Vierailija

Siinä vaiheessa kun opettajat saa pelätä jo ekaluokkalaisia pikkutyranneja, joilla ei ole minkäänlaista kunnioitusta aikuisia kohtaan, niin pielessä ollaan. Toki suuri osa on moniongelmaisista perheistä, jolloin lapsia pitää ensisijaisesti auttaa, mutta totuus on, että iso osa näistä lapsista on ihan tavallisten nössykkävanhempien kullannuppuja, jotka ovat jo aikapäivää ottaneet vanhemmistaan niskalenkin.



Kuten sen yhden äidin alakouluikäinen poika, joka hyökkäili äitinsä kimppuun ja äiti vain vähän suojasi itseään " koska eihän lasta saa lyödä" . No ei tartte lyödä, mutta kyllä se on lapsellekin palvelus, jos hänet ihan oikeasti pistetään ruotuun, ja näytetään kuka kotona määrää, aikuinen vai lapsi.



PArasta olisi tietysti, jos vanhemmilla olisi sen verran kasvatustaitoja, että tuollainen käytös kitkettäisiin silloin kun se on helpointa - kun lapsi on pieni.



PS. Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että lapsia pitäisi lyödä tai piestä, hyvä vanhempi osaa kasvattaa lapsensa ilman fyysistä pakottamista. Mutta jotkut lapset, ja varsinkin rajut pojat tarvitsevat myös reilua fyysistä kontaktia ja sitä että hänelle näytetään paikkansa. Muuten tulos on aika karmea.

Sivut

Kommentit (64)

Antaisitko esimerkin, miksi jäähy on huono juttu? Ja mitä sen tilalle? Meillä 3v:lle ei tehoa jäähy vaikka tähän asti olen ollut sen puolesta. Johan tuo ammattikirjallisuuskin puhuu sen oikeaoppisuudesta. Meillä 3v ei pysy jäähyllä, vaikka 230 kertaa veisit sen sinne ja sanoisit tiukkaan sävyyn, että siinä pitää istua niin kauan että saa luvan tulla pois. Kun olen sen 230 kertaa vienyt karjuvan lapsen takaisin ja lapsi tulee saman tien pois, alkaa yleensä pienempi 1v reagoida niin, että en enää pysty jatkamaan jäähyttämistä ja tilanne luisuu käsistä. Ja jos isompi tekee pienelle jotain, täytyy yleensä pienemepää lohduttaa, joten miten voin samaan aikaan pistää isompaa jäähylle, missä hän ei pysy? Todellakin tuntuu, että tukkapölly on kohta seuraava vaihtoehto, kun jäähystä ei ole mitään tehoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mutta sitten on turha syyttää yhteiskuntaa kun lapsi kasvettuaan ajautuu hunningolle ja ei pärjää elämässään.

Sitäkö te haluatte lapsillenne, etteivät ne pärjää aikuisina?

Se on nyt 11v.

Se muisteli, että muistaako äiti kun hän löi minua naamalle eskari-ikäisenä ja minä löin takaisin.

Sanoin, että muistan ja vieläkin kaduttaa. Mutta se oli niin vaistomainen refleksi, koska poika lotaisi tosi kipeää.

Poika sanoi, että ei haittaa, koska hän teki sen tahallaan ja oli ansainnut sen takaisin lyönnin.



Muistan vieläkin sen tilanteen (kuten varmaan loppuikäni). Puin vauvaa samaan aikaan kyykyssä lattialla ja poika samaan aikaan kiukutteli ja tuli eteen ja löi naamaan minua. En edes ehtinyt miettiä kun läppäsin poskelle poikaa. En nyt tietenkään mitenkään nyrkillä ja kovaa, mutta läppäsin ihan reilusti. Oli kamala morkkis ja olen sitä muistellut monesti kamalan syyllisyydentunnolla.



Olin varma, että poika muistaa sen tapauksen loppuiän katkerana, mutta näkyykin miettivän asian ihan toisin.

Ei muuten ole lyönyt toista kertaa, eikä muutenkaan tykkää tapella eikä ole lyönyt muita lapsia koskaan.

Minä pidän tukkapöllyä viimesenä keinona, poika on 3v. ja olen käyttänyt keinoa kerran.

Ehdottomasti on parempi muutama tukkapölly jne. kuin aikuisille veetuileva, röyhkeä teini/ lapsi.

Mikään ei hävettäisi minua niin paljon, kuin se että lapseni sanoisi esim. opettajalle että haista vittu.



Kun opiskelin 2001-2003, niin meidän opettaja kertoi että nyt on ollut jonkin aikaa vanhempina ne, jotka olivat hippien lapsia. Ja nyt taas alkaa olla meidän 70- luvulla syntyneiden vuoro, jotka pitää pientä tukkapöllyä ihan hyväksyttävänä asiana.



Vm. -78

ja jotka käyvät päälle..

' '



Vierailija:

Lainaus:


kaks vee lyö ja potkii. Kiellän mutta ei usko kieltoja. Otan kädestä kiinni, siis en purista tms. vaan ennen kun kerkeää lyödä ja kiellän, lapsi nauraa... Mitähän tässä pitäis tehdä




Kohta 6-vuotias tyttöni suuttui ja potkaisi mua kipeästi käsivarteen (istuin lattialla) ja vaistomaisesti löin takaisin. Saa nähdä, mitä mieltä tyttö on asiasta 11-vuotiaana...

suojella eli etten missään nimessä rankaise fyysisesti lasta mutta missä siis menee raja siinä että mikä on tulos kun näin kasvatetaan kaikki lapset nyky-yhteiskunnassa, mutta siis mitä teen kun lapsi lyö tai potkii ilman että rankaisen fyysisesti koska se on kiellettyä. laitan kädet eteen ettei osu nykyään, koska yleensä nämä lyönnit/potkut ajoittuu siihen kun imetän vauvaa enkä silloin kerkeä ottamaan kädestä kiinni. Kiellän joka kerta hyvin voimakkaasti ja sanon juuri noin ettei äitiä saa lyödä/ketään ei saa lyödä ja että se sattuu ja tulee paha mieli. Jos lyö kun vauva ei ole sylissä niin silloin aina otan kädestä kiinni ja edelleen voimakkaasti kiellän taas samoin sanoin ja aina tämä vaan jatkuu ja saa aikaan naurun, kuin olis kivaa ja leikkiä vaikka uskon että lapsi kyllä näkee että olen ihan tosissani vihainen asiasta. Eli mitään vaikutusta tällä ei ole. Miestäni lapsi kyllä uskoo kun kieltää, ilman että on minkäänlaista fyysistä rangaistusta koskaan lapselle antanut, riittää voimakas ääninen lause ei saa lyödä, on pari kertaa kyllä istuttanut sohvalle lapsen rauhoittumaan hetkeksi, eli käskenyt istumaan sohvalle, lapsi istunut niin kauan kun mies sanonut että nyt voi tulla taas pois. Mutta miksi sitten tämä sama ei tehoa minulta, että uskoisi?

Henkistä pahoinpitelyä pahimmillaan sen sijaan on se, ettälapsesta kasvatetaan (tai siis jätetään oikeasti kasvattamatta) täysin rajaton ihminen, joka ei ollenkaan tunne paikkaansa laumassa. TUollainen lapsi ajautuu usein vaikeuksiin auktoriteettien kanssa, ja sitähän me kaikki lapsillemme toivotaan, eikö?



Eli mun mielestä tärkeämpää kuin se, että lapsi saa aina säilyttää fyysisen koskemattomuutensa (vaikka itse kuinka loukkaisi muiden vastaavaa), on se, että lapsi oppii kunnioittamaan auktoriteetteja ja ymmärtämään kuinka joukossa käyttäydytään. Tämähän ei missään määrin tarkoita sitä, että jokaista lasta pitäisi kurittaa tms. vaan yleensä jos vanhemmilla on asiat kunnossa, lapsen pystyy kasvattamaan ilman fyysisiä rangaistuksia. Mutta lapsi joka toistuvasti loukkaa toisten fyysistä koskemattomuutta tms. ei ansaitse itselleen mitään ylisuojelua, jotta hän saa rauhassa jatkaa terrorismiaan. Lapset eivät ole tyhmiä. Yleensä he varsin hyvin ymmärtävät miltä toisesta tuntuu kun lyödään tms. jos se hänelle itselleen konkreettisesti näytetään. Eikä siinä kenenkään auktoriteetti murskaudu.







PS. Kyllä se ihan lastenkin maailmassa vallitsee se, että isompi ja vahvempi on kingi jota kunnioitetaan. EI se, joka on nössö ja nöyrtyy epäreilun kohtelun edessä.

80-luvulla istuimme luokassa katsomassa kun opettaja löi oppilasta useasti karttakepillä sormille ja toinen opettaja heitti niskasta oppilaan käytävälle.

Meillä vähän sama tilanne, eli 2-vuotiaani on keksinyt sellaisen leikin, että ensin tullaan pussailemaan äitiä, sitten yhtäkkiä tarrataan hiuksista kiinni ja kiskotaan. Olen ankarasti kieltänyt, karjunut ja laittanut jäähylle, mikään ei auta, lapsi vaan nauraa. Seuraavan kerran käytän kyllä luunappia. Onhan se ristiriitaista, että yrittää opettaa, ettei saa olla väkivaltainen ja sitten tehostaa opetusta väkivallalla, mutta jos vaihtoehtona on toisten lasten tukistelu päiväkodissa, niin ehkä se äidin luunappi on sittenkin parempi.


Mutta itse olen helisemässä kun 5-vuotiaani lyö minua, ivaa ja pilkkaa päälle. Lyö minua myös julkisilla paikoilla kuten kaupassa eikä lopeta.



Rangaistuksina olemme käyttäneet jäähyä, lelujen pois ottamista, karkkipäivän tai jonkun muun mukavan eväämistä. Jutella ollaaan yritetty asiasta monen monta kertaa, mikään ei vaikuta.



Lapsella ei ole yhtään kunnioitusta mua kohtaa. Itse en olisi ikipäivänä uskaltanut käyttäytyä siten vanhempiani kohtaan, olisin saanut tukkapöllyä alta aikayksikön.



Mun niin tekisi mieli takoa vähän kunnioitusta lapseen, ottaa vaikka tukasta kiinni kun lyö, mutta niinhän ei saa tehdä.

Mun mielestä venhempi ei ole koskaan se, joka tarraa kiinni ensimmäisenä, mutta kyllä meillä on ihan saletti homma, että 5-vuotiaani ei minua todellakaan löisi, ja pilkkaisi päälle.



5- vuotiaalla on sen verran ymmärrystä, että jos hänelle sanoo ihan selkeästi, että " tästä eteenpäin aina kun lyöt äitiä, äiti lyö sinua samalla tavalla takaisin, katsotaan kuinka kivaa se sinusta sitten on" ja toteuttaa sen, ei sitä mielestäni voi pitää lapselle yllätyksellisenä, traumatisoivana tms. Lasten oikeasti tekee hyvää välillä saada ihan konkreettisesti tietää miltä heidän toimensa toisesta tuntuu.



Vierailija:

Lainaus:




Mutta itse olen helisemässä kun 5-vuotiaani lyö minua, ivaa ja pilkkaa päälle. Lyö minua myös julkisilla paikoilla kuten kaupassa eikä lopeta.



Rangaistuksina olemme käyttäneet jäähyä, lelujen pois ottamista, karkkipäivän tai jonkun muun mukavan eväämistä. Jutella ollaaan yritetty asiasta monen monta kertaa, mikään ei vaikuta.



Lapsella ei ole yhtään kunnioitusta mua kohtaa. Itse en olisi ikipäivänä uskaltanut käyttäytyä siten vanhempiani kohtaan, olisin saanut tukkapöllyä alta aikayksikön.



Mun niin tekisi mieli takoa vähän kunnioitusta lapseen, ottaa vaikka tukasta kiinni kun lyö, mutta niinhän ei saa tehdä.




Itse käytän tukkapöllyä äärimmäisessä tilanteessa, mutta ikinä en ole enkä tule uhkaamaan lasta nyrkillä tai potkaisulla. Siksi lainsäädäntö varmaan onkin niin tiukka sävyltään tässä asiassa, koska rajanveto on vaikeaa: millainen käytös ja teot ovat vanhemman puolelta sallittavaa ja millainen ei.



Jos uhataan potkaista, on sillä varmasti muutakin vaikutusta kuin sen oppiminen ettei toista saa potkia. Johan siinä lapsen perusturvallisuus horjuu, jos pelkää isäänsä ja äitiänsä sen takia että sehän voi vaikka potkaista!



Jotain järkeä, pliis!



T. ammattikasvattaja joka kasvattaa nuppujanne päiväkodissa ilman minkäänlaista ruumiillista kuritusta

Periaatteessa ollaan samaa mieltä mutta tosiasiassa ei tehdä mitään. Miten ihmeessä täysijärkinen aikuinen ei saa 2-vuotiasta nassikkaa kuriin? Meillä on neljä lasta ja kaikille on tehty jo vauvaiästä lähtien selväksi se, että vanhemmat on talon kingejä ja lapset tottelevat. Ei tarvitse lyödä kun kaikille on selvää miten homma toimii. Lopettakaa nuo jäähyt sun muut nössöilyt ja eläkää niin kuin ennenkin kun lapset olivat lauman alhaisimpia jäseniä, nythän nämä kullannuput päättävät kaikesta.

Minullekaan ei ole jäänyt traumoja vaikka sainkin selkääni ja tukkapöllyjä! Kunnioitan vanhempiani enkä myöskään edes kiroile heidän kuullen! Olen tosiaan myös sitä mieltä että jos kerrassaan muu ei auta niin pieni tukistus on tarpeen, ei tee kyllä pahaa ja oppivatpahan penteleet ;)

haluan korostaa, että mun mielestä lasta ei tarvitse lähtökohtaisesti kasvattaa fyysisesti kurittamalla, mutta olen sitä mieltä, että esim tukkapölly on lapsen omalle hyvinvoinnille parempi kuin se, että lapsi kasvaa rajoitta, koska vanhemmat eivät osaa kasvattaa. Lapsi joka ei kunnioita aikuisia ja vanhempia on todella pahassa jamassa.

Tyttöni kertoi, että pelkää sitä poikaa kun koulumatkalla käy aina käsiksi.



Kerroin siitä pojan äidille ja äiti tietenkin vähätteli. Kun sanoin lopuksi, että ei tässä muuta, mutta kun isoveljet saattavat suuttua ja puolustaa pikkusiskoaan niin poikasi saattaa saada kunnolla turpiin. Äiti siinä vaiheessa vasta tajusi, että no niinpä saattaa käydä. Hänen kullannuppunsa saattaa joku päivä saada takaisin isommalta kun on aina nyrkit pystyssä.

Kun ei sille pojalle oltu koskaan opetettu, että kun käy päälle niin itsellekin saattaa käydä huonosti.



Onneksi tää äiti oli ihan fiksu ja ollaan edelleen hyvissä väleissä. Ja tytön ei enää tarvitse pelätä koulutiellä.



Että mainitkaa niille kullannupuillenne, että aina tulee isompi sälli, joka vetelee turpiin takaisin jos hän aloittaa ensin.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat