Vierailija

Kun meidän 9 v. poika suuttuu jostain, niin hyvin usein hän alkaa puhua että ei halua elää enää, maailma on paska ym.

Tämmöiset jututhan on " normaalia" murrosikäisillä . Mutta 9 vuotiaan suusta ne tuntuvat pelottavilta.

Huomenna otan puheeksi koulussa nämä jutut, mutta ensin haluaisin kysyä että onko täällä kenelläkään kokemusta tai jopa ammattilaista, kuka osaisi jotain sanoa näin käyttäytyvästä lapsesta.

Tämän illan riita alkoi koulun joulujuhlissa, jossa minulla loppui rahat ja en enää voinut ostaa mitään myyjäisistä. Eli ihan tälläisia jokapäivän riitoja, mistä tuo kauhea kohtaus aina alkaa.

Kommentit (10)

Nyt olen 25 ja takana vaikeaa psykoottista masennusta, osastohoitoja, lääkitystä ja itsemurhayrityksiä.



Lopullinen diagnoosi oli sitten kaksisuuntainen (tyyppi II).



En sano että lapsellasi on yhtään mitään, ehkä se on vain vaihe ja manipulaatiota. Mutta ota oireet vakavasti ja selvitä asia, koska jotain voi olla viallakin.

eli haluaa ihan oikeasti kuolla. Mutta voi olla että on manipulointiakin.

otan nyt yhteyttä lääkäriin , niin saadaan varmistus.

Onkohan nuo lasten masennukset yleisiä.

Tämän illan riita puhuttiin ja nyt on ihan ok kaikki. Muuten aika iloinen poika.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pojalla on ikää 10 vuotta ja ensimmäiset oireet oli jatkuva tyytymättömyys itseensä ja ympäristöönsä, sitten raivokohtaukset, ahdistuskohtaukset ja lopulta itsensä satuttaminen.



Jos olet oikeasti huolissasi, ota yhteys perheneuvolaan tai suoraan lääkäriin.

nyt poika 10v. ja vähän puheet laantuneet, onneksi. Aiemmin suuttuessaan haukkui itsensä turhaksi ja huonoksi lapseksi, jonka pitäis kuolla :( Puheet olivat pelottavia ja tuntuivat äidistä kamalalle. Nyt ei enää uhkaile, mutta kovaluontoinen on ja kimmastuu kyllä pienimmästäkin asiasta. Välillä on kyllä rankkaa ja mietinkin miten rankkaa on sitten kun poika on 15v. jos sama meno jatkuu....

muistan itse olleeni samanlainen ja koin oikeastikin olevani huono ja turha tässä maailmassa, että jos kuolenkin niin kukaan ei minua kaipaa. Nykyisin olen ulkoisesti ihan hyvin pärjäävä, mutta todellisuudessa hyvin masentunut ihminen, todella huono itsetunto jne. En tiedä olisivatko asiat paremmin, jos niihin olisi aikanaan puututtu.

Oli ihan vähällä, ettei onnistunut :(

Lasten masennukseen kuulemma usein kuuluu juuri tuollaiset suuttumis-/raivokohtaukset, joiden aikana saattavat uhata tappaa itsensä tai muut. Välttämättä ei mitään perinteisen masennuksen oireita tule esiin.

Ehkä kannattaisi kysyä kasvatus- ja perheneuvolasta tai lastenpsykiatrilta neuvoa, voisivat ainakin arvioida, onko kyse vakavasta asiasta.

Kyselee aina ahdistuneena miksi hänen piti syntyä, miksi hänen pitää elää. Kaikki peinetkin tehtävät kuten siivous ja läksyjen teko aiheuttavat sitä...

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat