Seuraa 

Sivut

Kommentit (69)

Ensimmäisenä LISÄÄ onnitteluja vauvautuneille! Aika hieno juttu ;)



Aivan ensimmäisenä: Finnanna.... voin uskoa, että on pienet vitutukset tuosta vierailuhommasta ja anopin hösäyksestä. Hyvää tietysti tarkoittaa, mutta mä en voisi kuvitellakaan, että täällä olisi joku yöpymässä kun tullaan vauvan kanssa kotiin. No hoitoapu sinänsä hyvä homma, mutta kyllä teillä on oikeus tutustua vauvaan ihan ensimmäisenä. Ja opetella omiin juttuihin aivan rauhassa.. Voi että. Mä en kestäisi! Miten ihmiset ei ymmärrä..

Meillä ei ole ketään hössöttämässä. Omat vanhemmat on suunnitelleet jo niin paljon matkoja, että paljon ei ole maisemissakaan. Miehen äiti on myös tosi jalat maassa-tyyppi, joten mut on siunattu rauhallisella anopilla. Ja nämä lapsenlapset eivät ole kenellekään ensimmäisiä. Joten hössötykset on hössötetty.



Aion myös kokeilla sitä Valion ananas-mehua! Sen verran turvottaa myös. Tosin päivän aikana aina laskee ja liikkuminen auttaa. Mutta on sitä aika norsumainen olo kaikenkaikkiaan. Tuntuu välillä, että olisi yhtä palloa tämän mahan jatkeena. Tänään yksi tyttö kysyi multa joogassa, että ai, oletko säkin raskaana.. melkein alkoi naurattaa: VOISIKO tämän enempää enää olla ;D



Mä oon myös ihan järjettömän malttamaton vauvan syntymän suhteen. Ja välillä turhautunut. Toisaalta nyt pitäis vielä muistaa, että tästäkin ajasta pitäisi osata nauttia. Söin tänään cappucinon kera ison palan suklaakakkua kahvilassa. Tosin painon suhteen ei ole suotavaa.. Eikä sokeri ole meikäläiselle niin hyväksi, jotenkin hyperaktivoi ja sitten ei enää kykene hyödyntämään sitä energiaa, kun kaikki pitäisi osata tehdä niin hitaasti ja rauhassa. Ja olla niin perkeleen seesteinen mamma..



Pian alkaa rv38. Siinä vaiheessa alankin keskittyä S:iin oikein toden teolla. Nyt tuntuu että vielä turha viritellä. Nostan kyllä hattua niille, joilla alkaa pukkaamaan jo " yliajan" ja ovat silti henkisesti koossa ;)



Tsemppiä ja ihana kun olette olemassa yhtä malttamattomina! Strutsi taitaa olla ainut joka ottaa niin iisisti ;)

RuuteliTuuteli:

Lainaus:




Näin se vaan on tämäkin päivä jo kohta mennyt eikä junnu näytä ulostulon merkkejä. Olishan se jännittävää päästä kokeilemaan kerrankin yliaikaisuutta :P



RuuteliTuuteli 39+6






Jep eräpäiväksi vaihtui tuossa juuri kun huomasi telkkua katsellessa että hikka on oikealla navan hiukan alapuolella >:// Miten on yleensäkään mahdollista että jäppinen on kääntynyt näin myöhään vielä UUDELLEEN väärinpäin? Miten se mahtuu????



Onneksi huomenna on neuvola aamupäivällä. Pelottaa sikana :((( Toivotaan ettei lähde yön aikana tulemaan :///



RuuteliTuuteli ja ihme kieppuja masussa nyt jo 40+0





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

ONNEA ONNEA taas vauvautuneille! Ihania uutisia ovat aina!



Hemi81: Ei ole kaikki lähteneet synnyttämään, tai siis varmaan kaikki muut paitsi minä ;)



Nyt on The day minulla, ois kyllä hyvä päivä synnyttää, ajatelkaas 08.01.08. Kuulostaisipas hyvältä!



Tulis edes jotain merkkejä synnytyksestä, edes se kuuluisa limatulppa. Mutta eipä taida olla toivoa, kun tulee tuota limaa ihana väärästä päästä.. Meillä ollaan räkätaudissa, miksikähän minä edes toivon synnytystä kun olo on muutenkin mitä karmein...



Nyt päiväkaffelle...

Onnea Floora!



Mäkin pesin kaikki äitiyspakkauksen vaatteet ja petivaatteet, myös makuupussin, peitteen ja haalarin.



Me ei kerrottu kenellekään mitään kun esikoista lähdettiin synnyttämään. Sitten kun oli valmista, niin soitettiin mun vanhemmille (synnytyssalista ja osastolta sai soittaa vain paikallispuheluita) ja mies soitti omille vanhemmilleen kun ehti kotiin asti. Kakkosen ja kolmosen kohdalla piti kertoa lähdöstä mun vanhemmille käytännön syistä; heitä - tai siis lähinnä mun äitiäni - tarvittiin isompia lapsia hoitamaan synnytyksen ajaksi. Nyt tarvii myös kertoa äidilleni kun lähdetään. Jos tulee lähtö arkiaamupäivällä, niin hoitajaa lapset ehkä tarvitsevat vasta kun tulee aika hakea kolmonen päiväkodista, mutta pitää silti ilmoittaa, ettei tarvi miehen kytätä ehtiikö itse päiväkodille ajoissa. :) Meillä ei kai kertaakaan ole kukaan tullut käymään kotiinpääsypäivänä. Joskus on äitini jättänyt oveen muistaakseni kukkia ja pullaa.



Pia: Synttärilahja isoisälle olisi kiva! Peukut pystyssä, jotta toivomasi lähtö tulee!



Täällä on vielä aika hyvä olo. Flunssa ei vaan meinaa hävitä kokonaan millään. Muuten olen suht toimintakykyinen. Tänään kävinkin sitten asioita hoitamassa useamman tunnin. Nyt sitten väsyttää. Isommat pojat laskevat pihalla mäkeä, talo kun on rinteessä. Mä en viitsi mennä katsomaan edes ikkunasta. Hirvittäisi kuitenkin kun laskevat jotain puukasaa päin tai tielle tms. Enkä mä aina jaksaisi olla kieltämässä kaikkea. Mies tulee onneksi ihan kohta kotiin ja pitänee pojille tarvittaessa saarnat turvallisemmasta mäenlaskusta.



Strutsi ja minihupi *37*

En nyt jaksa tarinoida enempää, piti vaan tulla ilmottautumaan että täällä ollaan vielä ja odotellaan. Supistelee taas mut tuskin tästä mihinkään etenee.



Mielenkiintoista keskustelua olette käyneet anopeista, tekisi mieli itsekin kirjoitella omista kokemuksista mutta tällä hetkellä fiilikset sen verran maassa et en jaksa...

Onneksi huomenna se lääkäri ja ultra niin tietää vähä missä mennään.

Nyt sohvalle lepäämään, mies lähti juuri tytön kanssa vielä pulkkamäkeen et saan olla hetken rauhassa. Olen jättänyt nyt kaikki turhat synnytyksen käynnistysyritykset taka-alalle, nyt vaan odotellaan...



satsuma ja masuasukki 41+2!

hauska että ollaan samoilla päivillä ja aika samoja " oireitakin" !!!!

oikein jännittää kummalla on menoa ensin!!! Minulla menee kyllä reilusti yli siitä olen aivan varma.... teillä oli ennestään lapsia?

meille tää on eka.

Mun käsittääkseni missään (Suomessa) ei enää leikata automaattisesti välilihaa.



Mulle sanottiin esikoisen syntymässä, että jos välilihaa ei oltaisi leikattu, niin repeämät olisivat olleet pahemmat. Mulla oli ennen synnytystä (ja sen aikanakin vielä) se mielipide, ettei episiotomiaa saa tehdä. Mutta kun kuulin tuon, niin annoin luvan leikkaukselle. Kannattaa kyllä luottaa kätilön ammattitaitoon ja kuunnella hänen mielipiteitään synnytyksen edetessä.

Viikonloppu meni taas. Lauantai-sunnuntai välisenä yönä heräsin ku tuli muutama kipeämpi supistus ekaa kertaa, sit kävin vessas ja uni ei enää tullu ku ukko vielä kuorsaa niin p.r..leesti!! Kiukkusena nappasin peiton ja tyynyt, sit painuin alakertaan sohvalle nukkuu. Aamulla mies tuliki ja oli ihmetelly mihin mä olin lähteny:D Sano sitte et olisit hänet potkinu mielummin sohvalle. Mä uskon että tämä vauva menee kyllä lasketunajan tienoille niinku sisarensakin sillo.



Tänää käytii kavereilla kylässä aamusella. Illalla menen kampaajalle kaunistautumaa vielä=) soittelen oman äitini kanssa joka päivä, hän tulee ens.viikolla meille sit päivystää ja tietysti mulle henkiseksi tueksi.



Mulle tulee ihme päiviä esim. lauantaina sain ravata p:skal vähän väliä, tänääki olen useampaa otteesee käyny, no onhan se hyvä et suoli toimii=D Välillä mulla on pahaolo. No se siitä...



Kaikille vaan voimia, monilla näkyy jo olevan laskettuaika, eli kohta ne sieltä syntyy!! Nämä viimeset viikot on vaan niin pirun pitkät ja ei totisesti ajattele enää muuta ku et sais jo vaavan sylii!!



minä ja herne rv tasan 38

Mutta eihän mulla olekaan kuin " vasta" 38+2.



Kävin tänään neuvolassa ja arvot aika ok. Verenpaineet koholla, mutta ei edelleenkään katastrofitasolla. Turvotusta on jaloissa kun ei meinaa saappaat mennä kiinni pohkeista. Huh.



Vauvan syke pyöri 140 molemmin puolin ja tyyppi on kuulemma jo tosi alhaalla. Hyvä niin.



Pii-tu kyseli muita käynnistettyjä pessimistejä... :) Minä olen. Esikoinen meni 2 viikkoa yli kun ei ollut mitään aikeita tulla ulos. Sitä sitten kolme päivää käynnisteltiin kunnes tuli vauhdilla. Joten en oletakaan että tämä tulisi ilman apuja ulos. Vaikka supistuksia ollut jo muistaakseni rv 28 alkaen.



Nyt olen sitten yrittänyt pysyä kärsivällisenä ja psyykkaan itseäni että mulla on vielä kolme tai neljä viikkoa jäljellä tätä ihanaa odotusaikaa! Olen vain niin tolkuttoman väsynyt koko ajan. Miehellä työviikko, eikä sitä kotona näy. Tulee kun nukumme ja lähtee kun nukumme. Esikoinen ei siis tietenkään nuku enää päiväunia, joten mulla on täysi työ pysyä hereillä. Ja kun on väsynyt, niin tulee ihan turhaan tiuskittua lapselle. Se harmittaa. Ja esikoinen on muuten niitä lapsia, jota eivät nuku eivätkä tarvitse unta juuri nimeksikään. Nukahtaa klo 23 ja herää klo 8. Niin, eikä se myöskään syö. Jokainen ruokailu on taistelu. Tai en enää taistele, se vain yksinkertaisesti jättää syömättä. Tosi kivaa.



Yöt menee vessassa juostessa. Käyn yleensä 3-4 kertaa. Ja ummetusta mulla on ollut melkein koko odotusajan. Sekin vielä. Ja vähänkin väärä kylkiasento aiheuttaa yöllä kipuja vatsaan ja selkään, joten tarkkana saa tyynyröykkiöiden kanssa olla.



Jos olen jo valmiiksi näin väsynyt, niin miten hitossa sitä jaksaa synnyttää??? On tämä mukavaa.



Niin, joko teillä on ne kummit valittuna? Vai päätättekö sitten kun on " pakko" ?



Tällaista tänään. Taidan vielä kahvit keittää jotten aivan sammu tänne.



ipu 38+2

Ehkä en nyt sitä positiivista mielialaa pysty koko ajan ylläpitämään... turha toivo.



Eilen illalla ehdinkin miettimään mitä Flooralle kuuluu. Olisihan se pitänyt arvata, jotta lapsenhakumatkallahan sitä :).



RuuteliTuutelille tsemppiä neuvolaan. Toivottavasti vauveli olisi oikein päin!

Tajusin vasta kirjoituksestasi, että tämä mun masuvauva ei ole hikotellut kertaakaan. Esikoinen sitten senkin edestä.



Voi plaah. Löysin A.Wahlgrenin kirjan (ei ollutkaan vauvakirja, vaan lapsikirja) ja masennuin täysin, kun luin siitä synnytysjuttuja: esisupistukset voivat kestää jopa kuukauden. Mulla on vasta 2. viikko menossa näiden kivuliaiden suppareiden kanssa. Olihan näitä jo ennen äitiyslomaakin, mutta olivat luonteeltaan ihan erilaisia. Mulla ei kyllä kroppa kestä, jos menee vielä pari viikkoa synnytykseen (pää kyllä kestäisi). Nyt jo mennään äärirajoilla.



Meidän naapuri (tosi lapsirakas) huomasi vasta eilen, että olen raskaana. Kyllä oli naurussa pitelemistä, kun näin sen ilmeen, kertoessani että la on viikon päästä :D.



Jaahas, nyt nettiostoksille...



Justus rv39+

Jakautuneille! Olin niin hädissäni tuosta äskeisestä huomiosta että unohdin sen kokonaan kirjoittaa kun tulin tähän konetta sulkemaan...



No menen nukkumaan jos tuo vaikka yöllä kääntyisi taas? *ajattelee positiivisesti*



RuuteliTuuteli 40+0

Onnittelut kaikille vauvansa saaneille!



Täällä tämäkin yksi listan peränpitäjistä on sitkeästi yhdessä koossa... Toisaalta haluaisikin vielä " nauttia" tästä kiirettömyydestä ja katkeamattomista yöunista, toisaalta olisi jo hirveä halu päästä synnyttämään. Mulla on kai sen verran masokistin vikaa, että odotan synnytystä lähes innolla, kun samalla tiedän että nämä raskausvaivat, verenpaineet sun muut loppuu kuin seinään vauvan syntymään. Onhan sitä synnytyksen jälkeenkin monenlaista kremppaa, mutta siinä vaiheessa on muuta ajateltavaa kuin omat kolotukset.



Epparista: Mulle on tehty pieni viilto molemmissa synnytyksissä ja silti olen revennyt hieman juuri nopeitten ponnistusten vuoksi (3 ja 6 min.) Kakkoselta supistukset loppuivat ponnistusvaiheen alussa, joten jouduin pelkällä tahdonvoimalla puskemaan pojan ulos. Nopeasti on molemmilla kerroilla alapää parantunut, ei sitä kannata etukäteen murehtia!



Tolleroinen: hienoa että vihdoinkin sait äitiyspakkauksen. Mulla on joskus ollut tuota Erisan-pesuainetta ja muistelen, että jätti pyykkiin pesuaineen hajun, vaikka käytti superhuuhtelua. Nyt on käytössä vauvan pyykeille Omo-sensitive ja Minirisk, niistä en ole huomannut samaa. Pesin kaikki tekstiilit pakkauksesta, myös haalarin ja lämpöpussin. Minusta pakkaus haisee niin etovalta, että halusin noihinkin hieman raikkaamman tuoksun.



Ostin eilen Nicky&Nellyn alesta 50cm toppapuvun, onhan se suloinen ja luultavasti hieman paremmin istuva kuin tuo ä-pakkauksen puku.



Minä olen myös pakannut omaan sairaalakassiini vauvalle Ruskovillan vaatekerran silkkimyssyä myöten. Ei varmaan salissa vielä pueta, mutta ajattelin sitten osastolla pukea ekan kylvyn jälkeen jälkeen nuo vaatteet vauvalle.



Ihanista anopeista on keskusteltu. Kannattaa olla kovana ja sanoa suoraan jos eivät vihjailuja ymmärrä. Esikoisen syntymä ja ekat päivät kotona ovat ainutkertaisia, ei siihen anoppia kaipaa neuvomaan. Meillekin appivanhemmat änkesivät kotiintuloa seuraavana päivänä, neuvoja lapsenhoitoon ei onneksi tullut, mutta anoppi alkoi raivostuttavalla tavalla huokailla: " ei niitä ollut 60-luvulla tuollaisia vaippoja... ym. että kylläpäs on nykyäideillä helppoa jne."



Joku tuossa manaili jatkuvia kyselyjä, että eikö vieläkään mitään. Mulla on vielä kolme viikkoa eräpäivään ja meidän äiti nukkuu jo kännykän kanssa! ja soittoja tulee päivittäin. Aivan kuin oltais jätetty kertomatta edellisilläkään kerroilla vauvan syntymästä... Ja vielä sekin, että nämä samaiset utelijat ovat itse raskaana ollessaan olleet yhtä ärsyyntyneitä uteluista, mutta niin ne unohtuu. Enkä haluaisi olla töykeä, kun tietää että jännittäähän se läheisiäkin, mutta silti... Pitäisi kai ottaa joka-aamuiseksi tavaksi ryhmätekstiviestin lähettäminen " en ole vielä jakautunut!"



Nyt pitää lähteä valmistautumaan äitiyspolille lähtöön, tosin pelkkään käyrään olen menossa, mutta saattaahan se lääkärikin vilkaista jos katsoo aiheelliseksi. Olo on ihan kohtuullinen, mitä nyt eilen verenpaineet nousi jostain syystä, vaikka lääkityskin on päällä. Ja tänään on huulet niin turvoksissa, että jää Angelinakin toiseksi...



Jaksamisia!

aksiina rv37+



Mulla oli myös tänään neuvola, eikä sydänääniä meinannut kuulua kunnolla. On kuulema normaalia näin loppuraskaudesta, että niitä joutuu haeskelemaan.



Mulla vauva on jo tosi alhaalla ja osaksi kiinnittynyt (ekassa raskaudessa kiinnittyminen tapahtui viikkoja ennen synnytystä). Koko viikonlopun olikin synnytystä ennakoivia oireita (samanlaisia kuin sinulla, uusi). Tänään olin heti aamusta asti " ihan pihalla" ja supisteli koko ajan: seistessä vatsan puolella ja maatessa alaselkää. Oli niin tukala olo, että varmistin isältäni, jotta voisi tulla esikoisen kanssa, jos lähtö tulee. Neuvolan jälkeen otettiin esikoisen kanssa 2h päikkärit ja sen jälkeen on ollut siedettävämpi olo, onneksi. Mutta kyllä lähtö sais jo tulla, kohta en enää jaksa!



En osaa pelätä tulevaa synnytystä. Tällä hetkellä eniten " pelottaa" se, että mistä tietää lähteä ajoissa sairaalaan. Nyt kun on povattu nopeaa synnytystä...



Mulla ollu myös paljon ummetusta, mutta viimeiset 4pv maha toiminut liiankin kanssa, kun supistukset kohdistuvat pääasiassa peräsuoleen :).



Tolleroinen, kiva että sait äitiyspakkauksen!



Tosi paljon jaksamista kaikille!!!



Justus rv38+

Edelleen siis itse odottelen tuota synnytyksen käynnistymistä ja vastailen ihmisten kyselyihin, et eikö vieläkään mitään ;) Lähinnä huvittaa, että muut viitsivät asian kanssa hössöttää noin paljon.



Täällä oli keskustelua anopeista ja huomasin ilokseni, että mulla taitaakin kuitenkin olla suht normaali anoppi. Tosin on ne päättänyt tulla pikkuista laitokselle katsomaan, mutta ovat kuulemma vain päiväreissulla.. Tuntuu vain niin kummalta että tulevat reilun 400km/suunta vain katsomaan vauvaa ja lähtevät sitten takaisin. Mutta näin he ovat päättäneet ja anoppi perusteli sen sillä, että alussa on ihan tarpeeksi kun jaksaa vauvan kanssa olla, ei siihen enää ylimääräistä porukkaa tarvita jaloissa pyörimään =)

Mutta voimia teille, joilla anopit ovat vähemmän ymmärtäväisiä..



Viime yö meni valvoessa, kun oli niin kipeitä supistuksia. Ehdinkin jo ajatella, että näinköhän sitä päästään laitokselle lähtemään,mutta ei. Kummasti ne sitten taas loppui, alkoi tosin taas aamulla uudelleen, eli katsotaan kuinka käy..



Juuri neuvolassa kävin ja kaikki oli niinkuin pitikin.

Rv 40+4, verenpaine 108/67, paino -600g/vko ja muutenkin kaikki kunnossa. Ultralla terkka koetti paino arviota tehdä, mutta meidän pikkuinen piti reisiluunsa visusti piilossa, joten ilman reiden mittaa painoarvio oli nyt n.3700g.

Terkka katseli sillä ultralla istukkaa ja totesi että se näyttää jo niin kalkkeutuneelta? että synnytys voi käynnistyä jo tänään. Lapsukaisen pääkin oli jo niin alhaalla, että ei meinannut enää ultralla saada kuvaa siitä. Tosin tuon pään laskeutumisen olin jo huomannutkin, kun ei tahdo oikein kävelemään päästä, painaa niin pirusti. Ja nivuset tietty on ihan saamarin arkana.



Nyt sitten vaan odotellaan, että rupeavatko nuo supistukset muuttumaan säännöllisiksi, vaiko eivät.. Odottavan aika on pitkä ;)



Voimia kaikille, jotka vielä odottavat ja voimia myös vauvojen jo kanssa touhuaville tammimammoille.



Lumi rv 40+4

Eilen luin ahkerasti teidän juttuja mutta en ehtinyt itse kirjoittamaan. Korjataan asia tänään. Ilman muuta ne jotka saivat vauvansa jo joulukuussa voivat jatkaa täällä. Minunkin laskettu aika kun on jopa helmikuulle siirretty ja olen silti pysynyt täällä tutussa joukossa.



Kotioloissa on ollut yhtä hulinaa. Su-iltana hajosi tiskikone, KIVAA! On se nyt onneksi jo huollossa, sanoin miehelle että taidan lähteä sairaalaan ja tulla takas ku on uusi kone talossa. Jospa tuon vanhan vielä saisi korjattua. Sitten mies käytti pienintä pyhänä päivystyksessä kun rappaa niin toista korvaansa, sieltähän löytyi joku vanha tulehdus.

Mutta ihanaa, nyt meillä on nukuttu tosi hyvin. Jospa ne unet säilyis vielä kun vauvakin on talossa.



Eilen mietin saunassa juuri noita synnytyspelkoja. Välilä on mieli valmiina ottamaan vastaan kaiken sen kivun ja tuskan ja välillä taas tuntuu että hullu minä, tiedän mitä se on ja taas olen sinne menossa.

Mutta kyllä sitä sitten kun synnytyksen aika koittaa niin on valmis siihen. Ei sitä sitten enää kun synnytys on hyvässä vauhdissa muista murehtia. Ja sinulle joka pelkäsit ensisynnyttäjänä voin sanoa että ensimmäinen on minun mielestäni ollut helpoin kun ei tiedä mitä tuleman pitää. Ei tiedä mitä pelkää.



Uusi; täällä on samat vaivat, pytty on tullut tutuksi viime viikkojen aikana sekä isomman että pienemmän hädän merkeissä. Aivan mahdotonta vessassa käyntiä päivät. Noh, täytyy nähdä hyvät puolet tässäkin. Ehkä ei tarvi kinuta sitten mitään peräruiskeita. En ole kyllä ottanut kuin ekassa synnytyksessä, muulloin ei ole edes tarjottu.



MiiKarolle peukutukset että vauva vielä olis raivotarjonnassa, tai tajuais vielä heittää kuperkeikan takaisinkin jos kerran on sen tehnyt toisinkin päin. Tiedän tunteen, se on aivan kamala. Meidän kuopus kääntyi 37 viikolla perätilaan mutta kääntyi onneksi sitten taas takaisin. Ulkokäännöstä yritettiin mutta se ei onnistunut. Toivottavasti tämä jo ymmärtää pysyä oikeinpäin.



Sitten itse mukavaan uutiseen, minulla tuli aamulla veristä limatulppaa!

Ehkä tämä ei sinne helmikuulle asti venykään. MEnkkojen mukaan viikkoja olis nyt 38 ja risat että vois se vauvi sieltä vaikka tullakin. Kaksi edellistä ovat syntyneet samoilla viikoilla, 38ja6. Täytynee toivoa parasta, hermot on kyllä jo niin tiukilla että paras olis pian päästä paremmalle puolelle tässä touhussa. PItäsköhän lähtä tuo piha kolaamaan puhtaaksi!



Turkoosille voin sanoa että mielestäni repeämät ja episiotomia ovat aivan turhia pelkoja synnytyksessä ja pieniä asioita näin etukäteen. Sain ekassa synnytyksessä kolmannen asteen repeämän ja hyvin on elämä sen puolesta mennyt. Tunti minua kursittiin kasaan mutta hyvä on ollut jälki kun ei ole oireillut suuremmin. Muutamia tikkejä olen sittemmin saanut parissa synnytyksessä. Edellisessä synnytyksessä vauva syöksyi lattialle ja kätilö arveli että repesin kun vauva tuli sellaisella vauhdilla mutta yhtään tikkiä en tarvinut. Onhan siinä synnytyksessä paljon tuollaisia asioita joita saattaa alkaa pelkäämään mutta kaikkea mahdollista ei passaa ajatella. Itselläni ainoa pelko on aina se että kuinka selviän synnytyksestä kokonaisuutena. Se on kuitenkin aika moninainen prosessi.

No, se siitä. Kaikkien vauvat ainakin saadaan maailmaan, se on varmaa!



Voimia kaikille!



Iuiu ja Sirkku-Omena

Onnea vaan kaikille, jotka ovat saaneet sen oman nyytin syliin!

Mä täällä odottelen jo kovasti, että pääsis lähteen laitokselle. Tahtoo sen nyytin jo syliin eikä tonne masuun.



Viime yön nukuin todella hyvin. Heräsin ainoastaan kerran kun näin vähän pahaa unta ja siinä samalla sit käväsin vessassa, niin seuraavan kerran saikin nousta vasta aamulla. Kyllä tuntui mahtavalta, ku sai nukutuksi oikeen kunnolla. Kyl mä varmaan jonkun 9 tuntia vetäsin siinä komeasti unta ;)

Siitä onkin aikaa kun olen viimeksi nukkunut noin pitkään.



Keskiviikkona mulla ois taas neuvola...saas nähdä mitä siel sanotaan.

No, mut nyt alan vähän levähteleen ennen kuin pitää alkaa tekeen ruokaa ja siivoileen...palataan taas...



Suppareita odotellessa!



Minskeli + poju

RuuteliTuuteli:

Lainaus:




Jep eräpäiväksi vaihtui tuossa juuri kun huomasi telkkua katsellessa että hikka on oikealla navan hiukan alapuolella




ARGH siis navan YLÄpuolella ja rintojen ALApuolella....



*menee nukkumaan*



Heippa pitkästä aikaa. Suuret onnittelut äiti-ihmisille, jotka olette vauvanne kunnialle päivänvaloon saaneet!



Pikku hiljaa alkaa tuntua, että kai se meillekin on jonkin näköinen vauva tulossa, vatsa on ainakin kasvanut. Mulla on ollut tapana unohtaa välillä koko juttu kun ei paljon mitään " oireitakaan" ole siunaantunut. Neuvoloissa kaikki on ollut hyvin kohdallaan: liikkeitä paljon, sydänäänet hyvät, hb 126, paino noussut yhteensä 10 kg, vähän paikat pehmeinä, sokerit ja valkuaiset miinusta. Kai sit synnytys on sitäkin helvetillisempää ;-) Soitellen sotaan vaan...



Viime viikonloppuna oltiin polttareita viettämässä kaupungilla ja vähän oli höntti olo kun tietenkin iso maha herätti ravintolassa pitkiä katseita, varsinkin kun nautiskelin alkoholittomia cocktaileja :-D



Eilen ja tänään havahduin pesemään, silittämään ja viikkaamaan vauvan vaatteita. Kaveri toi lainaksi kaksi isoa kassilta täpötäynnä 50-70 cm vaatteita. Niitä vaan oli jo ennestään niin paljon, että alle kymmenen vaatekappaletta niistä päätyi meidän kaappiin. Se lapsi EI voi tarvita yli 10 bodya.. Tai sitten olen käsittänyt jotain väärin.



Mitä laitatte vauvan päälle kun tuotte sen sairaalasta kotiin? Pitäis varmaan laittaa miehelle valmiiksi joku pinkka. Pitääkö sairaalaan viedä oma vauvanmyssy jo valmiiksi kun menee synnyttämään?



Anoppi haluais järkätä ristiäiset 350 km päässä, en jaksa alkaa vastaan vänkäämään, pitäkööt, vaikka tiedän jo nyt, että tekisin kaiken ihan toisella tavalla kuin hän (tarjoilut ja vieraat: itse kutsuisin aivan lähimmät, anoppi pyytää paikalle varmasti kaiken maailman sukulaisia, joita olen nähnyt ehkä kerran..) Kaikella kunnioituksella ja hyvää varmasti vain tarkoittaa. Vähän mietin, että mitenkähän asian hänelle ilmoittaisi todella hienotunteisesti kun hän myöskin vaati, että heille soitetaan ensimmäisenä kun lähdetään sairaalaan. Lupasi, että siellä on kassi valmiiksi pakattuna, niin ovat Varmasti ekana paikalla kun vauva syntyy. Aikovat vielä majoittua meille ja " autella" alkupäivinä. Voitte vaan kuvitella fiilikset. Ihan mukava ihminen, mutta sana yksityisyys on hänelle kiinaa.. Olis ihan mukava tutustua lapseen ihan miehen kanssa kaksin alussa ja saad aarka pyörimään. Yritinkin sanoa, että ehkä meillä ei kannata yöpyä kun vauva voi olla alussa levoton ja itkeskellä, no anoppia ei kuulemma haittaa, hän voi sitten näyttää kuinka vauvaa kanniskellaan. Hänellä siis itsellä on vain tämä yksi poika, joka pian 30-wee ja ei ole kauheasti sitä edes alussa voinut kantaa kun on keisarinleikkauksella syntynyt, silloin on kai oltu ekat 6kk todella tarkkoja nostelun yms kanssa. Meidän perheessä taas on melkein täysi tusina lapsia ja vanhemmat asuisivat tässä ihan lähellä, niin tuntuisi luonnollisemmalta pyytää niitä avuksi: heillä jo ennestään kolme lastenlasta ja itsekin olen hoitanut koko elämäni vauvoja ja lapsia.. Oma äiti ei edes hössötä ja puutu joka ikiseen pikku asiaan toisin kuin..



Jos vahingossakin erehtyy mainitsemaan, että on menossa tällä viikolla katsomaan jotain vauvan tarviketta, niin eikö tämä ole paukannut pikku kaupungissaan vauvantavaraliikkeeseen ja soita kohta, että " täällä olis sen ja sen hintainen, voisin ostaa ja tuoda sitten sinne kun synnytät" . Täältä saa Prismasta halvemmalla.. Ja tämä ei koske vain vauvan tavaroita vaan kaikkia hankintoja, joita teemme: huonekaluja, kodinkoneita, liinavaatteita, aterimia, astioita jne. En viitsisi mainita enää mitään, mitä olemme aikeissa hankkia kun heti Anoppi tietää, mistä kannattaa hakea ja mitä ei ei varsinkaan pidä ostaa..



Blääh.. Ärsyttää (suomeksi: v****taa) tuollainen, yritän olla ajattelematta, olenkin miehelle epäsuorasti sanonut, että alussa on Sitten Tärkeää saada olla Ihan Rauhassa. Jospa menisi viesti eteenpäin.



Pientä väsymystä ollut ilmassa, jospa se tästä.



Finja 37+3











Onnea jälleen kaikille uusilla vauvautuneille, kiva ois jos tekisisitte pinon tuonne hoitopuolelle myös. Kiva ois seurata vauva-arkea ja kysellä neuvoja tarvittaessa.



Onko kukaan muu niin pessimistinen, että ei edes odota että vauva syntyisi ilman käynnistystä? Meidän esikoinen meni viikon yli ja oli käynnistetty synnytys ison koon vuoksi. Jotenkin minusta vaan tuntuu että tämä menee samalla tavalla.. Käynnistys olisi 18. pvä ja eihän se sieltä kuitenkaan heti tule.. Saattaa vaikka tulla vesimies :)



Huomenna on siis neuvolan laskurin mukaan la, vaikka kaikki netin laskurit sanoo että se olisi tänään. Liekkö tuolla merkitystä loppujen lopuksi...



Tsemiä kaikille suppareiden ja synnytyksen kanssa!

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat