Paha mieli

Vierailija

Hei!



Pakko kirjottaa kun on niin paha mieli. Aina sama juttu erilaisten ryhmäkokoontumisien jälkeen... Oltiin taas ryhmässä jossa on noin 15 vauvaa, ja kaikki muut samanikäiset, paitsi meidän vauva kääntyy, pyörii ja kierii. Nousee suorille käsille. Meidän vauva alkaa olla puoli vuotta eikä meinaakaan. Vauva kyllä juttelee ja nauraa paljon ja on aika kätevä käyttämään käsiään. Hyppykiikussa joskus hyppii, aika usein vaan seisoskelee ja juttelee, samoin kävelytuolissa, sen ideaa ei ole hoksannut lainkaan..



Tuntuu pahalta kun mieleen hiipii ajatus onko kaikki kunnossa, vai onko vauva vaan laiska lähtemään liikkeelle.



Täytynee jättää kaikki kokoontumiset pois, kun ei niistä saa kuin pahan mielen. Äidit ylpeinä selittävät mitä vauvat ovat puuhanneet, ja kuinka kehitys etenee...itse en voi kuin nieleskellä. En nyt tarkoita että vauvalla ja sen taidoilla pitäisi brassailla, mutta ainakin ne jotka ovat tai ovat olleet tässä tilanteessa tietänevät mitä tarkoitan.



Tiedän kyllä että vauvat ovat yksilöitä, mutta kun KAIKKI muut jo virittelevät jonkin sortista liikettä paitsi meidän tyllerö. Eipä se äidin rakkautta vähennä, mutta epäilykset ja paha mieli hiipivät väkisinkin mieleen.

Kommentit (7)

Vierailija

teille kannustavista viesteistä! Piristi kummasti, päivällä kirjoitin tuota silmät vesikaljamilla ja pala kurkussa, mutta viesteistä sai taas uskoa!



Mukavaa kesää, ja kiitos vielä.

Vierailija

yritä olla vertailematta omaa lastasi muitten lapsiin.

Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty, etenkin jos/kun seurassa lauma muita mammoja, sekä ne lapsukaiset, ja aina joku joka päivittelee tyyliin "eikö teidän xx jo liiku/tee sitä tai tätä?" :/

Eihän se kivalta tunnu!



Itse kolmen lapsen äitinä (odottaen neljättä lastani syntyväksi syksyllä) olen törmännyt tuohon jokaisen lapsen kohdalla, olivatpa minkä ikäisiä hyvänsä...aina löytyy aiheita, joista ihmiset vertailevat omia lapsukaisiaan versus toisten lapset.

Ja täytyy kyllä tuumata, että _joillakin_ on varsin epärealistiset käsityksetkin _oman lapsensa_ "kyvyistä", liiotellaan ja paisutellaan oman lapsen kykyjä, jotkut jopa toisten lapsia mollaten :(

"Ihmelapsia" tuntuu löytyvän hyvin monesta perheestä ;)



Jokainen omaa yksilöllistä tahtiaan, ja jos sua lohduttaa yhtään se ajatus, niin ehkäpä teidän lapsukainen oppii aikanaan jonkin muun taidon heidän lapsiaan ennemmin, vaikkei lapsia (tai aikuisia) pitäisikään "kilpailuttaa" keskenään.



Mene ihmeessä mukaan lapsenne kanssa ko. tapaamisiin, yritä olla asenteella, että -kaikki ajallaan-.

Tsemppiä ja parempaa mieltä! :)

Vierailija

Luulisin tietäväni aika tarkalleen miltä sinusta tuntuu. Kuulin esikoisen aikana tosi loukkaaviakin kommentteja hänen kehityksestään ja muiden lasten seura oli itselleni välillä "myrkkyä".

Tyttö alkoi ryömimään n. 9kk iässä ja samantien nousi istumaan. Meni peppukiitoa tosi pitkään, ei kontannut. Ja kävelemään lähti kunnolla kun ikää oli 1v8kk.

Nyt meillä toinen tyttö, puolivuotias. Hän ei vielä ryömi mutta on ihan eri tavalla aktiivinen liikkeissään kuin esikoinen aikoinaan.

Että näin...en tiedä mitä tällä viestillä halusin sanoa..mutta tiiän miltä siusta tuntuu! Ja kehityksen askeleet voivat tulla vauvoilla yksinä ryöppäyksinä, yhden taidon kun oppii niin pian saattaa tulla jo toinen. Älä murehdi!!

Vierailija

Älä kuule missään nimessä pahoita mieltäsi, vaikka tyttösi ei vielä liikukaan. Kaikki on varmasti kunnossa! Itselläni on kaksi lasta, joista nuorimmainen nyt 9,5 kk. Poika on ollut isokokoinen koko pienen ikänsä ja varmasti siksi ollut hidas lähtemään liikkeelle. Kääntyminen selältä masulleen ei meinannut onnistua millään ja vasta noin 8 kk iässä alkoi tehdä sen, joka kerta kun laitettiin selälleen. Ryömimään poika alkoi 7,5 kk iässä. Sit taas olikin hiljaista liikkumisessa, kunnes viikko sitten alkoi nousta tukea vasten seisomaan.



Jokaisen lapsi lähtee omaan aikaansa liikkeelle ja sitten kun ne on liikkeelle päässeet, ei niitä PYSÄYTÄ ENÄÄ MIKÄÄN!!!



Kannattaa jatkaa käymistä tapaamisissa, koska sieltä tyttösi saa mallia muista vauvoista ja lähtee liikkeelle omaan aikaansa.



t. huhtikuunvauva

Vierailija

... mutta yksiloita nama vauvat ovat :) Meilla ei esikoinen ei liikkunut mitenkaan ennen puolen vuoden ikaa. Ei kaantynyt, ei viihtynyt mahallaan, ei osoittanut mitaan mielenkiiintoa sita asiaa kohtaan. 6,5kk alkoi kaantya aina joskus, 8kk alkoi ryomimaan ja pian konttaamaan, 11kk oppi ISTUMAAN ja 11,5 kk lahti kavelemaan. Kun han siis keksi sen liikkumisen, niin sitten ei mikaan pysayttanyt. Ei viitsinyt edes opetella istumaan ennenkuin oli tuo kaveleminen melkein hanskassa :)



Varsinkin ensimmaisen kanssa naita juttuja seurailee tarkemmin, varmaan huolehtiikin. Eikos se 8 kuukautta muutenkin ole muutenkin realistisempi aika varsinkin liikkeellelahdon suhteen? Ala siis huolestu asiasta ja nauti ihmeessa tasta vauvavaiheesta, sita kun et sitten enaa saa takaisin! Meilla pikkukakkonen on lahdossa liikkeelle huomattavasti aikaisemmin kuin veljensa ja minun mielestani voisi pysya paikoillaan viela jonkin aikaa!

Vierailija

että puolen vuoden ikäisenä on mielestäni aivan liian varhaista laittaa vauvaa hyppykiikkuun tai kävelytuoliin. Nehän vaativat jo aikamoista fysiikkaa vauvan jaloilta ja selältä. Laittaisin lapsen niihin aikaisintaan siinä vaiheessa, kun osaa itse nousta seisomaan tukea vasten. Nehän eivät myöskään juuri edistä kehitystä, vaan se on kiinni vauvan kypsymisestä. Minusta hyppykiikku on kyllä aika kamala kapistus isommallakin lapsella; tuntuu väsyttävän ja rasittavan lasta nopeasti.

Vierailija

vaikka sitä väkiselläkin tulee tehneeksi. Meillä myös on 6kk ikäinen vauva ja harjoittelee liikkumista. Sen sijaan sitä "juttua" ei tule kuin aivan harvoin. Vaikuttaa siltä, että kielellisesti lapsesi voikin olla erityisen lahjakas! Tuttavani 2-vuotias lapsi on myös aina kovasti arkaillut liikkumista, ei juuri hyppele eikä kiipeile. Sen sijaan hän onkin osoittautunut kielellisesti erittäin kyvykkääksi. Jo 8 kk ikäisenä oli sanonut ensimmäiset sanansa ja puhuu nykyään valtavan laajalla sanavarastolla. Hän on ujo, joten vieraiden seurassa ei paljon aukaise sanaista arkkuaan, mutta kotioloissa puhuu ummet ja lammet. Kuten sanoit, lasten ei tietenkään tarvitse osoittaa erityislahjoja millään saralla, ovat ihania ja tärkeitä vanhemmilleen taidoistaan riippumatta, mutta ehkäpä tämä piristää mieltäsi: lapsesi saattaa osoittaa hienoja taitoja muissa asioissa jollei liikkumisessa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat