Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Minulla vanhempien alkoholin käyttö ja heidän liian avoin suhtautuminen lähes kaikkeen. En saanut tarpeeksi rajoja.

Kommentit (21)

-äitini mielenterveysongelmat (tätä en silloin tajunnut, äiti vaan teki kaikkea outoa)

-isäni väkivaltaisuus ja diktaattorimaisuus

-molempien täydellinen välinpitämättömyys, ei rajoja, ei rakkautta, vanhemmat aina poissa kotoa

-koulukiusaaminen

-äitini halveksunta, aina halusi alistaa erityisesti minua

-ystävien puute

-kannustuksen puute



äitini mm. piti minua automaattisesti valehtelijana, varkaana yms. haukkui läskiksi, oudoksi ja ties miksi

ystäviä meillekään ei voinut juuri koskaan kutsua, ei siksi ettei olisi saanut vaan vanhempien käytöksen takia

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vierailija:

Lainaus:


nyt kun ajoittain nousee mieleen jotain pikkujuttuja lapsuudesta, niin tuntuu ihan hullulta ajatella, että itse toimisin samoin kuin vanhempani ovat toimineet.



ei mitään järkyttävän ihmeellistä, mutta esim. autossa halusivat aina tupakoida pitkillä matkoilla, vaikka pyysin ja vetosin että pysähdyttäisiin ja menisivät ulos, että mun tulee paha olla. mulla oli astman oireita lapsena ja matkapahoinvointiin oikein lääkkeet. mutta pysähtyä ei viitsinyt, menee matka nopeammin jos polttaa autossa sisällä.



jotain tämän tapaisia juttuja jään välillä ajattelemaan, vaikka tunnen että vanhempani ovat aina rakastaneet minua paljon.




Vierailija:

Lainaus:


1. Miksi kipeänä ei saanut olla kotona. Niin sairas ei koskaan ollutkaan, että kotiin olisi saanut jäädä.



2. Miksi vaatteiden ostaminen oli pahasta ja ne oli luksusta



3. Miksi koskaan ei voinut kehua tai olla tyytyväinen mihinkään



4. Miksi vanhemmat ei huomanneet minun olevan masentunut ?



5. Miksi piti lyödä jos jokin asia oli vaikea. Se ei helpottanut yhtään oppimista.



6. Miksi lapsella ei saa olla kavereita?



7. Miksi onnelliset ja tyytyväiset ihmiset huonoja ihmisiä?



8. Miksi minun rakastaminen oli niin mahdotonta?




-- Mulla moni sama asia ja olen tullut siihen tulokseen että mulla oli tosi ankea lapsuus. Vielä nytkin aikuisena suhde vanhempiini on kipeä ja heidän käytöksensä loukkaa minua. Olen nyt omien lasten myötä ollut vähän masentunut ja meillä on ollut vastoinkäymisiä. Olneko saanut tukea vanhemmiltani? No ei todellkaan, haukkuja vaan ja ihmettelyjä!!! Tekisi mieli pistää välit poikki, todellakin.



Äijä kouri ja puhui rivoja.

Isäpuoleni veti minua pari kertaa pitkin seiniä, ei joutunut vastuuseen.

Nykyään muutun hysteeriseksi jos kukaan yrittää retuuttaa minua.

erosivat kun olin 15-vuotias.

Ei mitään rajoja. Kukaan ei ollut kiinnostunut minusta tai veljestäni.

Usein lähetettiin mummolle koko viikonlopuksi ja kesäksi.

Vähän päinvastoin kuin sulla eli liika rajoittaminen. Mitään ei olisi saanut tehdä, kaikesta peloteltiin ja yritettiin suojella. Äiti oli todella ankea ihminen, kotona oli ahdistava tunnelma. Kavereita ei saanut tavata liian usein eikä kutsua kotiin. En saanut ikinä pitää esim. synttärijuhlia. Meillä oli kotona köyhää myös.

Hän on aina ollut niin dominoiva ja määräilevä. Ei hänelle mitään saanut sanoa vastaan lapsena, enkä kehtaa näin aikuisenakaan. Kerran sanoin kun hän sekaantui liikaa lasten kasvatukseen ja siitäkin hän heti loukkaantui. No omapa oli vikansa kylläkin. Äiti nimittäin kehotti minua läpsäyttämään 1-vuotiasta tytärtäni sormilel kun hän teki jotain kiellettyä ja minä kieltäydyin ja sanoin etten sellaista tee.



Mutta enemmän ja enemmän kyllä tekisi mieli puhua suu puhtaaksi... Ehkä jonain päivänä?

Vierailija:

Lainaus:


Äijä kouri ja puhui rivoja.

Isäpuoleni veti minua pari kertaa pitkin seiniä, ei joutunut vastuuseen.

Nykyään muutun hysteeriseksi jos kukaan yrittää retuuttaa minua.




nyt kun ajoittain nousee mieleen jotain pikkujuttuja lapsuudesta, niin tuntuu ihan hullulta ajatella, että itse toimisin samoin kuin vanhempani ovat toimineet.



ei mitään järkyttävän ihmeellistä, mutta esim. autossa halusivat aina tupakoida pitkillä matkoilla, vaikka pyysin ja vetosin että pysähdyttäisiin ja menisivät ulos, että mun tulee paha olla. mulla oli astman oireita lapsena ja matkapahoinvointiin oikein lääkkeet. mutta pysähtyä ei viitsinyt, menee matka nopeammin jos polttaa autossa sisällä.



jotain tämän tapaisia juttuja jään välillä ajattelemaan, vaikka tunnen että vanhempani ovat aina rakastaneet minua paljon.

1. Miksi kipeänä ei saanut olla kotona. Niin sairas ei koskaan ollutkaan, että kotiin olisi saanut jäädä.



2. Miksi vaatteiden ostaminen oli pahasta ja ne oli luksusta



3. Miksi koskaan ei voinut kehua tai olla tyytyväinen mihinkään



4. Miksi vanhemmat ei huomanneet minun olevan masentunut ?



5. Miksi piti lyödä jos jokin asia oli vaikea. Se ei helpottanut yhtään oppimista.



6. Miksi lapsella ei saa olla kavereita?



7. Miksi onnelliset ja tyytyväiset ihmiset huonoja ihmisiä?



8. Miksi minun rakastaminen oli niin mahdotonta?

Paljon on valunut vanhempien käytöksestä minua kohtaan omaankin selkärankaani ja se pyrkii pinnalle aina kun mahdollista. Olen valmis kuitenkin aina pyytämään lapsiltani anteeksi vaikkapa loputtomiin. Terapia ja hyvä lääkitys kieltämätä on antanut voimia.



Vierailija:

Lainaus:


-- Mulla moni sama asia ja olen tullut siihen tulokseen että mulla oli tosi ankea lapsuus. Vielä nytkin aikuisena suhde vanhempiini on kipeä ja heidän käytöksensä loukkaa minua. Olen nyt omien lasten myötä ollut vähän masentunut ja meillä on ollut vastoinkäymisiä. Olneko saanut tukea vanhemmiltani? No ei todellkaan, haukkuja vaan ja ihmettelyjä!!! Tekisi mieli pistää välit poikki, todellakin.






Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat