Seuraa 

Kiitos sanoistasi, ne antoivat voimia minullekin, vaikkeivat olleet suoraan minulle kohdennetut.

Kommentit (7)

oletko ajtellut ettà miehesi tekee tyòtà koko perheen eteen koska itse olet vielà àitiyslomalla. Sinulla on varmasti raskasta lasten kanssa kotona mutta on miehellàsikin jos hàn tekee tòità hullun lailla...

Sinun pitàisi ehdottomasti hankkia hoitaja ettà saisit itsekkin omaa aikaa ja jaksaisit sitten paremmin lasten kanssa.

päivittäinen ulkoilu, ystävien kutsuminen kylään, muskari, perhekerhossa käyminen, laulaminen ja soittaminen lapsen kanssa (nyt 1v. 5kk)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

en välttämättä osaa auttaa, mutta sinua voisi auttaa se iänikuinen keskustelu miehesi kanssa edes joskus. Kun saistte puheyhteyden toimimaan, arkikin maistuisi paremmalta. me olemme mieheni kanssa töissä vuorotellen paljolti eli yhteinen kokonainen vapaapäivä viikossa on harvinaisuus. Mutta meillä mies osallistuu lasten/kodinhoitoon. Kodinhoitoon vähemmän, koska meillä taloremppa yms.

Yhteinen hetki löytyy silloin kun lapset nukahtavat, jos mies kotona. Harvinaista ovat esimerkiksi että lapset hoidossa yms.

Voimia sinulle.


Itse taidan olla samassa tilanteessa. Olen vain yrittänyt psyykata itseni jaksamaan. Yritän antaa itselleni anteeksi paljon, etten niin yrittäisi tappaa itseäni kaikille kotitöillä ja pyrkimällä täydellisyyteen. En vaan jaksa niin on parempi ottaa vähän rennommin.

Ulkoilen lasten kanssa, käymme ravintolassa syömässä päivällä, kyläilemme, käymme kerhoissa. Päälimmäiset siivoukset teen jotenkuten päivittäin, mutta suuremmissa siivouksissa otan palan kerrallaan. Eli tänään vessa huomenna kylppäri. Sitä joutuu tavallaan olemaan kokoajan vähän liikkeellä ja koskaan ei ole koko koti yhtäaikaa kunnossa, mutta näin itse olen jaksanut paremmin...



Tottakai tarvitsemme myös sitä yhteistä aikaa. Meillä se on vielä onnistunut niin, että minä jarjestän meille viikonloppuloman aina silloin tällöin. Varaan hotellin, hoitajan lapsille ja menemme rentoutumaan kaksistaan.



Mun mies on paljon töissä ja lisäksi rakennamme. Yhteistä aikaa ei ole ollenkaan ja siinä sitten ollaankin, kun vielä pitäisi yhdessä jaksaa suunnitella mitä sinne kotiin oikein haluammekaan, niin että mieskin tuntisi kotinsa omakseen sitten kun se joskus on valmis.



Äitiyslomalla vielä ollaan ja itselleni ei riitä yhtään vapaa aikaa.Mies on todella väsynyt eikä hän hereillä ollessaankaan puhu kanssani. Kysyin juuri että jos ei halua olla kanssani niin erotaan sitten kun vaikuttaa ihan siltä. Silti ei ole siitä kysymys kun hän haluaa olla. Itselläni ollut pientä raskauden jälkeistä masennusta ja ja mies tuntuu ihan siltä ettei välitä mistään. Onko muilla vastaavaa mikä piristää???

Elämäsi on polku. Tienne ovat kerran yhtyneet. Nyt tiellänne on hämärää....on tahmeaa ja jalkanne ovat tarttuneet surun suohon...

ponnistele lujalle maalle ensin itse. Sitten voit ojentaa Naisen kätesi

Rakkaallesi - odota kärsivällisesti, vaikkei hän ensin reagoisi kädenojennukseesi. Odota hiljaa. Laula miehellesi. Rukoile hänen puolestaan, että hän saisi ymmärrystä ja tahtoa kohdata sinut, sinä,

joka kärsit, ja olet niin yksin tuskassasi. Vaikket ole. Joku näkee.



Itse tapaan miestäni 1-2kertaa viikossa viikonloppuna vain muutaman tunnin, koska tällä hetkellä hän ei asu kanssamme.



Olen kokenut, että kaikella on tarkoituksensa.

Luota Häneen kaikin voimin. Ja kun voimasi loppuvat, luota Hänen Voimaansa. Hän tietää kaiken. Vahvistu Hänessä. Sieltä minäkin löysin ihmeellistä yliluonnollista voimaa elämäntilanteeseeni.



Siunaten,

Hauska Helena

-sopimalla etukäteen iltoja, jolloin hän on pojan kanssa (hyvä isä kun on niin ei sitten vedä itseään ihan piippuun päivän aikana). Lapsen kanssa on hauskaakin ja mies on itse sanonut, että yhteinen aika jotenkin lataa häntä, vaikka väsyttääkin



-olemme sopineet perjantai-illan perheen yhteiseksi illaksi, jolloin olemme molemmat " läsnä"



-kuuntelemalla hänen työtilannettaan ja ujuttamalla väliin kommentteja siitä, miten työtään pitää nykyään itse rajata tai mutta sinullahan on nyt se toinen vaativa projekti, mitenkähän aikasi riittää siihen ja yrittämällä muistuttaa aina siitä että ei tekisi paljoa ylitöitä, että jaksamista jää perheellekin



-vaatimalla itselleni lauantaiaamun nukkumiseen. Sehän on tasapuolista, minä teen viikot töitä kotona, hän töissä, minä nukun lauantaiaamun, hän sunnuntaiaamun

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat