Seuraa 

En tiedä vielä odotanko vai en. Kuukautiset nyt viikon myöhässä, mutta testiä en ole tehnyt. Olo on henkisesti aivan riekaleina. Tässäpä siihen selvitystä...



Meillä on uusioperhe johon kuuluu oma 5-vuotias poikani, mies ja hänen 3-vuotias tyttönsä. Olemme olleet reilun vuoden yhdessä ja mies on kaikinpuolin loistava. Halusin että tämä on se suhde johon uskallan luottaa ja tämän miehen kanssa haluan saada yhteisen lapsen. Hiljaa mielessäni ajattelin että olisi mukava saada vauva kun esikoinen menee ekalle luokalle kouluun. Joskus sitten mainitsin asiasta miehellekkin ja sain käsityksen että asia olisi ok. Emme ole lasta yrittäneet, mutta emme aina ole kondomiakaan käyttäneet, mutta yhdyntä on aina ollut kuitenkin " keskeytetty" . Nyt sitten ollaankin tilanteessa ettei kuukautisia kuulu ja mies totesi ettei ole tässä vaiheessa elämäänsä vielä valmis vauvaan. Ei haluaisi lasta vielä 1-4 vuoteen... Itse en ainakaan jaksaisi neljää vuotta odottaa kun nyt olen kohta 28. Olen mustasukkainen hänen menneisyydelleen. Edellisessä parisuhteessaan hän oli ollut 10 vuotta ja suunnitellut lasta ja ollut raskaudessa ja synnytyksessä innolla mukana. (Loppujenlopuksi tytön äiti lähti ja jätti tytön jota kuitenkin nykyään säännöllisesti tapaa) Minusta tuntuu että olen toisarvoinen, en se jonka kanssa halutaan lasta tehdä ja tämä mahdollinen lapsi sisälläni ei ole haluttu, toivottu, odotettu. Ymmärränhän tietenkin että meidän parisuhteemme on kestänyt niin lyhyen aikaa ja on aivan erilainen kuin hänen edellisensä. Ymmärrän että miehellä on uusi työ, jossa mahdollisuus edetä. Ymmärrän että hänellä on harrastuksensa... Mies kyllä haluaa jatkaa kanssani ja on valmis sopeutumaan tilanteeseen, mutta minusta tuntuu että hän on siihen sitten pakotettu. Mies on perusluonteeltaan sellainen että lapsi menee kaiken edelle ja lapsensa takia hän on valmis jättämään kaiken ja paljon asioita on tyttärensä takia jättänytkin, mutta minua pelottaa että tässä tapauksessa jäänkin ilman haluamaani tukea ja odotuksentuomaa innostusta. Kaikkea sitä mitä nainen mieheltään raskaudenaikana haluaa. Edellisen raskauteni aikana en saanut lapseni isältä mitään. Häntä ei voinut vähempää kiinnostaa raskausaikani ja taidanpa olla oman menneisyyteni vanki kun odotan saman tapahtuvan uudestaan. Ajatukset ovat niin sekaisin... Sitten jos kuukautiseni nyt alkavatkin niin tiedän olevani totaalisen pettynyt ja menettäneeni mahdollisuuden uuteen lapseen hyvin pitkäksi aikaa. Saisipa sen onnellisen olon takaisin ja ajatukset positiivisempaan suuntaan.

Tässäpä tämä ja helpotti avata sydämensä jollekkin. Kiitos siitä.

Kommentit (5)

Kukaan toinen ei voi tietenkään tulla sanomaan mikä teidän kohdalla olisi viisainta tehdä, mutta ihmettelen miksi ette ole käyttäneet ehkäisyä, jos miehesi on ehdottomasti lasta vastaan. Olisikohan hän vain säikähtänyt? Edellisen neuvo ajan antamiselle kuullostaa minustakin hyvältä. Jos olet raskaana aikaa kuitenkin on jokunen viikko ennen kuin päätöksiä täytyy tehdä. Jaksamista ja toivottavasti saatte asiat selvitettyä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ehkä miehesi tottuu ajatukseen ja osaa innostua, kunhan aika kuluu? Uusioperheessä on aina hieman hankalampaa, ehkä hänkin on siinä mielessä menneisyytensä uhri, että odottaa taas jäävänsä yksin lapsiensa kanssa? Tietenkin tunteet ottavat tuollaisessa tilanteessa vallan... yritä kuitenkin antaa aikaa sekä itsellesi, raskauden varmistumiselle, että miehellesi. Jaksamista ja virtuaalihalaus!

Jos ei kerran ole halunnut ehkäisyä käyttää, niin täytyyhän hänenkin jollain tasolla ymmärtää se, mitä siitä voi seurata. Eli vauva ei voi silloin olla ihan ehdoton ei.





kenphu:

Lainaus:


Emme ole lasta yrittäneet, mutta emme aina ole kondomiakaan käyttäneet, mutta yhdyntä on aina ollut kuitenkin " keskeytetty" .




* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat