Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Lohduttakaa, mulla on kamalan huono omatunto kun olin TAAS

Kommentit (12)

Et kertonut lapsesi ikää, mutta mielestäni vaikuttaa ihan normaalilta lapsen käytökseltä. Lapsilla ei ole ajantajua, ja siksi vaikuttavat "taivaanrannan maalareilta" ja puuhaavat tietysti kaikkea mikä kiinnostaa ja alkavat leikkiä vaikka olisi kiire.



Lapseen voi yrittää saada vauhtia sanomalla, että äidillä on kiire töihin, äidin ainakin täytyy nyt lähteä. Älä siis sano jattäväsi lasta vaan että sun pitää nyt lähteä. Kyllä meillä ainakin vielä toimii ja näin saa vauhtia toimintaan.



Ja vielä lohdutukseksi, että tuo morkkis on tuttu kaveri varmasti aika monelle vanhemmalle. Pitää vaan yrittää aina ensin hyvällä ja muistaa että lapset on lapsia.

Voimia teille aamuihin. En ala toistelemaan jo esille tulleita hyviä vinkkejä. Tekstiäsi lukiessani en voinut mitään ajatukselle että nyt taitaa lapsi pompottaa äitiä miten haluaa ja muutenkin testata äidin hermojen sietorajoja. Henkilökohtaisesti en hyväksyisi tuollaista käytöstä. Pukisin lapseni itseja sillä siisti, tuli siitä itkua tai ei. Eihän lapsen pukemiseen nyt hyvänenaika voi tuntia mennä. Siitä ajasta sinä voisit nukkua ainakin reilu puolituntia.



Meillä on kaksi lasta päiväkodissa ja heidän saaminen päiväkotiin aamulla kestää noin 15-20 minuuttia. Siis siihen että istumme rattaiss ja olemme valmita kävelemään 300 metrin päässä olevaan hoitopaikkaan. Laitan ensin itseni (tai siten mies itsensä, hänkin vie lapsia hoitoon.) Tämän jälkeen herätän lapset, toinen potalle, toiselle pyllyn pesu ja uusi vaippa, toiselle pyllynpesu ja housut jalkaan. Sen jälkeen käsien ja kasvojen pesu ja loputkin vaatteet päälle. Toiselle lapselle lääke (päivittäin otettava) ja molemmille huikka vettä. Sen jälkeen eteiseen ja vaatteet päälle. Minä siis puen molemmat eikä tässä vaiheessa kuunnella mukinoita. Itse olen sitä mieltä että kyllä se on niin että vanhemmat määrää mitä tehdään ja millon tehdään, varsinkin hoito/työaamuina. Jos lähtee siihen että pomppii lapsen mielen mukan aamuihin ym saa varata kolme tuntia aikaa. Eihän lapsi välttämättä etes ymmärrä mitä olisi hyvä tehdä missäkin tilanteessa. Tietenkin muulloin voi mennä senkin mukaan mitä lapset haluavat, mutta kyllä vanhemat ovat ne jotka määräävät tietyt asiat ja asettavat rajat.



Niin ja meillä vaatteet on katottu illalla valmiiksi, samoin kahvinkeitin ladattu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nousisi itse aikaisemmin ja laittaisi itseäni valmiiksi ja lasten vaatteita odottamaan.

Sen jälkeen herätän lapset ja puen itse heidät, muuten ei oltais koskaan päiväkodissa. Kun ollaan puettu annan jotain pientä evääksi automatkalle mukaan, koska päiväkodissa on heti aamupala kun mennään, niin pääsevät sitten siellä syömään kunnolla.

Herään siis itse n. tuntia ennen kuin herätän lapsen -tai yleensä lapsi herää itsekseen. Olen siis itse tehnyt kaikki aamutoimet ja se tunti päiväkotiin kuluu siihen lapsen osuuteen. Yhteensä menee n. 2 tuntia ja siihen vielä päälle vajaan tunnin työmatka. En ehdi oikein koskaan tehdä täyttä työpäivää kun pitää jo lähteä hakemaan lasta. Onneksi on joustava työaika, harmittaa vain se, että olen kokoajan miinuksella työajassani ja joskus pitäisi tehdä ne miinuksetkin pois - ehkä tämä miinusten kertyminen saa aamulla pinnan kireelle. Jos vaikka kokeilisin vielä tuota sylissä pitämistä ja siinä pukemista. Olisi hellyyttäkin eikä vain huutamista ja itkemistä =)

valitkaa ne yhdessä, näin niiden pukemiseen on myös enemmän motivaatiota. Ja muista muistutella ja kehoitella jatkuvasti, vaikka se itsestä tuntuukin arsyttävältä.



Oletko kokeillut tarrasysteemia? Eli teette yhdessä taulukon tarroille ja ostatte yhdessä kivoja tarroja. Jokaisesta hyvinsujuneesta aamusta saa lapsi laittaa taulukkoon yhden tarran. Kun tarroja on tietty määrä, saa lapsi pienen palkinnon (joku yhteinen kiva tekeminen, juttu, tavara, ihan mikä sopii parhaiten ja olisi paras houkutin). Aluksi esim tarvitaan 4-5 onnistunutta aamua (ja tarraa) ennen ensimmäistä palkintoa, sitten onnistuneiden aamujen määrää lisätään.

Tuli parempi mieli ja voisin tosiaan kokeilla laittaa esim. kahvinkeittimen aamulla valmiiksi. Oikeasti lapsi yrittää kovasti - mutta on tosiaan vähän taivaanrannan maalari ja jää helposti muihin askareisiin, tahtomattaankin. Kiitos lohdutuksesta ja neuvoista :)

että haluaako lapsi ollenkaan päiväkotiin?



Vaikuttaa vähän siltä ettei halua ja sen takia viivyttelee?



Tai sitten on vaan muuten hitaan luonteinen...

no... ennekun tuntuu että hermo menee, niin laske vaiks kymmeneen?

et oo ainoo ojlla menee aamulla hermot. mä koitan herää ainakin tunti ennenkun herättelen lapsia ylös. tein myös päätöksen että telkkaria ei avata aamuisin.

tarrasysteemissä on siis tärkeää se, että juttu sovitaan yhdessä ja että lapsi oikeasti tietää mitä tarran saantiin tarvitaan. Pelkkä tarrra ei riitä kehuksi vaan tarran lisäksi annetaan kunnolla kehuja hyvin sujuneesta aamusta.

Tärkeää on myös se, että onnistumisten myötä "vaatimus" onnistumisesta kasvaa eli tarvitaan enemmän onnistumisia ennen seuraavaa palkintoa. Palkinto ei saa olla liian suuri eikä pieni eikä se saa tulla liian usein.

olin siis taas niin kamala äiti - sain lapsen itkemään kun yritin hoputtaa päiväkotiin lähdössä kun mulla oli kiire töihin. Tulin sanoneeksi mm.etten enää koskaan ehdi iltapäivällä hakemaan jos aamut ovat aina tällaisia ja lapsi vain vitkuttelee kaikkia aamutoimia. Nyt se varmaan ajattelee, ettei äiti enää hae ollenkaan sieltä päiväkodista pois! Kamala äiti!



Onko teillä muilla tällaista? Miten ihmeessä aamut saisi jouhevammiksi? Nyt meillä menee n. tunti ennen kuin päästään päiväkodille (joka on talomme vieressä) ja tähän tuntiin ei kuulu se, että lapsi söisi kotona. Vaan se tunti menee siihen, että hoputan pukemaan ensin vaatteet, sitten ulkovaatteet. Ja kiellän, ettei saa alkaa lukemaan lehteä, ei saa leikkiä lelulla yms. eli lapsi keksii koko ajan kaikkea muuta tekemistä.



Miten saan aamut sujumaan? En halua joka päivä tällaista morkkista - sitä paitsi ei näiden aamujen jälkeen ole lapsellakaan kivaa päiväkodissa. Jää esim. roikkumaan muhun kiinni kun menemme päiväkotiin. Sääliksi käy omaa lasta!

Mikset pukisi häntä itse! Olen välillä ottanut 5-vuotiaankin syliin kiireaamuina, istahtanut sohvalle ja pukenut jokaisen vaatekappaleen lapselle ja halaillut ja suukotellut samalla. Vaatteet ovat hetkessä päällä ja kummallakin hyvä mieli. Eikä ole johtanut siihen että joka aamu tarvitsisi pukea tai ettei lapsi osaisi itsekin - oikein hyvin osaa, mutta joskus nopeampi ja ennen kaikkea mukavampi näin!



Pue ensin itsesi ja sitten lapsi. Vaatteet on illalla laitettu yhdessä valmiiksi pinoon tuolille.

älä välitä. Kiire saa ihmisissä esiin pahimmat puolet. Koeta vähentää sitä kiirettä ja muista pyytää lapsilta anteeksi, jos olet ollut kiukkuinen ja kohtuuton.



Hyviä kikkoja meillä ovat olleet:

- valitsemme yhdessä lasten kanssa illalla vaatteet pinoon valmiiksi. Illalla saa siis vielä sanoa sanansa vaatteista, aamulla puetaan ne mukisematta.

- Lataan kahvinkeittimen illalla valmiiksi

- Herään himppusen aikaisemmin. Vartti lisää unta ei paljoa paranna oloa, mutta vähentää kummasti kiirettä

- Annan lasten syödä aamupalan samalla, kun katsovat lastenohjelmia. Välillä pitää muistuttaa syömisestä, mutta eivätkä haahuile ympäriinsä jaloissa tai tappele. Saa itse sillä välin tehdä omia aamutoimiaan ja jopa lukea lehteä.



SILTI joskus menee pinna nariseviin natiaisiin. Kyllä siis ilmiö on itse kullekin tuttu, eikä aina jaksa olla aamulla tehokas ja hyväntuulinen.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat