Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Olen 26 v. nainen, enkä pidä itseäni pinnallisena, mutta lapsen hankkiminen pelottaa vartalomuutosten takia. Olen ihan nätti, enkä kauheasti panosta ulkonäkööni tms.



Ilmeisesti minulla on sitten tosi huono itsetunto tämän suhteen, sillä muuten elämässäni ja työssä olen itsevarma.



Pelkään etten kelpaa miehelleni enää sen jälkeen ja että seksi ei tunnu hänestä enää hyvältä kanssani, kun paikat on venyneet. Mies kyllä väittää ettei tietenkään se vaikuta tykkäämiseen.

En haluaisi olla hänen silmissään " ruma" .



En ikinä pidä toisia ihmisiä rumana, enkä kauhistele raskauden yms. tuomia muutoksia heissä.



Nyt saan varmaan haukut niskaani, kun uskallan tunnustaa tälläisen typerän asian :(

Sivut

Kommentit (30)

ennen kuin sit tulin raskaaksi. Huolimatta kalliista raskausarpien esto- voiteista niitä tuli hirveästi ( isoja tummanpunaisia viiruja maha ja kyljet täynnä ) ja painoakin kertyi vaikka koitin syödä terveellisesti.

Nyt on tilanne se että oon tosi masentunut siitä, että kroppani näyttää näin karsealta. Mieheni ei oo halunnut seksiä kuin pari keraa vaikka lapsemme on jo 8 kk ja olen täysin varma että se johtuu siitä kun olen näin ruma.

Mulla on kauniit kasvot ja ennen raskautta olin hyväkroppainen ja itsetuntokin kohdillaan, nyt vihaan uutta olemustani.



Lapsesta iloitsen, hän on täydellinen ja ihastuttava pieneni, hänen takiaan koitan unohtaa omat murheeni.

Pelkäsin myös kroppani puolesta, koska olen aina ollut hoikka ja urheilullinen... mutta ehdottomasti halusin lapsia.



Molemmissa raskauksissa paino nousi 55 kilosta 85 kiloon, eli huikeat 30kg!!! Suurin osa oli turvotusta. Molempien synnytysten jälkeen, 6kk kuluessa olen ollut entisissä mitoissa. Raskausarpiakaan ei tullut yhtään, en tiedä vaikuttiko siihen se, että aamuin illoin voitelin ihoa vuoroin kookos ja manteliöljyllä. En oikein usko kalliiden kemiallisten voiteiden tehoon muutenkaan, vaan voin suositella luonnonöljyjä.



Ainut, joka vähän harmitti molempien synnytysten jälkeen oli se, että vatsa ei tavallaan jäänytkään sairaalaan. Mutta aika pian kuitenkin palautui ennalleen, eikä jäänyt löysää nahkaakaan.

Kunpa kävisi yhtä hyvin nyt kolmannella kerralla:)



S- elämä on vaan parantunut, ja juuri tuntoherkkyys. Ehkä siihen vaikuttaa myös se, että mies on ollut mukana synnytyksissä. Se on jotenkin niin herkkä ja yhdistävä hetki:)





Mielestäni olen vaan kauniinpi, tasapainoisempi ja onnellisempi lasten saannin jälkeen, ja kai se näkyy ulospäinkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos pelkää ettei kelpaa enää, ei jaksa liikkua oman kuntonsa puolesta!



Sinuna eroaisin miehestä ja hankkisin itsetunnon! Haluaako mies perheen?



Omat paikat on tiukat liikkumisen ansiosta. Mutta saankin liikkumisesta kiksejä, luultavasti alapääni on tiukempi kun sun jos et kerran liiku.. Ei siitä alapäästä mitään tuulitunnelia tule, jälkisupistukset palauttaa kohdun entiselleen ja lihakset kiinteytyy.



Omalla kohdalla lasten saaminen on lisännyt itsetuntoa ja seksistä nauttii jollain tapaa enempi kun on pyöräyttäny pari kersaa ja alapää on yhä hyvän tuntunen. Lapsen saaminen on lisänny oman kropan tuntemusta. Ja hyvin kelpaan miehelle.. ;)

Vierailija:

Lainaus:


Katso nyt vaikka Hollywood-julkkiksia: KAIKKI ovat hyvässä kunnossa vaikka lapsia olisi useampi. Kaikki on kurinalaisuudesta ja motivaatiosta kiinni!




Tota noin. Ensinnäkin hollywoodpimuilla on rajattomasti rahaa ja aikaa panostaa omaan ulkonäköönsä, juosta hoidoissa ja kauneusleikkauksissa. Sehän on niiden työ. Ne leikkauttaa lapsensa ulos viim viikolla 35, ettei maha veny liikaa, ja tietty ettei alapää mene piloille synnytyksessä. Imetyksestä ei puhettakaan, ettei tissit kärsi. Jos imetetään, niin tissit leikkautetaan ja täytetään hetikohta uusiksi. Raskausarvistakin pääsee kun tarpeeksi leikellään ja laseroidaan.



En kutsuisi tätä niinkään kurinalaisuudeksi kuin surulliseksi typeryydeksi. Etsittäiskö niitä rohkaisevia esimerkkejä jostain tosimaailmasta!

Vaikkakin olen koko ikäni ollut pullukka, en silti halunnut enää ajaa kroppaa pahempaan konkurssiin.



Vain kuiskas kävikään: kiloja tuli raskausaikana vaan muutama (voin loistavasti, söin ja liikuin normaalisti), äitiyslomalla minua puraisi oikein kunnon urheilukärpänen (kotijumppa, vaunulenkit ja kuntosali) ja nyt olen 6 kiloa hoikempi kuin ennen lasta. Ei raskausarpia,rinnat hieman pienemmän ja aavistuksen roikkuvammat kuin ennen, mutta hyvin tuntuu miehelle kelpaavan!



Katso nyt vaikka Hollywood-julkkiksia: KAIKKI ovat hyvässä kunnossa vaikka lapsia olisi useampi. Kaikki on kurinalaisuudesta ja motivaatiosta kiinni. Ei kertakaikkiaan ole sellaisia raskauskiloja, jotka " ei millään lähtisi" (vaikka nyt muutama tukevampi äitykkä tulee sanomaan mutta)



Sitäpaitsi, kun saat ihanan vauvan syliisi niin siinä ei paljon kropan rupsahdukset painele!

olen yli 30 v. ja tapailen saman ikäisiä sekä itseäni nuorempia miehiä, jotka eivät arvaa, että mulla on lapsia, ellen sitä itse kerro. Painan saman kuin ennen raskautta, vatsa on nyt jopa timmimpi, kun olen treenattu. Alapää hoituu treenillä.



Mutta useimmille kavereille on kyllä jäänyt kiloja

Anna mennä vaan. kun pitää itsestään huolta ja jumppailee raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen niin kyllä siitä vielä hyvä tulee.... :) Onhan monilla muillakin paikat ihan " käyttökunnossa"

imetys laihdutti mut ihan ennätyslukemiin, lapsenhoito tarjosi runsaasti arkiliikuntaa, olin tosi hyvässä kunnossa. sitten sain toisen lapsen (ikäeroa 2v), ja pläts, oon löysä läskipullukka, tissit on ne kuuluisat tanhupuvun taskut, ennen aina hienosti trimmatut pimppikarvat rehottaa miten sattuu, arpinen maha röllöttää löysänä jne.



MUTTA. ei se mun ulkonäkö nyt niin ylettömän ihmeellinen ollut, etteikö olisi ajan kanssa rapistunut ilman lapsiakin. sitten olisin ollut rupsahtanut vanha kurppa mutta ILMAN lapsia, jotka oikeasti ovat ihan odottamattoman suuri ilo.



ja jostain syystä kahden alatiesynnytyksen jälkeen (viimeisestä aikaa 7kk) seksi tuntuu MINUSTA paremmalta kuin ennen lapsia. tuntemukset pimpissä ovat jotenkin kypsemmät, herkullisemmat, ylipäätään paremmat. tunto on herkempi.

Kyllähän se kroppa odotuksesta ja synnytyksestä kärsii, toisilla enemmän, toisilla vähemmän.

Mutat vanhemmiten paikat muutenkin löystyy ja " rumentuu" , joten ehkä niiden lapsien synnyttämistä kannattaisi kuitenkin harkita.



Tai voittehan koittaa adoptoida, mutta tuota syytä ei ehkä kannata paljastaa. ( :

Muakin ärsyttää että vartalo on muuttunu raskauden jälkeen, siitä on kaksi vuotta kun synnytin. Mut se on aika hyvin palautunu. Ei välttämättä edes tietäis et oon ollu raskaana, jos ei tunne mua. Mut silti mä mietin et miten toisen lapsen jälkeen.. Palautuuko sitten enää..

Vierailija:

Lainaus:


kuinka pilalle sitä menee. Mulla ei jääny kiloja yhtään, ei tullu raskausarpia kun lotrasin rasvan kans joka aamu ja ilta ja paikat ei muuttunu miksikään. Tietty jos sitä " syö kahden edestä" eikä viitsi huolehtia itsestään yhtään niin.... Alapään repeytymiset jne ei ole tietty omissa käsissä.




Kiloja ei tuu, jos ei oo ruokahalua, ja se ei ole itsestä kiinni. Rasvauksella ei oo välttämättä mitään tekemistä arpien kanssa. Minä en ainakaan rasvannut, eikä tullut arpia.



Ja repeytyminen on omissakin käsissä. Jos tuntee synnytyksen kulun hyvin ja osaa vaatia kätilöltä neuvoja, joita hän ei aina vaatimatta niin auliisti jakaisi, niin repeytymisenkn voi joissain tapauksissa estää.

mutta voin kyllä lohduttaa sillä, että lapsen saatuasi sinulla on paljon vähemmän aikaa miettiä omaa ulkonäköäsi. Samoin seksielämää häiritsee paljon enemmän lapset heräilyt, väsymys, ajanpuute jne. kuin vartalon muutokset. Itse en ole niitä tullut edes ajatelleeksi, mutta enpä ole kovin kaunis koskaan ollutkaan.

kuinka pilalle sitä menee. Mulla ei jääny kiloja yhtään, ei tullu raskausarpia kun lotrasin rasvan kans joka aamu ja ilta ja paikat ei muuttunu miksikään. Tietty jos sitä " syö kahden edestä" eikä viitsi huolehtia itsestään yhtään niin.... Alapään repeytymiset jne ei ole tietty omissa käsissä.

ihan hyvä muuten, mutta se löysä iho jäi.

Näin neljän lapsen jälkeen se kuitenkin on ihan hyvin ja pitäähän sitä nyt elämästä merkkejä jäädä, jos ei muuta niin muistoksi, sanoo miehenikin.

En ole tässä liikunnan harrastamisesta puhunut mitään. Ymmärrän hyvin, että terveellisillä elämäntavoilla on paljon merkitystä palautumiseen. Harrastan kyllä itsekin liikuntaa ja treenaan lantionpohjalihaksia, mutta enemmänkin voisin...



Lähinnä vain huolettaa ne asiat, joihin ei voi itse vaikuttaa, eli arvet, rintojen riippuminen (meillä " sukuvika" lapsien hankkimisen myötä) ja paikkojen löystyminen (johon ei aina treeni auta.)



Olen sellainen, että kaiken on oltava kontrollissa ja yritän pelata aina varman päälle elämässä. Mutta ehkä mulla voi jäädä elämä elämättä, jos en osaa rentoutua ja hyväksyä ettei kaikki mene aina suunnitelmien mukaan...



Mutta näyttää siltä, että vastanneet naiset ei koe ulkonäkönsä huonontuneen lasten saannin takia.

Lohduttaa minua :)

Voi se olla löysä ilman synnytystäkin ;) ja tissit rupee riippumaan kuitenkin vanhetessa.



Mulla vartalo samassa kuosissa kolmen lapsen jälkeen, kun ennen lapsia, eli hothot =)

Minä olen tälläinen todella ylipainoinen nainen ja minulla oli silti nuo samat aatokset ennen kun lapset sain. Olen hirveän tarkka ulkonäöstäni ja vartalostani vaikka lihava olenkin, en halunnut että maha venyy enempää tai tulee raskausarpia(niiltä kun olin säästynyt ennen raskautta läskeistäni huolimatta).



Mutta jokin vaan muuttui heti kun raskaaksi tulin. Ei enää kauheesti kiinnostanut se että miten maha venyy kunhan mahan sisällä oli kaikki hyvin. Jouduin vielä sektioonkin ja sain ison arven mahaani. Sekään ei ole tuossa haitannut. Olen ylpeä siitä. Sieltä tuli kaksi tervettä lasta. ;)

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat