Vierailija

Kommentit (8)

Oikeasti, kai se vauvan kaipuu säilyy jonkin asteisena läpi loppuelämän. Itselläni neljä lasta ja ikää jo neljänkymmenen paremmalla puolella, enkä enää missään nimessä halua lisää lapsia. Mutta silti vaan kummasti kuopaisi jostain sisältä, kun tuttavani kertoi odottavasa vauvaa. Mutta ihanalta tuntuu kyllä sekin, että saa nukkua yönsä rauhassa ja vaipparumba sun muut on elettyä elämää meillä. Ja että on jo vähän OMAA AIKAA :)



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mutta kun meidän vanhin lapsukainen kertoi vauvauuttisia, mullekin tuli ihan mieletön vauvakuume=). Mutta sain järkeiltyä itselleni (miehen suosiollisella avustuksella), että lisää vauvoja ei meille tosiaankaan tarvita, enkä _oikeasti_ vauvaa haluakaan. Tuli vaan joku paniikki, mummothan on vanhoja, mutta vauvojen äidit on nuoria ja mä en halua vielä vanhaks=)! (Olen 36, kun musta mummo sitten tulee)



Me kuitenkin päätettiin tyytyä kohtaloomme ja suunnitellaan jo, että miten me sitten pikkuista lellitään ja touhutaan sen kanssa. Heti, kun se rupeaa itkemään, me sysätään se takaisin vanhemmilleen, ja lähdetään vaikka Espanjaan lepämään=)

Kuopuksen ollessa alle 2-vuotias vauvakuume oli alituinen seuralainen. Sittemmin se on hellittänyt ja kadonnut kokonaan. Nyt lasten ollessa kouluikäisiä olen todella tyytyväinen, että heitä on vain kaksi. On helppoa tulla ja mennä ja tälle määrälle voi kustantaa ihan hyvän elämän.

Mulla on vauvakuumeet painuneet taka-alalle, kun aloitin todella kiinnostavat opinnot ja ryhdyin aktiivisesti toimimaan kansalaisjärjestössä. Lisäksi olen suunnitellut ja toteuttanut sellaisia aktiiviperhelomia, joita ei vauvan tai taaperon kanssa voisi tehdä.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat