Vierailija

En häpeä mustaa ihoani.

Jumala näkee mielellään monia värejä. Hän värjäsi ruohon vihreäksi, eikä sinitaivas silti soimaa ruohoa siitä, että se on eri värinen.

Toisinaan taivas itkee ja auttaa ruohoa säilyttämään värinsä.

Eikä yksikään valkovuokko hylkisi sinivuokkoa sen sinen vuoksi, nehän kasvavat samalla rinteellä.

Sinä ja minä asumme sentään samassa maailmassa. Enpä luule Jumalan tahtoneen, että joku mahtailisi ihonvärillään.

Minusta, hennot valkeat kätesi muistuttavat valkovuokkoja.

Sinun ei tarvitse sanoa, että minun käteni muistuttavat kukkasia. Kunhan vain et soimaa minua mustan käteni tähden.

Käteni on yhtä pieni ja yksin kuin sinun kätesi.





Löysin tämän ihanan runon vanhoista muistiinpanoistani, en tiedä tekijän nimeä. Minusta siinä on paljon ajattelemisen aihetta, ja sen tähden halusin jakaa sen kanssanne.

Kommentit (5)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat