Vierailija

Kommentit (22)

Testamentti voidaan laatia niin yksityisen henkilön kuin yh-teisön hyväksi. Henkilöllä tarkoitetaan pääsääntöisesti eläviä ihmisiä, mutta myös syntymättömän lapsen hyväksi voidaan testamentti tehdä. Tällöin testamentista tulee ilmetä koska omaisuus lapselle luovutetaan ja miten sitä siihen saakka on hoidettava. Lisäksi on syytä huomioida, että oikeus testamenttiin ei periydy, mikäli siinä ei ole erikseen mainittu kenelle testamentti siirtyy, jos sen saaja on kuollut.


Lähisukulaiset menevät vaimon edelle, esim. jos sillä isällä on muita lapsia.



Ja kyllä lapsi isän saa vaikkeivat vanhemmat olisi olleet naimisissa. Eli kuollutkin voidaan " tuomita" isäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Perintökaari 5.2.1965/40

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:



1 LUKU

Oikeudesta saada perintö

1 §

Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä; kuitenkin periköön sitä ennen siitetty lapsi, jos tämä sittemmin syntyy elävänä.





Jos ei testamenttia ole, leski perii a) kaiken tai b) puolet, jos on muita rintaperillisiä (lapsia käytännössä) kuin tämä syntymätön lapsi.



Leski ei peri mitään, mikäli vainajalla on rintaperillisiä (ja jollei ole testamenttia, joka toisin määrää).



Syntymätön lapsi voi periä. Edellytyksenä käsittääkseni on, että lapsi on syntynyt elävänä.

Perintö



Perilliset



Laissa on määrätty perimysjärjestys. Tähän voidaan tehdä poikkeuksia henkilön eläessä testamentilla tai ennakkoperinnöillä tai lahjoituksin. Perilliset voivat myös perinnönjaossa jakaa omaisuuden haluamallaan tavalla, eikä lain sanelema perimysjärjestys ole tälle esteenä.



Perillisryhmillä on eräänlainen etusijajärjestys; mikäli ensimmäisestä ryhmästä löytyy yksikin perillinen, hän saa koko omaisuuden. Jos ensimmäisestä ryhmästä ei löydy ketään, seuraavan ryhmän perilliset ovat kaikki yhtälailla oikeutettuja perintöön.



Ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvat rintaperilliset, joita ovat vainajan lapset ja heidän lapsensa. Ryhmässä on rajoittamaton sijaantulo-oikeus, joka tarkoittaa, että mikäli perillinen on kuollut ennen perittävää, perillisen lapset saavat saman aseman kuolinpesässä kuin jo edesmennyt perillinen eläessään olisi saanut. Ainoastaan tässä rintaperillisten perillisryhmässä on voimassa lakiosa.



Mikäli perittävältä ei jäänyt lapsia, hänet perii aviopuoliso. Lain mukaan rekisteröidyssä parisuhteessa eläneet rinnastetaan aviopuolisoihin. Sen sijaan avopuoliso eri lain mukaan peri, joten avopuolisoiden on tehtävä testamentti, mikäli he haluavat, että puoliso perii omaisuuden toisen puolison kuollessa.



Mikäli aviopuolisoa eikä rintaperillisiä ole, vainajan perii toinen perillisryhmä, johon kuuluvat vainajan isä ja äiti sekä heidän jälkeläisensä eli vainajan siskot ja veljet ja heidän lapsensa.



Tarvittaessa perillisiä etsittäessä tutkitaan vielä kolmas perintöryhmä eli isovanhempien perillisryhmä. Perintöön oikeutettuja ovat tällöin isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä. Tässä ryhmässä sijaantulo-oikeus on kuitenkin rajoitettu; serkut eivät enää peri. Mikäli vainajalla ei ole serkkuja läheisempiä sukulaisia elossa, vainajan omaisuus menee valtiolle, ellei hän ole eläessään toisin määrännyt testamentilla.



Lakiosa



Lakiosaa voivat vaatia rintaperilliset eli perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset. Mikäli perittävällä on lapsia, nämä ovat hänen rintaperillisiään. Mikäli lapset ovat kuolleet, rintaperillisiä ovat heidän lapsensa.



Rintaperilliselle tulee lain mukaan perintöosa, joka on perittävä omaisuus jaettuna rintaperillisten lukumäärällä. Jos rintaperillisiä on kolme, osuudeksi tulee 1/3. Jos omaisuus on kuitenkin testamentilla määrätty jollekin muulle henkilölle kuin rintaperilliselle, rintaperillinen on joka tapauksessa oikeutettu lakiosaansa. Lakiosa on puolet perintöosasta eli jos rintaperillisiä on kolme, lakiosa on 1/6 perittävästä omaisuudesta. Tietyissä erityistilanteissa voi olla mahdollista, ettei perillisellä ole oikeutta edes lakiosaan

Ai että leski ei peri?? No tasan perii puolet, jos avioehtoa tms testamenttia ei ole. Lapset perivät toisen puolen ja aikanaan äitinsä. Leskellä on tosin oikeus hallita pesää jakamattomana, ts. asua pariskunnan yhteistä kotia ja hallita muuta omaisuutta ilman, että lapsilla on oikeutta vaatia ositusta.

Perintökaari 1:1 :



"Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä; kuitenkin periköön sitä ennen siitetty lapsi, jos tämä sittemmin syntyy elävänä."

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat