinkään suuntaan, en hyväksy aborttia mutten taas sitten haluaisi tätä lastakaan:(



Apua.



Sivut

Kommentit (41)

Kannattaa harkita keikkatyötä niin saat hieman vaihtelua kotielämään ja päänuppi kestää paremmin.

Ehtisit tehdä töitä vielä aika pitkään jos raskaus menee hyvin.



t. keikkaileva sh-kotiäiti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Et varmaan kestäisi sitä pidemmän päälle. Asioilla on taipumus järjestyä. Pistät lapset päivähoitoon ja mene vaikka osapäivätöihin. Mihin olet erikoistunut? Siistiä sisätyötä voisi olla vaikka yksityisellä lääkäriasemalla tms. En mainostaisi sukulaisille ja tutuille, että kyseessä on vahinkovauva. Ajattele enemmänkin, että lottovoitto. Kun itse yritätte asnnoitua niin, että se on iloinen asia ja selviätte, niin varmasti niin käy. Elämää helpottaa ihan varmasti kun lapset menee päivähoitoon. Tsemppiä!

Pitäisin lapsen ja olisin hänestä elämälle äärettömän kiitollinen jokaisena hetkenä. T. Vauvansa haudannut, eikä uudelleen raskaaksi tullut

Minusta kolmannen vauva-aika oli paljon helpompi kuin toisen vauva-aika. Ensimmäistä kertaa todella nautin kotona olemisesta. Tosin meillä oli kahdella vanhimmalla selvästi lyhyempi ikäero kuin keskimmäisellä ja nuorimmalla.



Jos teillä on mahdollisuus, niin hommaa vain apua kotiin tai vaihtoehtoisesti osapäivähoitopaikka joko vanhimmalle tai molemmille lapsille. Se on aina parempi ratkaisu kuin abortti.



Minäkin olen sitä mieltä, että abortti on niin rankka kokemus, että siihen ei tule ryhtyä, ellei ole täysin varma siitä, että se on ainoa mahdollinen ratkaisu. Muussa tapauksessa se aiheuttaa varmasti pitkän katumuksen ja syvät traumat.


anoppi varmaan ainakin:( ne ei onnitellut meitä ees toisesta lapsesta, kun ilmoitettiin asiasta. kauhuissaan vaan ajatteli, että jaa-a. lisää hommaa vaan heillekin sitten:(



mä en tajua, kuinka tälläinen lähes neitseellinen sikiäminen on edes mahdollista ja samaan aikaan meidän yksi kaveripariskunta on yrittänyt lasta jo 2 vuotta. on se niin väärin:(



ap

Eli mitä minä tekisin. en nyt ota kantaa siihen mitä sinun pitäisi tehdä sillä en ole sinä.

Itselläni on kolme lasta ja näistä kaksi on tullut ehkäisystä huolimatta. En itse koskaan harkinnut aborttia, mutta täytyy sanoa että nyt kun olen yli neljä vuotta nukkunut katkonaisia öitä niin meinaa pää tosissaan hajota. Ei ole kyse ettei olisi tukiverkkoa ja muita juttuja, käyn nykyään ihan töissäkin. Mutta keskittyminen mihinkään ei onnistu kun en koskaan saa kunnollisia yöunia. Vain ne harvat yöt jolloin olen poissa kotoa nukun hyvin. Mutta kolmea lasta ei viedäkään hoitoon ihan yhtä helposti ja usein kuin yhtä tai kahta. Meillä ainakin on harva paikka sellainen johon mahtuu kolme lasta nukkumaan. Niinpä usein hoitaja tulee meille ja me sitten illalla kotiin eli aamulla olen vieläkin väsyneempi :(

Jos nyt huomaisin olevani raskaan ehkäisystä huolimatta, niin en edes miettisi vaan menisin aborttiin. Mun oma hyvinvointi on myös tärkeää ja vaikka jotenkin selvisinkin näistä kolmesta, niin en sitä kenellekään suosittele.

Minä siis menisin aborttiin jos tuntisin että oma jaksaminen on kortilla. Omalla terveydellä ei tarvitse leikkiä ja mitäs jos se uusi vauva ei nukukaan öitään vuosiin (kuten meillä).

Mutta jos pidät lapsen (minkä ymmärrän todella hyvin) niin pidä itsestäsi huolta ennen kuin olet liian poikki. Nuku ainakin yksi yö kuukaudessa hyvin!

Sinulla on hyvin aikaa järjestää elämäsi sitten että jaksat kolmannen vauva-ajan. Laita lapsesi talven aikana ainakin osapäivähoitoon, ainakin esikoinen. Vietä omaa aikaa ja lataa akkuja ennen synnytystä. Kyllä sinä pärjäät!

Sulla on kuitenkin kaikki perusasiat kunnossa, paljon paremmin kuin monilla. Voi tosiaan olla että tämä uusi lapsi olisi helpompikin, mistäs sen tietää?

Älä tee noin heppoisin perustein aborttia, voit katua vielä. Elämä voi näytää pian aivan toisenlaiselta. Ja pakkokos sinun on vuosikausiksi sinne kotiin enää jäädä, töihin vaan jos siltä tuntuu.

Lapsi on aina lahja. Et tule katumaan, kun teillä on kolme lasta siinä vaiheessa, kun nuorin on 5-6 vuotias. Siinä vaiheessa mietit, miten hyvä oli, että olit valmis ottamaan kolmannenkin vastaan.

niin etkö voisi mennä sinne töihin äitiyslomaan asti. Pieni breikki hiekkalaatikkoelämään, niin se voi taas maistua paremmalta 9 kk kuluttua.



Olen myös sitä mieltä, että älä tee aborttia. Katuisit luultavasti sitä lopun elämääsi.



Onneksi sinulla on mies, joka osallistuu lasten hoitoon, jotta saat omaa aikaa. Tsemppiä teille. Asioilla on yleensä tapana järjestyä, joten eiköhän kolmaskin lapsi hoidu teillä :)

Siitä jää sinulle niin pahat arvet, ettet toivu ikinä. Sosiaalitoimesta voi saada apua, kavereita kannattaa etsiä lisää jne. Ja voithan antaa vauvan vaikka adoptoitavaksi, jos tuntuu, ettet mitenkään jaksa.



Mutta älä tosiaan tee aborttia. Ei koskaan pitäisi tehdä asioita, joita ei hyväksy, jos haluaa mahtua itsensä kanssa samaan kehoon... Tiedän kokemuksesta (ja minulla on sentään kyse paljon pienemmistä asioista kuin abortista).

jonkin aikaa, jos saa korviketta tai pumpattua maitoa. Älä aiakaan omanajan puutten takia tee aborttia. Äkkiä se ensimmäinen vuosi menee.

Minä en osaa asettua täysin asemaasi, koska minulla on vain yksi lapsi, toista toivotaan kovasti ja mahdollisesti kolmattakin.



Minä uskon,että jaksat. Sieltätöistäpääset pois, jos et jaksa olla tai yritä päästä tekemään keikkoja. Ja lapset osa-aikahoitoon. Lapset kärsii enemmän masentuneesta/voimattomasta äidistä kuin päivähoidosta.

Heidän kanssaan tekisin asiat suoraan selviksi. Teidän täytyy iskostaa perheenne rajat myös vanhan polven tietoon, sillä mummille eivät vauvansaannit kuulu.



Jos on niin tökeröitä, etteivät edes onnittele vauvasta, niin pistäisin välit poikki kokonaan joksikin aikaa ja kertoisin vielä syynkin.



Kiittämättömiä, armottomia, rakkaudettomia, arvostelukyvyttömiä ja elämänarvot täysin perseellään ollakseen vanhinta jo väistyvää sukupolvea. Hyvässä tapauksessahan vanhin polvi on kypsää ja avarakatseista väkeä, jotka ymmärtävät mikä elämässä on mitäkin.



Oi voi.

Välillä tosi rankkaa, mutta kuitenkin olen tyytyväinen. Tämä on varmasti meidän lopullinen lapsiluku, siitä on pidetty huolta. Itse tosiaan kirjoitit, että et hyväksy aborttia.. Lienee ainut toinen vaihtoehto on pitää lapsi. Asennoitumalla nyt asiaan positiivisesti teet itsellesi ja koko perheelle palveluksen;) Onnellista odotusta!!!

Kerro avoimesti, että et tiedä jaksatko ja kysy jaksavatko he auttaa.



Olisiko sinun mahdollista mennä vaikka osa-aikatyöhön ? Uskon, että nuorempikin lapsistasi tottuisi päivähoitoon aika pian.



Ja tosiaankin lapset ehtivät jo kovasti kasvaa ennen kuin uusi vauva syntyy. Voimia paljon sinulle !

miettien sitä, että tuossa jatkeena olis voinut olla se kolmaskin.



Vauva-aika tulee varmasti olemaan rankkaa, sitähän moni on sanonut. Mutta usko pois, sitten siitä selvittyäsi tulet olemaan tyytyväinen ratkaisuusi.



Ja ihan asianvierestä: Ihmettelen jatkuvasti näitä ihmisiä, jotka sanoo, että lapsiluku on täynnä, mutta eivät ole (kumpikaan puoliso) menneet sterilisaatioon! Miksi ei? Ei kondomiin tai mihinkään muuhunkaan ehkäisykeinoon voi luottaa. Tietysti, jos ei ole kahden lapsen jälkeen vielä ikää siihen, niin voi olla ymmärrettävää. Mutta mielestäni muiden ehkäisykeinojen kuin sterilisaation käyttö kielii AINA siitä, että takaportti lisälapsille on vielä HALUTTU jättää auki.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat