Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Itseäni kiinnostaa yhteisöllisyys

Vierailija

Ihminen on laumaeläin. Ja itse en ole oikein koskaan tuntenut olevani missään yhteisössä, en ole päässyt mihinkään piireihin, enkä saanut yhteisön tukea. Olen sittemmin perustanut oman yhteisöni - perheeni - joka on minulle kaikki kaikessa. Luulen, etä on vahvasti ajan ilmiö ja toistuu jolla kulla muullakin AV-mammalla.



Siitäkin huolimatta sisälläni kytee pienoinen mielenkiinto suurempia yhteisöjä kohtaan. Vaikka olenkin päälle päin vahva ja määrätietoinen nainen, niin toisaalta voisin ihan hyvin "alistua" "vanhanaikaiseen" hierarkiaan. Ja voisin kuvitella olevani jopa onnellinen siten!



No mutta, oma yhteisöni on perheeni, valitettavasti lapseni kasvavat itsenäisten ja riippumattomien vanhempien jälkeläisinä, oppimatta tukeutumaan läheisiin. Nimittäin enemmän väitän tällä elämäntyylillä tarvitsevan näyttää ulospäin, että pärjää.

Kommentit (2)

Vierailija

Mä olen koko ikäni elänyt kohtalaisen tiiviissä yhteisössä, ja vasta aikuisena herännyt havaitsemaan sen arvon. Ja sen, että tosi iso osa ihmisistä ei kuulu mihinkään yhteisöön, vaan ydinperheet elävät ikäänkuin "irrallaan".

Uusimmat

Suosituimmat