Seuraa 

Avaan pinon kun en sellaista löytänyt...

Sivut

Kommentit (31)

Viikonloppu meni töissä ja synttärihumussa, nyt onkin sitten vapaat edessä. Vuotojen kanssa on taas ongelmaa... huoh. Tuossa päivällä miehen kanssa touhuiltiin ajan kuluksi ;) ja touhuilu aiheutti vuotamisen, on tehnyt ihan saman vaikutuksen muutaman kerran aiemminkin. Ei mitään runsasta vuotoa, mutta kumminkin ja kun siihen lisätään se, että kierto on 12-13 päivää muutenkin, niin huoh. No se gyne on varattu ja siellä varmaan todetaan syöpä tai jotain, eihän tällainen vuotaminen nyt ihan asiaan kuuluvaa ole...

Sinuville pidellään peukkuja täällä! Koita jaksaa torstaihin saakka ja toivotaan, että kaikki olisikin loppujen lopuksi hyvin.

Meriutu, tuntuu todella että hormonit tekevät sun kropan epätasapainoon. Mutta eihan sun tarvii niitä syödä enää sitten kun olet raskautunut. kaikki tuo mitä kirjoitit on niin totta!!!! Pelot siitä että millainen äiti sitten on. Kuinka vanhemmat lapset ehkä kärsii mahdollisesti tilanteesta kun rahatasapaino muuttuu, se että äidin huomio kiinnittyy väistämättä eniten uuteen vauvaan pitkäksi aikaa, ym ym. reissut tulee olemaan tosi helppoja lasten ollessa isoja! Tuo kaikki on niin totta! Niin totta!

Mutta onhan sun mahdollisesta (kai) panostaa työuraan myös uuden vauvan jälkeenkin. Huomaan ainakin meillä että kuinka tärkeä isommille lapsille (pian 12 ja 10 tytöt) tuo pienin (1,5v) on! Ja uskon ettei välttämättä tässä mennä ojasta allikkoon jos tulis vielä yksi vauva taloon. Lapset oppii huolehtimaan toisistaan, jakamaan, ja jotenkin perheyhteys tulee tiiviimmäksi.

Meillä ainakin, ennen tuota kuopusta, isommat harrasti niin kovin, samoin me vanhemmat, että tuntui että kaikki menee tahoillaan. Miehelle tuli kauhea fiilis, että kuule vaimo hyvä, me ollaan ihan kohta ihan kahdestaan täällä kotona, ei hän kuulkaa nähnyt siinä mitään hyvää :) vaikka yritin kuinka löytää hyviä puolia siitä asiasta. No niin huomasin sitten kuuumeilevani tätä nykyistä kuopustani:)



Tokihan monenlasia pelkoja on minullakin, kuinka sitten jaksaa, kun ikääkin tulee, olla äiti monelle, varsinkin kahdelle pienelle ym. Entäs jos iskee synnytyksen jälkeine masennus ym. Kyllä näitä riittää.. joskus vain on parempi kääntää tuo pelkosivu tässä omassa kirjassa/elämässä ja jatkaa matkaa..

toivottavasti meriutu tästä ei tullut paasaus puheenvuoroa.. ei ollut tarkoitus. Se mikä on sun ratkaisus, on sun, ja teidän parhaaksi. Eikä kannata jäädä pohtimaan, olisiko sittenkin pitänyt tehdä toisin. Siitähän ei tunnetusti mitään hyvää seuraa.



K@@po ja mami4 - fiilikset on yllättävän hyvät. Saa nähdä kuinka biokäyrä laskee tiistain lähestyessä..hui.



Olipas tannilla seikkailu, onneksi sait lompakkosi pois sieltä laatikosta! Aika hurjaa!





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nostan enenkuin tiputaan toiselle sivulle



Ihmeen vähän on vuotoa ollut. Kai se kierukka oli mun elimistölle sellaista myrkkyä, että nyt normaalivuoto tuntuu niukalta, kun kierukan aikana pärjäsi vain yösiteillä. Nyt ei edes yöllä ole ollut vuotoa. Mutta parempi näin.



Pitää ihan laskea, että mikä kp. Siis kp5 meneillään. Viikonloppuna mies puheli vaan positiiviseen sävyyn mun vauvahaaveesta.... Tuntuu, että mies alkaa myös lämmetä ajatukselle neljännestä, kun vähän väliä vihjaili vauvasta (ei tavallisesti puhu tuohon sävyyn). Kai se viime viikkoinen piinailu sai miehen ymmärtämään, että minulla tosiaan on VAUVAKUUME!



Valoa näkyy tunnelinpäässä, joten ihanaista syksyä odotellen,

K@@po


Meritutu ja Sofur, kyllä vaan samaan aikaan edetään tässä kierossa. Tuntuu ihanalta ja keveältä, että menkat oli vain muutamen päivän. Olisinpa aiemmin ottattanut kierukan pois. Ei vaan ollut aikaa sellaiseen... Arjen tiimellyksessä omat asiat jää taka-alalle.



Nimimerkki unohtui, mutta Tsemppiä huomiseen ultaraan. TOIVOTTAVASTI sydämen syke näkyy!!!!! (olikohan kyseessä Sinuvin ultra?)



K@@po kp7

Täällä puolestasi jännitän ja peukkuja pidän. Palailen palstalle myöhemmin tänään, nyt on laitettava koululaiset taipaleelle.



-marrasmamma-

Viikonloppu meni taas ihan älyttömän nopeasti. :(

Mies lähti tänään taas reissun päälle ja kotiutuu vasta perjantaina. Onneksi nuo tärppipäivät osuivat sopivasti sille ajalle kun oli kotosalla. :)

Mulla nyt siis kp18/28 meneillään ja kovasti jo jännätään että tärppäsikö ekalla yrittämällä.

Onneksi on nuo koiranpennut tässä kotosalla niin riittää puuhaa, ei tarvitse koko ajan laskea päiviä. ;)

Välillä on jo arvelluttanut että jaksanko kun lapsia onkin kolmen sijasta neljä....mutta pian se taas unohtuu kun miettii niitä lasten tuomia iloja.

Alavatsassa vaan juilii...ihan semmoisia kuukautiskipujen tuntuisia jomotuksia...?

Kovasti on sellainen tunne että ekasta tärppäs ja että se on poika. Mutta jännityksellä eteenpäin....ja hyvää viikon jatkoa kaikille! :)

Meriutu...Olen justiinsa ja tismalleen samoissa ajatuksissa. Siksi en ole kauheen aktiivisesti täälläkään käynyt. Kun kaikissa ratkaisuissa olisi hyvät puolensa.

mutta ikävä kyllä tilanne oli sama kuin viime viikolla.

Sikiön kehitys oli päättynyt viikolle 7.



Lääkäri sanoi, että oli ikävää sattumaa, että sain kaksi km' a peräkkäin. Siis ei huolta että olis jossai jotain vikaa.. Ei vai huolta - haloo!



Nyt sitten onkin se kaavinta ensi tiistaina, sillä lääkkeellistä ei voi antaa kun imetän vielä tätä puolitoistavuotiastani.



Ja menkkoja kehotti odottamaan ennen seuraavaa tsäänsiä raskautumiselle. Ei mitään suurta syytä asialle, mutta merkittävin kai oli se että pystyis laskemaan, missä kehitysvaiheessa oltais menossa.

Ja toki sanoi,että keho ja mieli ennättäisi toipua..



Ja ikävä että tämä ei vielä ole ohi, vaan mun täytyy jännitää se hiivatin tiistai päivä.. siinähän nukutetaan lyhyeksi ajaksi.

Ja sitten pitää olla aikuinen ihminen loppupäivän mun kans, että jos sattuis jotai komplikaatioita sen nukutusaineen vuoksi. . - turpois vaikka hengitystiet tai jotai. No mies kauhuissaan sanoi, että mitä hän silloin osais tehdä - ohjeet kyllä oli että soittaa apua.. mutta kai niitä äärimmäisen harvoin tapahtuu. mua ei vaan ole koskaan nukutettu..IIK!



Palaillaan!

Hei kaikille entisille ja tuoreille kuumeilijoille!



Minä olen tyytynyt nyt hetken vain lukemaan viestejänne. Aloitus uudessa työssä on vienyt mehut, vaikka työyhteisö ja työnkuvakin vaikuttaa oikein kivalta. Arki on taas mukavan kiireistä, kun kaikkien kolmen lapsen harrastukset ovat päässeet vauhtiin. Meillä mies myös aloitti samaan aikaan uuden työn ja olemme molemmat olleet kymmenen aikaan illalla aivan kanttu vei. Eipä siinä ole sitten paljon jaksettu peiton alla puuhastella. No minulla taitaa hedelmälliset hetket olla vielä edessä päin, jospa vaikka tuossa viikonloppuna sitten ovulaation ihme tapahtuisi. Nyt taitaa olla jo kp 20 eli melko pitkä kierto taas luvassa.



Täällä myöskin yksi tuuliviiri, jonka ajatukset neljännen vauvan suhteen ovat hieman ailahtelevaisia. Nyt kun pitkän pitkän odottelun jälkeen mies on hieman alkanut innostua asiasta, olen taas itse pähkäillyt oman jaksamisen ja ikäni suhteen. Välillä vaan tuntuu näiden kolmenkin sankarin kanssa olevan rasittavan työlästä. Kuitenkin sitten taas, kun asiat rullaavat mukavasti ja itsellä on energinen olo vauvan tahtoisi heti.



Sinuvilla on todella piinavat päivät takana. Onneksi pääset huomenna ultraan ja asiaan toivon mukaan tulee jokin selvyys. Toivon myöskin, että uutiset ovat toivottuja ja pieni elämän alku löytyy. Jännitän mukana ja tulen huomenna sitten kurkkaamaan, jos jaksat meille kirjoitella uutisia.



Olisipa kiva, jos joku meistä jo tässä kierrossa saisi siirron tuonne odotuspuolelle. Olisikin muuten kiva saada kesäkuun vauva. Meillä on entuudestaan huhtikuun ja maaliskuun pojat ja heinäkuun neito. Tosin jos meitä nyt tässä kierrossa tärppionni siunaisi niin vauveli todennäköisesti syntyisi toukokuun lopulla suunnitellulla sektiolla, kun olisi siis minun neljäs keisarillinen synnytykseni..



Onpas muuten jo tähän aikaan pimeää, vaikka kello on vasta vähän yli yhdeksän. Alkaakin tässä jo peti vetää puoleensa ihan nukkumistarkoituksessa. Mies on yön töissä, joten mitään aktiviteettia ei ole luvassa.



oliviaana

Kerrompa tässä näin jälkikäteen hauskan tapahtuman aamulta... (ei kyllä siinä hetkessä naurattanut)....



Lähdettiin heti kymmeneltä, kun kirjasto aukesi, sinne. Muksut (iät siis 9,6 ja 4v) jäivät kirjastoon jo tutkimaan kirjoja kun minä pikaisesti menin käymään kaupassa ostamassa vessanpaperia (kauppa on n. 300-400 m kirjastolta). Minulla oli myös kassillinen paperinkeräykseen meneviä lehtiä (ja kassin päällä rahapussi/lompakko, jossa rahan lisäksi kaikki kortit luottokortista, omista ja lasten kelakorteista ja ajokortista lähtien). Kippasinpa sitten isoon metalliseen paperinkeräyslavaan koko kassin sisällön (myös lompakon).... Olin sanonut muksuille että viivyn vajaa ½ tuntia (isoin jo hyvin kellon tuntee) mutta reissu siis vähän venähti...en uskaltanut poistua siitä paperinkeräyslootan vierestä ettei kukaan enää lisää laita paprua päälle. Tiesin vaan että siellä se on, lompakkoni, mutta en ylettänyt tonkimaan ja päällä oleva aukko oli niin korkealla etten sinne sisälle päässyt omin avuin kiipeämään. Onneksi joku toi metalleja metallikeräykseen ja siinä oli metallisanko jonka avulla lopulta pääsin kiipeämään paperinkeräysastiaan ja löysin lompakkoni.



Muksutkin odottivat kiltisti kirjastossa vaikka toki vanhimman kommentti oli: missä oikein viivyit!! Vanha mummeli muuten käveli ohi ja kysyi mikä on hätänä ja kun kerroin että tiputin myös lompakkoni astiaan, hän oli iloinen ja sanoi että onneksi teille nuorillekin sattuu kaikenlasita höperöä eikä meille vanhoille vain!!

Luin uudelleen tuon aikaisemmin viikolla kirjoittamasi tekstin ja niinhän sinä tosiaankin pähkit ihan samojen aatosten äärellä.

Minä myös olen jo joskus muka päättänyt lopettaa jahkaamisen ja suremisen ja tässä sitä taas ollaan!

Hauskaa on se, että meillä on samat päivät menossa ja " tärppipäivät" lähestyvät kovaa vauhtia.

Saitko juteltua miehesi kanssa? Mitkä olivat hänen ajatuksensa?

Mitenkäs viikonloppu sujui?? Mies oli töissä koko viikonlopun ja minä huhkin kotihommia, tuntui oikein levolle mennä tänään töihin. Nostin potut kasvimaalta, keräsin viimeiset pavut, säilöin punajuuria ja kurpitsaa...



Pihakalusteet varastoitiin talvea varten, tyhjensin ränsistyneitä kesäkukkalaatikoita...Pesin pyykkiä, siivosin, ompelin ja sunnuntai-iltana vielä olin pojan jalisjoukkueen talkoohommissa. Että näissä merkeissä minun viikonloppu.



Nyt uusi viikko ja uudet haasteet. On nuorimmaisen vanhempainiltaa ja kansalaisopiston touhut alkaa. Poika soittaa pianoa, itse ilmottauduin keramiikkakurssille.



Tärppipäivät alkaa olla ohitse , ei kun tädinkarkoitusloitsut esille. Vaikka jos totta puhutaan en usko tässä kierrossa nappaavan. Toivotaan kuitenkin että muilla tärppää!!



Kirjoitelkaahan kuulumisianne!



Tanni

Kylläpä sinua nyt koetellaan oikein olan takaa!!



Minulle on tehty kaavinta keskenmenon jälkeen vajaat 7 vuotta sitten. Minulle ei onneksi ainakaan tullut mitään komplikaatioita, hyvin se menee!!

Kaavinnan jälkeen minullekin sanottiin että pitää oottaa seuraavat kuukautiset.



Itse olen ihan kuolemanväsynyt, vielä olisi huominen töitä ja sit taas saisi pari päivää levähtää (tai no, mies on taas koulun penkillä joten oon muksujen kanssa joten siitä on lepo kaukana).



Mutta nyt täytyy kiitää, nuomimmaisen päiväkotivanhemailta alkaa kohta!



Tanni

Sehän on vaan niin kovin arkista että fiilikset heilahtelee puolelta toiselle tässä projektissa.

Silloin kun on seesteistä, mikä olisikaan ihanampaa kuin pieni vauva tämän ihanan porukan joukkoon.

Ja sitten kun kiirettä, sairastelua, väsymystä - ei siinä ihan ekana varmasti mielessä ole, että voi vitsi kun saisin tähän yhden pikku nyytin (vaivoikseni) lisäksi.. Siis liioitellakseni asiaa..



tsemppiä arjen kiireisiin! Jossain vaiheessa niilläkin on taipumus väistyä..







sinuvi: Tuosta kolmannesta muksusta oli myös aika vahvat tuntemukset.

Mutta ehkä tuudittautun liikaa siihen että mun on aina ollut helppo tulla raskaaksi....tiedä sitten. Tulen kyllä kertoilemaan tuloksen...reilu viikkohan tässä täytyy vielä kärvistellä.



Nyt on jo tullut ihme ajatuksia päähän...että jos lapsi ei olekaan terve, tai...tai....jos raskaus menee kesken. Ekasta ja tokasta muksustritia ei ollut tuollaisia tuntemuksia, mutta kolmannesta alkoi jo olemaan enemmän huolissaan. Tiedä sitten mitä tästäkin raskaudesta tulee, jos nyt siis tärppäsi.



Meillä oppi tuo kuopus viime viikolla kertaheitolla kuivaksi. Ihan itse päätti että nyt sai vaipat riittää ja alkoi käydä pöntöllä. :)

Ennen sitä yritin epätoivoisena opettaa kuivaksi, mutta pissasi aina housuihin. Kun lakkasin yrittämästä, niin kappas vaan. :))

Yövaippakin jäi samalla pois, ja yöt ovat olleet kuivia.

Aika hassua että nuorimmainen on ainoa perheemme lapsista joka ei käytä lainkaan vaippaa. Meillähän on 7-vuotias yökastelija perheessä ja tuo 5-vuotiaskin näyttää nyt olevan myöskin yökastelija. :(

Kuopus siis täyttää 3v. nyt syyskuun lopussa.



Taidan tästä mennä laittamaan ruokaa. Sitten lähdetäänkin urheilukisoihin. :)



Kuullaan taas.....

Niin paljon onkin uusia tullut, että mahtaakohan mua enää kukaan muistaakaan?!



Sinuville pahoitteluni myös, kurja homma takuulla tuo keskenmeno; itselläni ei ole kokemuksia.. :(



Pakkohan tässä oli itsensä tännekin vääntää taas pitkästä aikaa, kun otti ja pomppas tuo kuume taas ihan satasella tappiin! Tilannehan on se, että kierukka poistettiin tuossa keväällä. Mulla oli niitä outoja kipuiluija ja tiputteluvuotoja. Tutkimuksessa gyne ihmetteli kun kohtu niin aristi, ja kierukka vipattiin samantien pois. Epäilyksenä se, että joko kierukka oli huonossa asennossa, joka meinaa ettei se mulla hyvin pysykään kun oli jo ties kuin mones kerta, tai sitten oli lievä kohtutulehdus. Noh, sain mukaani resptin Nuva Ringiin, mutten sitä ole sit lunastanut MIEHEN pyynnöstä!! Ei tykkää emännästä kun elimistössä on vieraita hormoneja.. ;)

Ehkäisynä ollu sitten Patentex Oval-puikot, jotka saattaa " unohtua" välillä sinne yöpöydän laatikkoon.. Noh, viime kierrossa sit kävikin niin, että juuri kun satuttiin innostumaan ja unohtamaan ne puikot, niin ovis iskikin hetikohta parin vuorokauden sisällä! Mieskin jopa innostui sit jännittämään lopputulosta! :O Joten arvatahan saattaa mitä se tekikään tälläselle krooniselle kuumeilijalle.. Tulos ei nyt kuitenkaan ollu se plussa, juur kun meinasin testipuikkoo heilutella niin täti kurvas paikalle.. :(



Ehdotinkin jo, että unohdettais ehkäsy, ja oltais tjot-linjalla, muttei mies kuitenkaan sille vielä lämmenny. Höh. :/ Totesi kyllä, että mulla on paha tapa saada tahtoni läpi ennemmin tai myöhemmin, joten katsotaan! :D



Mielen osalta on asiat paremmin kuin vuosiin, mieto lääkitys vielä toipumisen tukena jonkinaikaa. (Asiasta tietämättömille, mulla todettiin keskivaikea masennus viimevuonna loppuvuodesta, ja sitä tässä on paranneltu hyvin tuloksin.) Terapiassa käyn vielä mutta harvakseltaan, enkä koe sille olevan tarvettakaan. Kaikki siis " valtakunnassa" hyvin, ja kuume noususuhdanteessa!



Ädä+kakarakolmikko

Töihin pitäisi yöksi lähteä, mutta pikaisesti piti pysähtyä tähän koneelle.



Ensinnäkin Sinuvi, voi harmi, että kaikki päättyi sitten kuitenkin noin. Jaksamista sinulle!!



Mulla on tiistaina gyne niiden vuotojen takia, sitä odottelen mielenkiinnolla, että mitä ihmettä sieltä nyt sitten löytyykään vuotojen syyksi vai onko tosiaan pelkästä hormonihäiriöstä kyse. Nyt on sitten vuotovaivojen lisäksi muutaman päivän ollut alavatsa kipeä, ei mitenkään jatkuvaa kipua, mutta kuitenkin. Samanlaista kipua mulla on jokaisella kerralla ollut alkuraskaudesta eli siihenkin sopisi hyvin ja mulla on rinnatkin kipeät, mitä ne ei normaalisti ole ollenkaan. Hienoista pahoinvointiakin on ollut jne jne, mutta... hyvin sopisi raskautumiseen jos en vuotelisi harva se päivä. Nooh, katsellaan mitä gyne sanoo.



Ymmärrän hyvin tuon vauvakuumee heilahtelun välillä hotista hyvinkin viileälle. Mäkin olen miettinyt hyvin tarkkaan tätä kuumeilua, lapset alkaa olla sen verran isoja, että kaikin puolin alkaa helpottaa. Yöt saa nukkua, ei ole vaipparumbaa ja käsityötä on muutenkin vähän. Mutta toisaalta se vauva olisi kuitenkin niiiin ihana ja nyt kun isommat lapset on jo niin isoja, niin saisi vauvaan keskittyä ihan rauhassa ja olisi kuitenkin kotona laittamassa lapsia kouluun ja vastaanottamassa koulun jälkeen. Suurin syy kuitenkin vauvakuumeiluun taitaa olla se, että miehellä ei ole lapsia ollenkaan, jouduin miettimään koko vauva-asian ihan uusiksi.

Mutta nyt on pakko lähteä töihin...

Mun vauvakuume heiluu pakkasen ja kiehumispisteen välillä ihan päivittäin. Viikonloppuna oli taas joku hetki kun olin ihan hylkäämässä koko hommaa ja heittämässä Clomit roskiin. Juurikin tuon arjen rumban takia. Ajattelin, että eihän tähän sirkukseen voi enää mitään vauvaa sotkea. Sitten taas viisari heilehtaa toiseen suuntaan :)



Kelläs kaikilla sitä olikaan alkukierto menossa? Muistelin, että meitä oli muutamia, joilla alkoi aika samoihin aikoihin viime viikolla menkat? K@@po oli ainakin, vai muistanko oikein? Kiva jännätä yhdessä, mitä tulee tästä kierrosta!



Meriutu kp.6

Olipa ikävä kuulla Sinuvi , että keskenmeno on tapahtunut =o(... Iso voimahali täältä ja tsempit tiistaille! Minuakaan ei ole nukutettu ja pelkään nukutusta joten ymmärrän, että jo sekin on hieman pelottavaa.



Meriutu älä heitä kirvestä kaivoon vielä! Tiedän, että nuo clomit aiheuttavat ikäviä sivuvaikutuksia, mutta josko sinun vielä muutama kierto pitäisi malttaa (0: ?!



Me kävimme tänäään katsastamassa isompaa asuntoa, oli kyllä todella kiva. Nyt vain sitten pitää miettiä kuinka pitkälle rahat riittävät ... On tuo rahakin kyllä sellainen vitsaus ! Olisi ihanaa kun sitä olisi niin ettei tarvitsisi näissä lisääntymisasioissakaan ainakaan rahan takia unelmista luopua!



Kuopus ei tahdo millään nukahtaa, joten lähden häntä taltuttamaan :=) .



Kauniita ja hyviä unia kaikille !



Mami +4

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat