Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

voiko niistä päästä joskus eroon??? Ilmeisesti stressistä tulleita pompahduksia, lisälyöntejä tulee yksi silloin, toinen tällöin, mutta välillä joka päivä, välillä harvemmin. Lääkärissäkin olen käynyt. Mutten huomannut kysyä, että pääseekö tästä eroon hengissä?

Sivut

Kommentit (33)

Vierailija:

Lainaus:


Arvaa, onko minulla niska-, selkä- ja rintalihakset aivan jäykkiä. No kyllä! Ja se todellakin pahentaa tuntemuksia. Jooga on aika hyvä juttu tähän rentoutumiseen, mutta ajanpuutteen vuoksi harrastan sitä vain kausiluonteisesti kotona. Luulen, että liikunta voisi auttaa myös, mutta kävelyä kummallisempaa en ole tämän diagnoosin jälkeen kokeillut. Pyöräily voisi olla tasaisen kuormittavaa ja sopivaa - uinti kai myös.




" Harrastan" kotona iltaisin venyttelyä eli käyn läpi noita yläosan lihaksia, jos vain ehdin ja jaksan. Jooga on pitänyt kokeilla mutta se on vain jäänyt...olisi varmasti tosi hyvä! Liikunta auttaa! Tosin mulla saattaa joskus tulla lisälyönti liikkuessakin, jos vaihdan äkkinäisesto asentoa (käännän ylävartaloa yllättäen tms.) mutta ei kovin usein...Lenkkeily sopii mulle, tosin nyt en ole sitä ehtinyt enkä jaksanut harrastaa, kun on ollu tniin paljon muuta. Tarkoitus kyllä olisi :). Kuulemma vähintään 10 min sykettä nostava liikunta tekee hyvää sydämelle.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vierailija:

Lainaus:


hyvänlaatuisia kammio lisälyöntejä, mutta niitä niin paljon, että haittasi tavallista elämää, vaikka vähensin kahvia ym.

syön pientä betasalpaaja lääkitystä, 7.5 mg aamuin illoin, pitää ne pahimmat poissa, silti holter-tutkimuksessa usampi sata lisälyöntiä per vuorokausi on, bigemiaa kanssa ja samoin kuin jollain muulla täällä, joskus nukkumaan mennessä lyhkäisiä tykytys kohtauksia.

Niihin tottuu, alkuun pelotti kun sydän tykytteli miten sattui




bigemia? Olen rampannut lääkärissä jos jonkunkin kerran mutta en ole koskaan törmännyt tuohon termiin?



Sain todellakin beetasalpaajaa psykologiseksi avuksi eli orloc-nimistä lääkettä 5mg:sesta puolikas tarvittaessa. Vaarattomiksi lääkärit ovat ne todenneet, mutta totuus on se, että kun joka toinen lehti toitottelee milloin kenenkin kuukahtaneen yllättävästi sydämen rytmihäiriöön, ne pistävät pahasti päivän aina matalaksi...



Minulla pahinta ovat mielen kuohahdukset ja jännitykset: molemmat laukaisevat plumsahduksia helposti - ja minähän olen kova jännittämään ja kuohahtelemaan. Tietenkin :)

Joo, hb on kunnossa, samoin kaikki veriarvot, kilpirauhanen, munuaiset yms. Kaikki katsottiin ja sydäntä kuunneltiin. Se vaan jäi mietityttämään, että onko tähän vain totuttava vai voiko elää toivossa, että joku päivä tätä vaivaa ei ole, vaan sydän on löytänyt tahtinsa jälleen.

olen aina ollut hirveän pelokas kaikkien tautien suhteen - erityisesti syövän- ja hirveän onnekas, kun olen ollut hyvin terve. Koskaan en ajatellut sydänvikaa, vaikka isä sitä sairastikin (diabeteksen ohella). Täytyy kumminkin sanoa, että tämä se vasta pelottava vaiva on: iskee, kun istuskelee rauhassa television ääressä tms. ja on saanut aikaan mahtavan kuolemanpelon ja tietoisuuden kuolevaisuudesta.

..en enää muista numeroita...sain kerran vuosia sitten muutaman kuukauden kuurin jotain tosi lievää ahdistuslääkettä, kun mulla meni stressi elämäntilanteesta johtuen (vaikea ero jne.) hirveän pahaksi ja sen myötä tuli silloin tosi pahat tykytykset enkä osannut enää edes nukkua. Se kyllä auttoi, koska se nimenomaan rauhoittu mielen. Se ei ollut mikään sinänsä rauhoittava lääke mutta ahdistuksen hoidossa käytettävä lääke, jossa on minimaaliset sivuvaikutukset. Mulla on myös paniikkihäiriötaipumusta :)...yllättäen. Beetasalpaajaa voidaan siihenkin käyttää mutta varsinaisesti se ei ole paniikkilääke. Itse en ole koskaan suostunut kokeilemaan mitään " pameja" enkä varmaan kokeilekaan, jos ei ihan pahaksi tilanne joskus mene.



Itse olen vuosien varrella oppinut rauhoittamaan myös itseäni. Hengitysharjoitukset sun muut olisi varmaan hyviä ja rentoutusharjoitukset ja venyttely muuten myös! Jos rintaranka on jäykkä ja tukossa, kuten jännittäjillä usein, se provosoi sydäntuntemuksia! Olen spesialisti :D.

Ja suklaa on intohimoni. Olen myös kuullut, että kaikilla on näitä, mutta vain hoikat ihmiset (öhöm!) tuntevat nämä herkemmin;)



Ihanaa kumminkin, että minulla on kohtalotoveri!

Olen tuo ap:n kohtalotoveri ja minuakin magnesium auttaa. Ei se kaikkea poista mutta todellakin auttaa! Mulla ainoa tehokas magnesium on ollut diasporal joko jauheena tai poretablettina. En tiedä, miksei muut ole imeytyneet riittävän tehokkaasti...Kannattaa kuitenkin kokeilla!

ja kuolemanpelko tottakai hallitsi mieltä, meillä on sydäntauteja suvussa yllin kyllin.



Lääkäri kertoi että kaikilla on niitä hyvänlaatuisia rytmihäiriöitä, kaikki ei niitä huomaa, yleensä ne huomataan silloin kun on hiljaista juuri levolle mentyä.



Meillä voi olla monia hivenainepuutoksia jotka aiheuttaa monenmoisia oireita.

poistanut vaivaa, mutta lääkäri määräsi myös sitä orlocin ohella (ja ekat 2 viikkoa ei ollut oireitakaan, mutta niin kauan oli mielikin rauhallinen, kun taas oli lääkäri sanonut, että vaarattomia ovat - sitten se rauha jostakin järkkyy ja...) + kalaöljyä ja nyt olen lisännyt arsenaaliin vielä d-vitamiinin. Mutta sitä olen kokeillut vasta viikon.

Lisälyönnit terveessä sydämessä eivät oikeasti ole vaarallisia, kuten sullekin on varmasti monta kertaa sanottu. Mutta tiedän, mistä puhut; minäkin pelkään, että kuolen yks-kaks sydämen pysähdyttyä noin vain. Tunne on ahdistava, ja sitä on vaikea hallita. Lisälyönnit ovat tosi rasittavia myös. Viime viikonloppuna tein töitä kuin pieni eläin, mistä palkkiona mahtavat lisälyöntisarjat. Keskittyminen esim. lukemiseen on vaikeaa, kun rupeaa odottamaan seuraavaa muljahdusta.

Vierailija:

Lainaus:


Ja suklaa on intohimoni. Olen myös kuullut, että kaikilla on näitä, mutta vain hoikat ihmiset (öhöm!) tuntevat nämä herkemmin;)



Ihanaa kumminkin, että minulla on kohtalotoveri!




Vaikken näitä nyt mitenkään erityisesti kenellekään toivo, on ihanaa löytää kohtalotovereita. Ei tunne itseään niin yksinäiseksi pompotustensa kanssa! Kyllä mua nimittäin aina jollain tasolla masentaa pahimmat pompottelukaudet. En ikävä kyllä osaa kuitenkaan riittävästi välttää stressiä...vieläkään...



Vierailija:

Lainaus:


Trigeminia että joka kolmas on lisälyönti.




Mulla oli viime raskauden lopussa tällainen kausi, jossa mielestäni joka toinen tai kolmas oli " kummallinen lyönti" . Siis säännöllisesti. Kävin silloin sydänfilmissä, joka oli lääkärin mukaan täysin normaali. Ja siis mun mielestä mulla oli niitä silloin koko ajan...Mistähän se mahtaa johtua?!

Vierailija:

Lainaus:


Sain todellakin beetasalpaajaa psykologiseksi avuksi eli orloc-nimistä lääkettä 5mg:sesta puolikas tarvittaessa. Vaarattomiksi lääkärit ovat ne todenneet, mutta totuus on se, että kun joka toinen lehti toitottelee milloin kenenkin kuukahtaneen yllättävästi sydämen rytmihäiriöön, ne pistävät pahasti päivän aina matalaksi...



Minulla pahinta ovat mielen kuohahdukset ja jännitykset: molemmat laukaisevat plumsahduksia helposti - ja minähän olen kova jännittämään ja kuohahtelemaan. Tietenkin :)




että nämä kuohahdukset ja jännitykset kulkevat juuri käsi kädessä tuon rytmihäiriötaipumuksen kanssa :). Olen nimittäin myös kova jännittämään ja stressaamaan, vaikkei se useinkaan näy yhtään ulospäin.



Ai niin ja olen muuten lukenut, että kaikilla ihmisillä on jonkin verran näitä mutta jotkut eivät vaan ikinä edes huomaa niitä...Minä olen tosi kova tarkkailemaan itseäni, joten olen tämänkin suhteen varmaan yliherkkä. Ja sitten: kahvi, liika alkoholi (mulla kolme lasiakin on liikaa...), suklaa isoina määrinä, tee isoina määrinä mm. provosoivat noita tykytyksiä ja lisälyöntejä.



Mull aon itseasiassa kahden tyyppisiä häiriöitä: lisälyöntejä ja sitten nimenomaan stressiin tosi voimakkaasti liittyvät juuri ennen nukahtamista, rentoutuessa, tulevat tykytyskohtaukset...



Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat