Vierailija

Ollaan kotona kaiket päivät ja lapsi on kovin kiinni välillä mussa. Se on kivaakin hassutella yhdessä, mutta joskus iltaisin tulee olo, että NYT tää on liikaa! Olen lähteny lenkille ja isä on jääny laittaa sitä nukkumaan. Jääkö tuosta lapselle jotain muistikuvia, traumoja?

Kommentit (9)

7: tunnen tämän äidin jo lapsuusajoilta ja tiedän millainen persoona hän on. Tässä kyse on enemmän siitä että äiti ei voi lastaan jättää hetkeksikään, ja on opettanut lapselle että huutamalla pääsee aina mukaan ja äiti on joka hetki saatavilla. Tämä on muidenkin kys perheen kanssa tekemisissä olevien huomio, ei pelkästään minun. Voi se olla niinkinpäin että lapsi sidotaan ja opetetaan, sitten ollaan ongelmissa kun ei jaksakaan ja muutakaan ei osaa kun olla se ainoa aikuinen lapselle.

Ja sitten on näitä takertuvia lapsia, mutta ei sekään ole hyvä että sitä tarttuvuutta tuetaan sillä että ei lapsen tarvitse opetella muiden hoitoon.

-5-

Vierailija:

Lainaus:


Mulla on tuttava joka ei " voi" mennä mihinkään ikinä ilman lasta (3v). Lapsi on niin kiinni äidissä eikä äiti lainkaan kykene jättämään isälle tai kellekään hoitajalle kun poika jäisi huutamaan perään...Samalla valittaa kuinka on raskasta ja mitään omaa juttua ei ole.

.




Kyllä oma äiti tietää, mikä lapselle on parasta. Ulkopuolisen on vaan niin helppo arvostella, että äiti on tehnyt lapsesta tuollaisen, mutta jos tietää mitään temperamenteista, niin tietää myös sen, että on lapsia, jotka ovat synnynnäisesti luonteeltaan arkoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mulla on tuttava joka ei " voi" mennä mihinkään ikinä ilman lasta (3v). Lapsi on niin kiinni äidissä eikä äiti lainkaan kykene jättämään isälle tai kellekään hoitajalle kun poika jäisi huutamaan perään...Samalla valittaa kuinka on raskasta ja mitään omaa juttua ei ole.

Mee vaan lenkille ap aivan rauhassa, on se lapsen opittava olemaan isänkin kanssa ja 2v pärjää vaikka jäisi huutamaan.

Ota lempeän rauhallisen päättäväinen äänen sävy ja käy peittelemässä lapsi pusujen kera nukkumaan.

Kerro, että äiti lähtee nyt iltakävelylle ja hän voi rauhassa nukahtaa sillä aikaa -ei ole mitään hätää, isi on kotona.

kyllä isällekin tekee hyvää laittaa lapsi nukkumaan ja olla hetken tämän kanssa kahdestaan!

tiedän erään äidin joka lähtee aina lenkille vasta sitten kun lapset nukkuvat jo... eivät kuulema nukahda jos ei äiti ole vieressä! no eivät tietenkään nukahda jos äiti jatkuvasti siinä on!!

lisäksi tämä äiti joutui lopettamaan harratuksensa, koska se oli just silloin kun lapset tarvitsivat äitiään niin paljon... ööö, eikö lapset olisi tuntia pärjänneet ilman äitiä, isän kanssa???

ei ymmärrä! =O

Eikä se tarvi olla mitenkään äidin aiheuttamaa, vaan lapset nyt vaan ovat eri luonteisia.



Itse en kannata sitä, että lapsi revitään äidistä väkisin irti juuri silloin, kun hän äitiä tarvitsee. Mutta sitten toisaalta kyllä äidillä on oikeus käydä lenkillä potematta siitä tunnontuskia.



Ymmärrän sen, että illalla se huuto alkaa rassaamaan, kun on itsekin jo vähän väsynyt. Mutta niin on lapsikin, ja ymmärrettävästi hän kaipaa äitiä eniten juuri illalla, kun vireystila ei enää riitä pärjäämään ilman äitiä.



Minun ajatukseni on, että voisit käydä lenkillä jo alkuillasta. Se virkistäisi sinua loppuiltaa varten ja toisaalta voisit käydä lapsen kanssa yhdessä nukkumaan, kun se tuntuu olevan lapselle juuri nyt tärkeää.



Kyllä tuo vaihe sitten menee taas ohi. Puolen vuoden päästä voi olla jo, että lapsi nukahtaakin paremmin isän kanssa kuin äidin.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat