Nyt se mun lapsi on siellä leikkaussalissa

Vierailija

Ja mulla on takki ja taksiraha mukana. Häviän maasta jos soittavat, että mun lapsi ei ole selvinnyt hengissä nukutuksesta. Ehdotelkaa matkakohdetta, jossa voi olla kadoksissa pari kuukautta, mulla on kuustonnia käteistä mukana.

Kommentit (14)

Vierailija

Olen itse ollut monta kertaa vastaavassa tilanteessa ja ajatellut et jos lapseni kuolisi leikkaukseen, minä kuolisin varmaan perässä. Ymmärrän tunteesi, mut kuitenkin vanhemman pitää yrittää olla se vahva joka kannattelee vaikean paikan tullen lasta ja tsemppaa jaksamaan.

Ja vaikeat ja kauheatkin asiat on elämässä kohdattava. Pakeneminen ei auta sinua selviytymään.

Saako kysyä et miksi lapsesi on leikkauksessa?

Vierailija

Nukutusko nyt on siinä leikkauksessa se vaarallisin vaihe? Jos sun mielestä, niin hyvää päivää ja matkaa vaan vaikka Afganistaniin.

Vierailija

Silloin saisi olla rauhassa, keskittyä omaan itseen eikä olisi velvollinen tekemään mitään normaaleja rutiineja.



Mutta. Uskon ja toivon, että lapsesi leikkaus menee hyvin!

Vierailija

Ei kukaan täällä voi käsittää omaisen surua tai huolta ellei se tule omalle kohdalle. Olen nähnyt tässä työssä paljon surevia omaisia ja jokaisella on oma tapansa selvitä asioista. En ihan täysin ymmärrä kaikkia tapoja mutta en tiedä mitä itsekään tekisin niin isoissa tilanteissa...

Vierailija

voin kuvitella miltä susta vanhempana tuntuu, kun lapsi makaa leikkauspöydällä, ja itse joudut toisaalla odottelemaan miten leikkaus sujuu.

Omaa kokemusta on, kun meidän pieni poikamme leikattiin n.2,5 v sitten, elämäni kamalin päivä :(

Itkin ja ravasin ympäri kotia, en voinut keskittyä mihinkään järkevään.

Koko ajan huoli ja pelko siitä, ettei leikkaus onnistu, ja että kamalat komplikaatiot, ja että lapsemme menehtyy :´(.

8 h kesti vaikea ja haastava leikkaus, ja ihana helpotus tuli, kun kuulin (puhelimitse), että leikkaus on onnellisesti ohi, ja onnistunut odotetusti :)

Leikkauksen "jälkimainingit" olivat kamalat, menin tolaltani lapsemme nähtyä (teholla oli), mutta tietoisuus siitä, ettei hengenhätää ollut, oli helpottava.

Pian toipui, ja nykyään on aivan kuin ei mitään, mittavat leikkaushaavat muistuttavat enää tuosta karmivasta kokemuksesta.



Näin toivon teidänkin lapsellenne onnistunutta operaatiota sekä nopeaa toipumista!

Voimia se vie, mutta jos se tuo avun lapselle, niin hyvä niin :)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat