Vierailija

Yksi mamma ilmoittautuu ja kyselee onko kohtalotovereita..?

Kommentit (20)

Vierailija:

Lainaus:




Suhde jatkunut toukokuusta asti...



Kyseessä tosi hankala tyyppi, mielettömän karismaattinen ja valovoimainen työpaikkamme " tähti" .

Me olemme ihastuneita ja se on edennyt suhteen tasolle, tapaamme kun hänelle se sopii ja minä sopeudun tilanteeseen.



Oma mies on " täydellinen" , paremman näköistä, paremmin käyttäytyvää, kohteliaampaa ja seksitaidoiltaan täydellisempää miestä saa hakea!!!

Hän on lapseni isä ja erittäin huolehtiva, täydellinen vastuunkantaja!



Mutta ei, täytyy roikkua tuollaisessa rentussa joka pahoittaa mieleni ja saa tuntemaan itseni mitättömyydeksi!



Ehkä se on se saavuttamattomuus, joka viettelee?

Ikimaailmassa en huolisi tätä tyyppiä elämänkumppanikseni!

Onnea vaan hänen vaimolleen...




puolisollesi. Voin sanoa kokemuksesta, että kun tullaan tiettyyn ikäluokkaan, oikein todella kunnollisia miehiä löytyy nykyään harvoin, tarjolla enimmäkseen pettäneitä, juoppoja ja naistenhakkaajia, ne hyvät on varattu. Sun miehelläsi tulee riittämään kysyntää, kun sinä jäät parkumaan perään ja anelemaan että tule takaisin, anna anteeksi. Laita se suhde heti poikki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

mua kiinnostaa tietää miten jaksat elää ns. kaksoiselämää? Enkä syyllistä sillä elän sitä itsekin parhaillaan! Homma jatkunut meillä vasta parisen kuukautta, mutta välillä tuntuu tosi raskaalta.



Haluaisin erota miehestäni ja jatkaa juttua vapaana naisena tämän uuden kaverin kanssa joka taas haluaa pysyä poikamiehenä.



Mieheni on ihana ja lasteni isä eikä hän halua erota minusta. Pettämisestä en tietenkään ole kertonut.

Veljeni vaimo soitti juuri hätääntyneenä ja kertoi, että veli on mennyt säheltämään heidän tuttavaperheen äidin kanssa, että mitä hän tekee. Hoki vain, että " xxx hajotti meidän perheen, se hajotti meidän perheen..." :((

Veljeni on siis kusipää(?), mikä tuntuu kamalata sanoa!

Heillä on pienet lapset, 1v10kk, 4v ja 6v.



Tuntuu pahalta.

Monesti tuntuu, että oot yksin tilanteesi kanssa, mutta yllättävän paljon kohtalotovereita löytyy.



Itse ajauduin samaan tilanteeseen, kun meillä mieheni kanssa meni todella huonosti. Halusin erota. Ihastuin työkaveriini ja aloitimme jonkinnäköisen " suhteen" .



Nyt olen kahden miehen loukussa.


Suhde jatkunut toukokuusta asti...



Kyseessä tosi hankala tyyppi, mielettömän karismaattinen ja valovoimainen työpaikkamme " tähti" .

Me olemme ihastuneita ja se on edennyt suhteen tasolle, tapaamme kun hänelle se sopii ja minä sopeudun tilanteeseen.



Oma mies on " täydellinen" , paremman näköistä, paremmin käyttäytyvää, kohteliaampaa ja seksitaidoiltaan täydellisempää miestä saa hakea!!!

Hän on lapseni isä ja erittäin huolehtiva, täydellinen vastuunkantaja!



Mutta ei, täytyy roikkua tuollaisessa rentussa joka pahoittaa mieleni ja saa tuntemaan itseni mitättömyydeksi!



Ehkä se on se saavuttamattomuus, joka viettelee?

Ikimaailmassa en huolisi tätä tyyppiä elämänkumppanikseni!

Onnea vaan hänen vaimolleen...

Mutta niin vain tungin jäitä hattuun ja lopetin orastavan suhteen. Ei siis ollut vielä mitään muuta kuin ajatus. Mitään varsinaista pettämistä ei tapahtunut, mutta ihastuin, sekin on mielestäni aika kiusallista. enkä kerro ukolle sitä.



Ihastus meni ohi. Olemme edelleen samassa työpaikassa. Ja ystäviä. Mutta tunnelataus on menny jo aikoja sitten ohi.

Työmatkoilla ja joskus lounaalla. Mua se virkistää kovin. Kotonakin jaksaa äijän jurputuksia paremmin.



Mä en ole jäämässä kiinni, enkä lopettamassa, enkä eroamassa.



Se on meidän onnellisen avioliittomme suuri salaisuus.

hedonistit vastaan moralistit. Kumpikaan ei koskaan tule ymmärtämään toista leiriä, ellei se oikea pettämiskaveri tule vastaan. Ja uskokaa pois, se voi tulla...

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat