Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Olenko ihan vanhanaikainen, mutta aikaisemmassa keskustelussa lapsiperheen (luona) kyläilystä pohdittiin sitä, että kuinka kauan vieraat viipyvät kylässä. Minulle on jo kotona opetettu, että jos kutsutaan kylään, niin " kahville" tarkoittaa max kahta tuntia. On sattunut sellaistakin, että kahville vaikka iltapäivällä kolmeksi kutsuttu ihminen tulee neljältä, ja on vieraisilla kahdeksaan illalla. (Haluaisin tietty kutsua vieraan kahdelta, joka sopisi meidän päivärytmiin paremmin, mutta vieraan pyynnöstä muutimme aikaa kolmeksi.)



En tietenkään ole varannut ruokaa tarjottavaksi (meillä syödään kello viisi tai puoli kuusi iltapäivällä, kun mies tulee kotiin töistä), saati sitten olisin valmis lasten iltapesujen ja puurojen välissä kestittämään vierasta, vaikka kutsuttuakin. Mutta - pitäkää kiinni kutsun kellonajasta - ja lähtekää hyvät ihmiset kotiin kahden tunnin päästä! Jos kutsun ystäväperhettä syömään, niin sitten vielä tarkemmin katsottava kelloon, sillä en aio pitää ruokaa lämpimänä tuntitolkulla.



Sivut

Kommentit (53)

jos tietää että ei pääse sovittuun aikaan niin voisi sanoa ihan suoraan, että en pääse silloin tai sitten ilmoittaa että myöhästyy.



itse olen alkanut sanomaan suoraan tälläisille ihmisille, että meillä on sitten " menoa" illalla siihen ja siihen aikaan! (jos siis olen kutsunut esim klo 14, niin jos tiedän et ihmiset/ihminen ei osaa käytöstapoja vaan menee ja tulee miten huvittaa niin ilmoitan et meillä on muuta ohjelmaa klo 17 alkaen). johan ymmärsi yskän! :D

kannan korteni kekoon ja sanon, että minusta kaksi tuntia on sopiva aika seurustelulle, varsinkin jos on kutsuttu " kahville" . Mutta jos lapset (vieraat ja omat) riekkuvat kuin hullut, vihjeistä huolimatta kukaan vieraista ei rauhoittele omiaan tai vie lapsia joukolla ulkoilemaan välillä, niin onko kivaa kellään? Emäntä huolehtii että onkohan talossa tarpeeksi ruokaa syöttämään vieraita, kun on suunnitellut kattavansa runsaan kahvipöydän, eikä ole uhrannut ajatustakaan omankaan perheensä päivällisen eteen. (kun ne omat taaperot ja lapset on syöneet niitä herkkuja koko iltapäivän) Ja kun vieraisilla on perhe, jossa on kolme 8-15 -vuotiasta, jotka nälissään menevät ja kyselevät voileipää kaksi tuntia kahvituksen jälkeen, kun vanhemmat eivät tajua lähteä kotiinpäin pesuettaan viemään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

mutta jos olet kutsuttuna jonkun kotiin, niin kutsuja on itsekäs, jos ei halua katsella kahvivieraita koko päivää??? Ei ihme, ettei kukaan halua enää kutsua ketään kahville/käymään, kun vieras odottaa saavansa koko päivän ateriat ja passauksen!!!

Meillä on kotona sellainen " kestikivarimeininki" , että joukkoon mahtuu aina lisäruokailijoita, -yöpyjiä yms. sekalaista sakkia. Meillä vauva 8 kk, toinen 2-v, kolmas 4-v ja esikoinen 8-v.



Lapset ovat tottuneet siihen, että ihmisiä menee ja tulee. Arkemme ei häiriinny vieraista. Päinvastoin, pullanleipomiseen, askarteluun, ruoanlaittoon ym. saa lisäväriä kun on enemmän tekijöitä.



Meidän perheen nettisivuillakin lukee: Jos meinaatte olla useamman yön, niin ilmoittakaa etukäteen, jotta osaamme varata oikean määrän työhanskoja ;-)

silloin ennenvanhaan, kun yhdessä tuvassa asui monta sukupolvea ja kaikkien tarpeet oli otettava huomioon. Eikä voinut lapsia viedä päiväunille tai yöunille viereiseen huoneeseen.



Onneksi maailma muuttuu.

On perheitä joita ei yksinkertaisesti jaksa kutsua enää " kahville" kun tietää että he eivät lähde kulumallakaan kotiinsa....Minusta kaksi tuntia on hyvä aika kyläillä (paitsi jos on pitkä matka ja jää yöksi tms).

Meillä myös kyläillään tuttujen kesken reilusti kelloon katsomatta. Mutta sellasissa kodeissa vieraillaan tarkemmin joiden tapoja emme vielä tunne. Kun juttua piisaa niin 2h menee vilauksessa.

Ketä te oikein kutsutte kylään, jos ei voi heidän kanssaan keskustella? Meillä ei ainakaan käy kuin sukulaiset ja ystävät. Heille voi sanoa, että meillä on muutakin ohjelmaa mikäli se tilanne on tai että meillä voi olla vaikka aamuun asti.



Ja samoin: ystävien ja sukulaisten tavat ja tottumukset tunnetaan kyllä puolin ja toisin.



Monesti tuntuu kun näitä ketjuja lukee, että monen ihmisen olisi huomattavasti parempi elää jos oppisivat puhumaan. Useimmat tuntuvat vain vihjailevan ja sitten ihmettelevät kun toinen ei tajua. Ja sitten taas se toinen kirjoittaa täällä, että mitähän se emäntä tarkoitti kun kuuli sellaista vihjailua. Joidenkin onnettomien parisuhdekin tuntuu perustuvan vain vihjailuun.



Vaikken näitä max-kahdentunnin vierailuja kannatakaan.



Vierailija:

Lainaus:


Meillä on kotona sellainen " kestikivarimeininki" , että joukkoon mahtuu aina lisäruokailijoita, -yöpyjiä yms. sekalaista sakkia. Meillä vauva 8 kk, toinen 2-v, kolmas 4-v ja esikoinen 8-v.



Lapset ovat tottuneet siihen, että ihmisiä menee ja tulee. Arkemme ei häiriinny vieraista. Päinvastoin, pullanleipomiseen, askarteluun, ruoanlaittoon ym. saa lisäväriä kun on enemmän tekijöitä.



Meidän perheen nettisivuillakin lukee: Jos meinaatte olla useamman yön, niin ilmoittakaa etukäteen, jotta osaamme varata oikean määrän työhanskoja ;-)




jos joskus joku vieraamme (perhe tai pariskunta tai yksittäinen) kysyisi, miten meille sopisi. Kun joskus kutsuu jotakuta perhettä kylään, jonain päivänä esimerkiksi 4.3. kun meille sopisi tai tarjoaa sitten vielä toistakin päivää, niin sitten kutsuttu ilmoittaa että tulevatkin huhtikuussa joku viikonloppu sunnuntaina. Onko se sitten korrektia sanoa, että ei, meille ei sovi kuin ne päivät mitä ehdotin. Jolloin kutsuttu on nyrpeänä, että ei saakkaan tulla käymään. Kumman moka? Pitääkö jäädä odottamaan sitä seuraavaa kutsua, vai ehdottaa jotain toista päivää jolloin meidän perhe menisikin heille käymään, vai tarjoutua tulemaan päivänä x. (ja ottaa se riski, ettei meille käy)?

ainakaan kaikille. Tässähän tulee jo stressi. Jos joku kutsuis mut kylään tyyliin tuletko kahville huomenna klo 14.00-16.00, ei tekis mieli lähteä. Riippuu tietty siitäkin, kuinka pitkä matka on. Naapurilla vois piipahtaa, mutta jos julkisilla matkoihin menis yli tunti, joisin kahvit himassa ja vaikka juttelisin puhelimessa.

Ymmärrän kyllä että toisinaan ei sovi mutta eikö sitten voisi kyläilyn siirtää sopivampaan päivään ettei tarvisi hosua.



Vai käykö noissa paikoissa sitten joka päivä joku kylässä? Sitten tietysti voisi ottaa päähän pitkät kyläilyt mutta jos nähdään tyyliin kerran kk niin eikö silloin voisi sitten kyläillä kunnolla?

Minä olen tottunut että 2 h on minimiaika kylässä, on todella epäkohteliasta lähteä aiemmin pois. Yleensä vieraat viihtyvät 3-4 h, mikä on mielestäni oikein sopivasti. Joskus lasten synttäreillä, jotka alkavat jo päivällä, on ollut vieraita 6-7 tuntiakin, ihan ok minusta, jos kaikilla on koko ajan hauskaa.

Keittiöön ei montaa mahdu. Yksi vessa, jossa pitäisi hoitaa myös iltasuihkut ym. Jos olisi iso omakotitaloa ja vaikka sauna, niin sitten minua ei haittaisi kauanko vieraat meillä viipyisivät.

2-3 krt/viikko on joku kyläilemässä tunnista- pariin vuorokauteen (harvemmin iltaa pidempään). Kesällä tietenkin enemmän kuin talvella (lomat). Meillä vieraat otetaan vastaan perheenjäseninä, jotenka ei meillä mitään täysylöspitoa saa loikoilemalla... Meillä kun sattuu olemaan talo, jossa tekevälle aina hommaa löytyy.



Kesäisin parhaita hetkiä ovat ne, kun oman väen lisäksi on parikymmentä talkoolaista ja talkoopäivän iltana istutaan iltanuotiolla, boolimaljan/ oluen ja hyvän ruuan kera turisten kuulumisia, musisoiden sekä saunoen ja uiden. Yösija on aina löytynyt kaikille ja kukaan ei ole koskaan ollut niin käkenä, etteikö seuraavana päivänä oisi vielä kyennyt hommiin.



Meistä olennaista on vieraiden kanssa yhdessä oleminen eri muodoissaan. Kukaan kavereistamme ei ole pakoon juossut ja talkookutsutkin lähtevät tyyliin: " Moi Meillon silloin ja silloin talkoot. Ilmoitamme, jotta voitte kiertää kotimme kaukaa tai tulla halutessanne mukaan. Hommia on remonttitöistä, ruoanlaittoon ja lastenkaitsentaan. Raskaan raatamisen vastapainoksi kaikille talkoolaisille lapsineen on tarjolla pitkin päivää herkullista ruokaa ja virkistävää juomaa sekä loistavaa seuraa. Illalla on tarjolla myös kielten kantoja irroittavaa juomaa, edelleen ruokaa, kuuma kiuas saunassa ja allas vilvoittelu varten. Päänsä saa painaa pehmeään tyynyyn, ottakaa kuitenkin varuiksi matkaanne makuupussit! Terveisin: meidän poppoo.



Tää on meidän elämäntapa... Mä oon muutenkin monesti ihmetellyt tällä palstalla tätä nykyistä meininkiä, että " Me ja muut" tai " Minä, minä, mulle" -eikä muille.



ps. Tässä meidän kaveriporukassa toi talkoilu puolin ja toisin on vähän niinkuin elämäntapa kaikilla.

Kun meillä vieraillaan, tullaan koko päiväksi! Ihmettelen näitä jotka jo kahden tunnin jälkeen alkavat pukea, aijaa, oliko noin tylsää?



Onneksi vierailevat ystäväni tietävät, että meillä sitten kanssa ollaan ja kauan :D Vaikka kutsuisin kahville, saavat he ruuat yms.

Minulla on ainakin tapana sopiessa vähän pohjustella käynnin pituutta ja henkeä, tyyliin " piipahdetaan teillä" (max 2h) tai sitten " olis kiva istua ja jutella rauhassa" (saapumisajasta riippuen 3-6h), varsinkin jos ollaan itse kyläilevä osapuoli, niin voin jopa ilmoittaa tarkan suunnitelmani (" lähdetään sitten viimeistään klo 12, että saadaan pikkuapina päiväunille" ).



Minä tykkään myös vieraista, mutta haluan myös valmistaustua siihen, miten meillä aikaa vietetään. En tykkäisi, jos laittaisin lapsia nukkumaan ja joku tylsänä odottelisi tai kyttäilisi olan yli. Myös ns. illan istumiset haluan sopia, sillä olen todella iltauninen.



Vierailija:

Lainaus:


Minä olen tottunut että 2 h on minimiaika kylässä, on todella epäkohteliasta lähteä aiemmin pois. Yleensä vieraat viihtyvät 3-4 h, mikä on mielestäni oikein sopivasti. Joskus lasten synttäreillä, jotka alkavat jo päivällä, on ollut vieraita 6-7 tuntiakin, ihan ok minusta, jos kaikilla on koko ajan hauskaa.




että vieraita kahvitettaessa herkut ovat pöydässä tunnin aiheuttaa lasten kanssa hässäkkää. Kolmesta lapsestamme kaksi käy noppasemassa keksin silloin tällöin, ja voihan sen siitä tajuta että ateriarytmi menee sekaisin.

vieraat siis, tulkaa silloin kun on pyydetty, ja lähtekää kotiinne - meidän kotimme ei ole mikään linjuriasema, jossa voi odotella seuraavaa kyläkutsua jostain muualta.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat