Vierailija


Tilanne on ihan kamala, onneksi tiedostan sen itse...Onkohan muilla samanalaista?? Eli meillä on kaksi muksua, joista isompi on 3 ja kamala uhmailija. Sitten taas nuorempi on 1v ja tosi ihanassa iässä.



isompi sitten kiusaa tätä pienempää ja tekee muutenkin aivan älyttömiä temppuja, niistä uhmakohtauksista nyt puhumattakaan. Koko ajan olen siis kieltämässä ja torumassa 3-vuotiasta...sitten taas tekisi mieli vaan sylitellä ja halia ja pusia tätä pienempää, joka on oikea herran enkeli eikä tee vielä mitään pahaa- on vaan syötävän suloinen:D



Onhan tää kauhee tilanne, koska isoveikka saa kaikki huudot...mutta kun mikään ei mene perille, mikään ei tehoa.



Annan mielestäni aikaani myös vanhemmalle- aina, kun pienempi nukkuu ja muutenkin. Se ei silti vaikuta siihen, etteikö keksisi kiusaa siskolleen jne.



Miten tästä selviäisi? Kun toinen lapsi on nyt nii ihana ja toinen oikea riesa:(



Kommentit (3)

Isompi on aina naama nurinpäin ja pikkuinen taas yksi aurinko. Mä kanssa yritän ihan tietoisesti antaa paljon huomiota isommalle. Eiköhän tuo ajan myötä tasaannu, kun pienempi tulee kunnon uhmaan niin osat voi vielä vaihtua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat