Seuraa 

Tässä ollaan miehen kanssa pohdittu että joulupukki tuo kirjeessä viestin että vauva on tulossa, hih. Mutta alkavat kuitenkin kyselemään miten se on äidin mahaan päässyt? Niin miten?



Vanhempi kaveri on varsin älykäs ja mitkään höpö-höpö-jutut ei mee läpi. Vinkkejä kaivataan? Ja miten teillä 6-7 vuotias on reagoinut?

Kommentit (11)

Meillä ei tyttö myöskään taida omata maailman vahvinta hoivaviettiä, nukeilla ei leiki koskaan jne.

Ylpeätä tulevalta isosiskolta vaikuttaa, mutta varmisteli kuitenkin että saa varmasti pitää huoneensa yksin, koska vauvathan vaan rääkyy ....



Meillä on tutustunut pienestä asti siihen miten koiranpentuja tehdään ja synnytetään ( varsin kokenut kätilö jo :-) ja selitykseksi riitti, että vähän samaan tapaan ne siemenet siirretään äitiin kun isäkoira äitikoiraan, jota sitten hetken mietti ja kysyi, ai jäittekö tekin jumiin pihalla ?

Eli tyttö oli 7-vuotias, kun sai kuulla tulevasta vauvasta. Hän kyseli mistä vauva on sinne tullut. Sanoimme, että isi on antanut siemenen äidille, josta sitten vauva on saanut alkunsa. Ja nyt tyttö on siis 8-vuotta täyttänyt ja on puhuttu miten vauva sen ruokansa saa miten siellä masussa on ja miten tulee pois. Pientä näsäviisautta on ollut, joten joskus tyttö tokaissutkin, että kyllähän hän tietää, että siellä on se kohtu ja kalvo ja lapsivesi, minkä sisällä vauva on... Asiaa tutkittu tässä raskauden edetessä. Esim. minkä kokoinen vauva tällä hetkellä on, onko jo tukkaa jne....Mitä näillä viikoilla tapahtuu ja jos on jotain mielessä tytöllä ollut, on aina saanut kysellä. Masu aon tauteltu ja vauvalle juteltu. Yhdessä rauhoitutaan iltasatua lukemaan ja vauvakin siellä masussa sen sitten kuulee:-)

Kovasti odottaa pikkuista meille syntyväksi, kunhan ei vaan sitten itkisi liikaa :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meillä odotetaan perheeseen 3.lasta.Isotsiskot ovat 3-luokkalainen ja eskarilainen.Me kerroimme heille vauvasta ekan ultrakäynnin jälkeen,siten että näytimme ultrakuvia ja kysyimme tietävätkö he mitä kuvassa on...Vastaus oli tietenkin että eivät tiedä,jasilloin kerroimme siinä olevan heidän tuleva pikkusisko tai-veli.Tytöt ymmärsivät heti mistä oli kyse,ei tarvinnut sen kummemmin selitellä.Eivätkä myöskään kyselleet miten vauva oli mahaan päässyt tai pääsisi sieltä pois.



Tytöt odottavat innollaa uutta tulokasta,ovat olleet innoissaan jo tuosta kertomahetkestä saakka.Kovasti toivovat pikkusiskoa,mutta me emme ole heille tulevan vauvan sukupuolta paljastaneet.Varsinkin eskarilainen on ylpeä kertoessaan vieraille vauvasta;minustakin tulee siis ISOSISKO sitten ja isosiskosta TUPLAISOSISKO.Kovasti haluavat hiplailla kotiin hankittuja tarvikkeita ja -vaatteita,samoin kun kaupoissa ihastelevat vauvojen vaatteita.3-luokkalainen oli koulussa ommellut käsityötunnilla vauvalle paidan,joka nyttemmin vielä käytössä pikkusiskon nukella....



Meillä molemmat tytöt ovat olleet kovia leikkimään nukeilla ja eskarilainen edelleen päivittäin leikkii.Hoivaviettiä siis löytynee!!?? Ja varsinkin tuo eskarilainen hoivailee mielellään tuttavaperheiden pienimpiä,kun taas isompi hakeutuu isompien lasten seuraan.Eli innolla odotan,millaisia"pikkuapulaisia" heistä vauvanhoitoon saan!!

jotkut kommentit lasten suusta. Eiköhän tässä ihan asialinjalla edetä ja kerrotaan lähempänä joulua. Eskarilalinen ihmetteli että äiti on aina vaan väsynyt ja maha kipeä.. Mahahan ei ole oikeasti kipeä, mutta aina kun makaan olisi joku tulossa pomppimaan päälle.



Hauskoja hetkiä perheen parissa, isot halit kailkille.

Eskari ja ekaluokkalainen ymmärtävät jo varsin hyvin mistä vauvat tulevat ja mielestäni on ihan paikallaankin lapsentasoisesti kertoa miten vauva saa alkunsa ja miten pääsee vatsasta pois. Höpöjuttuja en edes yrittäisi enkä sotkisi joulupukkia asiaan kun hänellä ei toivottavasti ole asiaan osaa eikä arpaa.

Meillä vajaa 2v:lle kerrottiin raskauden puolivälissä kun maha alkoi olla selvästi pömppä. Hän kovasti hoitaa nukkeja ja vauvoja ja vaikka sanavarasto on melkoisen pieni, hän puhuu jatkuvasti vauvoista ja papu-vauvasta puhuttaessa osoittaa tietävästi äidin mahaa, taputtaa ja silittääkin välillä. Hän ei tietenkään tule vielä ymmärtämään miten lapsi sinne on päässyt ja miten tulee pois eikä osaa näitä vielä edes miettiä.

että "onko meille taas tulos vauva kun sun maha on alkanu taas kasvaa".pikkukolmonen on nyt 9kk.keskimmäinen 4v ja esikoinen täyttää helmikuulla 8v. :8}

Meillä eskarilainen (6 v) sekä 4,5 v pojat, ja heillä 2 kk vanha pikkuveli :)



Tammikuussa saimme kauan (miltei 2,5 v yrittämisen ja toivomisen jälkeen) kaivatun plussan ;)

Itkin onnesta, ja niin oli onnesta soikeana miehenikin ;´)

Tuli töistä kotiin ruusupuskan kanssa, ja itkimme onnesta.

Pojat ihmettelivät, että "mikä juhla nyt on, kun isä toi äidille kukkia?" ;)



Pahoinvointi ja väsymys olivat melkoisia, mutta kasvoiltani paistoi onni ja ilo raskaudesta.

Ajattelimmekin, että kerromme pojille pian uutisen.

(jos olisi jotakin ikävää raskauteeni tullutkin, tiedän että se olisi näkynyt ja kuulunut heillekkin asti, joten rohkenimme kertomaan)

Istuttiin koko kööri sohvalla, ja kerroimme, että "meille on tulossa vauva, äidin mahassa kasvaa vauva" tms. (en muista enää sanatarkkaan)

Olivat alusta asti tosi iloisia kuulemastaan :)



Pitkä odotus oli sitten edessä heilläkin, ja innolla elivät odotuksessa mukana.

Kysellen raskaudesta ja vauvoista, ja katsellen ultrakuvia.

Luimme myös lastenkirjoja, joissa kertomuksia vauvan tulosta taloon.

Nuorempi poika kysyi ultrakuvan nähtyään, että "äiti, kuka sen vauvan PUDOTTI sinne sun mahaasi?" :D

Josta isompi sitten innostui kyselemään, että "äiti, mistä vauvat tulevat?" :D

Selitimme sitten kauniisti, lapsenomaisesti, että "isä on antanut äidille vauvasiemenen, josta kasvaa meidän vauva, joka syntyy sitten aikanaan meidän perheeseemme".

Siitäkös innostuivatkin kyselemään, että "äiti, söitkö sä niitä siemeniä?" :D

Öh, sitten pitikin selittää nätisti, että "ei, en syönyt, vaan muuta kautta joutuivat äidin mahaan" :D

"Mitä kautta?" - oli seuraava kysymys.

Kysyin useampaan kertaan, että "haluatko varmasti kuulla?" :D ja yritin vaihtaa puheenaihetta ;)

6 v vaati sitkeästi saada tietää, joten kerroin, että "isin pippelistä sen siemenen sain" ;)

Poika astui pari askelta taaksepäin, ja tuumasi, että "hyi, minä en ainakaan ole saanut alkuani isin pippelistä" :D

Sen koommin eivät enää kyselleet :D



Kovasti paijailivat massuani, ja olivat tohkeissaan tuntiessaan vauvan potkuja.

Painelivat päätä massulleni, ja olivat kuulevinaan sydämensykettä.

Loppuraskaudessa laskimme päiviä vauvan syntymään (suunnitellulla sectiolla syntyi), ja aivan malttamattomina odottivat.

Vanhempi toivoi kovasti pikkuSISKOA, nuorempi taasen pikkuVELJEÄ.

Ultrassa saimme kuulla, että tulokas on poika, ja kerroimme pojille, että "mitä suurimmalla todennäköisyydellä vauva on poika", ja isompi harmitteli pari päivää, ettei tulokas olekaan tyttö, mutta sitten jo polleana julisti, että "pian meillä on kolme poikaa" :)



Kovasti ovat tykänneet pikkuveikasta :)

4,5 v on kovin pollea siitä, että hänestäkin tuli vihdoinkin ISOVELI.

Ja onpa hän jo sitä mieltä, että "pikkuveli varmasti haluaisi myös isoveljeksi" ;)...hmm...tätä kyllä toivoo äiti ja isukkikin, EI vielä, mutta joskus vielä ;)



Me emme halunneet alkaa satuilemaan pojillemme mitään haikaran tulosta tms., vaan totuudenmukaisesti kertoen mistä vauvat saavat alkunsa.

Lasten on vaan välillä vaikea ymmärtää asiaa ihan kunnolla...

4,5 v mietti, että "tehdäänkö äidin mahaan REIKÄ, josta vauva syntyy?" :D

No, ei nyt ihan reikää, mutta viilto kuitenkin ;)



*ONNELLISTA ODOTUSTA!* ja rohkeasti vaan kertomaan lapsille uutista.

Kyllä he kysyvät mikä epäselväksi jää ;)

oli innoissaan kun sai tietää että hänestä tulee isoveikka vihdoinkin. meillä on myös keskusteltu avoimesti siitä mistä vauvat syntyy. Kerroin myöskin että naisilla on kolmasreikä josta vauvat tulevat.

Kerran hän kysyi että miten se siemen sinne mahaan menee niin siihen oma äitini joka silloin oli vieressä tokaisi ettei se asia lapselle kuulu. Toisaalta itseäni harmitti asia sillä se asia jäi avoimeksi. Toisaalta on parempi kun puhutaan asioista ajoissa eikä sitten isojen poikien kertomina. Monesti lapsilta jää sitten tämä ns kylillä asioista huuteleminen vähemmälle kun tietäävät mitä suustaan laukovat.

Ja ovat tienneet jo ennen minun uutta raskauttani, miten vauvat mahaan joutuvat... Sukulaisillemme ja ystävillemme on tullut paljon vauvoja, joten asia on ollut "tapetilla". Varsinkin tyttö (vanhempi) on ollut hyvin kiinnostunut, ja olemme vastanneet hänelle rehellisesti, mutta tietysti ikätasoon sopivalla tavalla. Emme ole kertoneet kuin sen mitä hän on halunnut tietää. Kerroimme että "vauvan siemenet" on tallessa miesten palleissa (tässä tapauksessa siis meidän isin) ja että aikuisilla naisilla on pissa- ja kakka-aukkojen välissä "vauvareikä", jota kautta siemenet laitetaan itämään mahaan ja josta vauva sitten aikanaan tulee myös ulos. Olemme myös puhuneet siitä kuinka vauva saa ruoan napanuoran kautta siitä ruoasta, jota äiti syö. Ja ruoka menee mahalaukkuun, mutta vauvalla on oma pussukka masussa, jonka sisällä asustelee. Tyttö kysyi, että sattuuko se kun vauva syntyy, ja rehellisesti kerroin että kyllä se sattuu, mutta siksi mennään sairaalaan synnyttämään, että lääkärit ja hoitajat auttavat vauvan ulos niin ettei kovasti sattuisi. Minusta lapset on aika fiksuja, ja ihan paras on kertoa rehellisesti, mitä haluavat tietää! Emme mekään tietysti mitään seksielämästämme heille kerro...

Tämän syksyn Leppiksessä oli tätä aihetta käsitelty. Siinä oli ehkä aikeaman verran selitystä ja kuvia (piirroksia) siitä, miten vauva on siellä mahassa. Olisiko ollut syys- tai lokukuun lehti?

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat