Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Vauvakuumeilu puolella ei kuitenkaan ole monesti itselle mitään annettavaa kun tietää että tarvitsee vähän järeämmät keinot onnistuakseen.

Ja lapsettumuuspuolella tuntuu taas kurjalta valittaa kun on jo omia lapsia ja siellä on monia kellä ei ole sitä ensimmäistäkään.





Mutta nyt meillä on sitten vihdoinkin oma palsta. Toivottavasti keskustelu käynistyy vilkkaana.

Kommentit (16)

Liityisin minäkin sitten tähän ketjuun mukaan, tuolla lapsettomuuspuolellakin olen jonkinverran kirjoitellut, mutta ehkä tänne paremmin sopii, kun lapsia kuitenkin on jo kaksi. Aiemmasta liitosta syntynyt tyttö 03 ja nykyisestä liitosta lapsettomuushoitojen jälkeen poika 10/06. Luomusti meille tuskin vauvaa tulee ja lapsettomuushoidoissakin lähes heti mentiin ICSIin heikkolaatuisten siittiöiden takia. Näistä kahdesta lapsesta olen ikionnellinen, mutta vielä yhden kerran haluaisin kokea sen kaiken; raskauden, vauva-ajan ym. Kolmannen vauvan kaipuu on kova. Tuosta ICSI:stä meille jäi pakkaseen 3 alkiota ja tarkoitus olisi yrittää pakastealkion siirtoa tähän kiertoon. Menkat alkoi tänään. Kyllä jännittää jo valmiiksi. Tsemppiä kaikille yritykseen, mukavaa vaihtaa ajatuksia!

minä kans ilmoittausun mukaan sekundaarisiin :) heti tuntui omalta palstalta : ) taustaa sen verran , että meillä on 5v tyttö , PAS :n ja IVF : n välissä sai luomusti alkunsa . nyt sitten 3v toivottu toista lasta . tänä keväänä ois sitten IVF : n vuoro . olen pudotellu hieman painoa , vielä muutama kilo on ennen kun aloittavat hoitoja tekemään . PCO : sta kärsin , mutta metuilla saatu se hyvin kuriin , on enää ihan hieman toisella puolella sitä . Että tämmöinen tapaus ilomoittautuu kanssanne osottelemaan plussatuulia sekä itselle , että teille muille : )

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ihanaa, että saimme oman palstan! Joku muukin täällä kirjoitti, että ei oikein tunnu kuuluvansa mihinkään kategoriaan, kun kärsii " lapsettomuudesta" vaikka lapsen onkin onnistunut saamaan. Olen täysin samaa mieltä ja olen erittäin ilahtunut tästä palstasta! Kiva saada vertaisseuraa vaikka aihe onkin ikävä.



Meistä hieman: 4-kymppiä lähestyvä aviopari, joka onnistui saamaan toivotun lapsukaisen (-06) monen ivf/icsi-kierroksen jälkeen - 4 vuotta siihen kului. Nyt toista lasta yritämme vielä muutaman kierroksen verran ja toivomme kovasti sellaisen pienen nyytin kotiin saavamme. Seuraava yrityskierros alkaa parin-kolmen viikon päästä ja aika sen kun vaan matelee:-)



Oops, nyt en pääsekään lunttaamaan edellä olevan nimimerkkiä... Sinulle kuitenkin sanoisin, että kannatta laittaa lähete ajoissa matkaan, jos julkiselle puolelle ajattelitte mennä. Me laitoimme lähetteen matkaan helmikuussa ja hoitoon pääsimme marraskuussa vaikka olimme ns. vanhoja asiakkaita ja perustutkimuksia ei tarvinnut tehdä. Pitkät ovat siis jonot ja kannattaa hiukan ennakoida:-)



Meillä myös 4-vuotias ja nimimerkkisi tuntuu tutulta (itse olen silloinen Manteli).



Taustaa meilläkin: 2 vuotta yritystä ja 2 keskenmenoa, jonka jälkeen sitten syntyi kolmannesta yrityksestä nykyään 4-vuotias poika. Sen jälkeen " ei mitään" . Ikäähän mulla on jo 38v, joten alkaa toiveet hiipua kakkosesta. Hoitoihin en enää lähtisi, mutta silti mielessä siintelee koko ajan se toinen lapsi.




Liityn joukkoon. Olen 34-v. Yksi lapsi on, täytti hiljattain 4-v ja tuli ihan luomuna. Toista on yritetty 1,5 vuotta ja tutkimuksissa on käyty, mutta mitään ei löytynyt. Nyt alkoi kolmas clomikierto, lääkäri päätti että kokeillaan clomeilla " boostata" ovulaatiota ennen muita hoitoja. 4 kiertoa kokeillaan clomeilla ja sit kai inssiin seuraavaksi. Herättelen toiveita, että vielä ennen kesää päästäisiin inssiin, julkisella kun ollaan oltu tutkimuksissa, niin kesällähän kai pitävät hoitotauon. No voihan täs clomeillakin tietty tärpätä sitä ennen, mut en oikein usko, kun mä kyllä ovuloin todistetusti ominkin avuin. En sit tiiä missä mättää, stressiä tietty on ja tämä tärppäämättömyyskin on sitä lisännyt, mutta jos siitä kiikastaa, niin sit ei ainakaan koskaan tärppää...mä stressaan nimittäin aina ja kaikkea :)



Mut kiva että tää palsta saatiin, toivottavasti täältä löytyy hengenheimolaisia ja tsemppikavereita kaikille.

Eli hieman meistä. Meillä on yksi lapsi, joka sai alkunsa clomifeneillä, nyt kun haaveiltiin kakkosta, luotin siihen että clomifenit tehoaisi, mutta ei. Söin niitä kolme kiertoa, ja gyne sanoi ettei tehoa ole. Nyt olemme menossa jatkotutkimuksiin yksityiselle (lähete kunnalliseen on myös sisällä). Todennäköisesti meillä alkaa pistoshoidot. Toisen lapsen kaipuu on kova, vauvakuume sietämätön, ja olisi ihanaa että lapsemme saisi sisaruksen! Mukavaa että on tällainen palsta, jossa voi jakaa ajatuksiaan samanlaisessa tilanteessa olevien kanssa =)

Sitä kun ei täysin " lapseton" ole kun on jo kaksi poikaa, mutta toisaalta tuntuu vieraalta puhua myös niille joilla alkaa luomusti parin kolmen yrityskerran jälkeen. Olen 35 vuotias ja haaveilen kolmatta, hoidossa ollaan Felicitaksessa ja mulla on PCOn kaltainen diagnoosi (en valit. muista diagnoosini lyhennettä, mutta oireet samankaltaiset kuin PCOssa, eli pitkät kierrot jne.). Ensi kierrosta aloitamme pistoshoidot, kaksi edellistä olen syönyt clomeja.

Toivotan paljon plussia kaikille!

Ermeline

Hienoa tosiaan, että saatiin oma palsta! :)



Meillä on yksi ihana lapsonen! Hän syntyi pitkän lapsettomuuden jälkeen luomusti. Lapsettomuutta ennen esikoista oli yli seitsemän vuotta ja nyt hän on 3v eikä vauvaa ole kuulunut sen jälkeen. Kauhea vauvakuume olisi, mutta ei vain mitään kuulu. :( Eikä kauheasti lohduta ne sanat, että " kyllä se kun saa pään auki, niin alkaa tulla lapsia..." :(

Hiukan taustaa olen 31v koeputkihedelmöityksellä saadun pari vuotiaan neitin äiti. Meillä lapsettomuus ollut selittämätön! Yksi luomu raskaus takana joka päätyi keskenmenoon n.vuosi sitten. Syksyllä tehtiin pakastealkion siirto mut mönkään meni! Tänää sit alkoivat menkat ja aletaan kokeilla taas ivf hoitoa josko onnistais! Jänskättää kuinka käy. Lääkärille tosin aika vasta helmikuun puolessa välissä jolloin katsotaan miten edetään. Vauvan kaipuu vaan on kova.... kun ei toi neiti kaks vee enää kauheesti sylissä viihdy ja isäkin tuntuu olevan aina in ja äiskälle vaan kiukutaan =(



Jotenkin tämä " lapsettomuus" ongelma tuntuu rankemmalta nyt kun on jo lapsi kun tietää mitä menettää jos ei saakaan enää lapsia!



Mutta tsemppiä kaikille matkaan ja ihan huippua et tälläinen palsta tuli!!



t.wilma

Hei

Toista lasta ollaan yritetty jo hiukan yli kaksi vuotta. Tämä ensimmäinen on jo kuusi ja puoli, joten mukava olisi vielä yksi pieni tähän taapertamaan! Ikää meillä kummallakin on 31v, ja hoidoissa ollaan oltu nyt hiukan yli vuosi. Tässä kuussa on viimeinen kypsytyshoito ja inssi, sitten pitää alkaa miettimään koeputkihedelmöitystä... toivottavasti tämä vika kerta nyt sitten nappaisi!! Onhan sitä jo odotettukin...

Voimia kaikille näiden asioiden kanssa kamppaileville! Ja hienoa että saatiin oma palsta.

Minäkin imetin vielä silloin kun lähete julkiselle laitettiin. Tiesin, että jonot ovat pitkät ja ensikäynnille pääsee ainakin täällä pääkaupunkiseudulla vasta useamman kuukauden päästä lähetteen saapumisesta. Meillä ensikäynti oli toukokuussa ja meidät laitettiin jonoon vasta sen jälkeen. Jono tarkoittaa käytännössä (ainakin meillä) sitä hoitotakuun 6 kk:tta. Kannattaa siis varautua n. 9 kk jonotukseen.

Taustaa: Olen 34v, meillä on 4v lapsi ja toista alettiin kohta siitä yrittämään. Eka tuli kohtuullisessa ajassa, mutta tämä toinen...ollaan siis juuri aloittamassa lapsettomuushoidot (tällä puolella voi kai tonkin sanan sanoa ilman että kukaan vetää herneitä). Onhan tässä välillä ollut 2 raskautta, mutta molemmat päättyneet keskenmenoon. Kamalia kokemuksia, sillä molemmat keskeytyneitä, ensin yritettiin hoitaa lääkkeillä ja myöhemmin jouduin vielä kaavintaan. Viimeisestä sain vasta 4kk kuluttua " terveen paperit" , kun kohtu viimein näytti normaalilta. Tällä hetkellä toisaalta epätoivoinen, mutta toisaalta toiveikas olo, sillä seuraavassa kierrossa pitäisi tehdä inseminaatio. Meillä nimittäin on diagnoosina huomattavasti alentunut hedelmällisyys.



Minkälainen tilanne teillä muilla on? Olisi mukava kuulla muiden ajatuksia asiasta, muutakin kuin sen " onneksi teillä on jo yksi" !!!

Hienoa että tämä palsta on saatu! Meillä ivf:llä lapsi 2006, nyt uusi ivf meneillään siihen malliin että tänään oli punktio:) Kovasti toivotaan vielä toista lasta ja luomusti se ei ole tuntunut tärppäävän. Kivaa " tavata" muita suht. samanlaisessa tilanteessa olevia jotta voidaan vaihtaa ajatuksia:)

Minä olen samaa mieltä, että on toisaalta tosi raskasta tämä vauvankaipuu, kun on jo yksi lapsi!



Meillä oli tosi pitkä lapsettomuus jo ennen esikoista ja se oli kauheaa aikaa. Olimme tosi onnellisia muuten, mutta se iso puute meillä oli koko ajan, oma lapsi. Se oli todella raskasta aikaa, kun ympärille syntyi koko ajan lapsia ja vauvakuume oli valtaisa.



Nyt kun meillä on jo yksi lapsi, niin toisaalta sitä saa halia ja rakastaa täysillä. Mutta toisaalta se tuska ja vauvankaipuu on suurempi, kun tietää mitä se on oikeasti saada vauva! Ennen esikoista ei tiennyt oikeasti, mistä on paitsi! Ja hyvä niin! :)

Minä olen nyt aika aikasin liikkeellä, kun vielä imetän kohta 7kk pikkuneitiä (ICSI 2005 tuoresiirto: plus mutta kesken; lääkkeetön PAS kevät 2006: nega; lääkkeellinen PAS syksy 2006: plus <3; tyttö heinäkuussa 2007 ) mutta vissiin syksyllä olisi tarkoitus hakeutua jonoihin. Meillä lapsettomuuden syy löytyy miehen siittiöistä, liian vähän normaalimuotoisia, liikkuvuus hyvä. Hoitona suoraan ICSI. Käytiin yksityisellä puolella mutta nyt olisi tarkoitus mennä julkiselle, kun malttaa hieman paremmin vaikka jonotella :) (niin ainakin tässä vaiheessa vielä ajattelen :D).



Kysyisinkin tietääkö kukaan kuinka aikaisin jonoon kehtaa itsensä tyrkätä? Onko siihen jotain " sääntöä" tai ohjeistusta? Muistan kuulleeni, että aikaa imetyksen lopettamisesta pitäisi olla kulunut 3kk, onko näin?



Tsemppiä ja plussaonnea kaikille jo yrittäville!

perussyy lapsettomuudelle PCO ja lattialla touhuaa tyttö -05, joka sai alkunsa puolen vuoden metformin-kuurin jälkeen ekasta clomikuurista. Viime kesäkuussa innostuin uudestaa käymään terveyskeskuksen lääkärillä hakemassa metukat uudelleen käyttöön ja käynti naistenpolille osui syyskuulle. Painoa oli siihen mennessä tippunut sellainen 8 kg ja kotiohjeeksi annettiin 2 kg lisätavoite. No, siinä sitten odoteltiin hoitajien joukkoirtisanomisia jne ja joulukin oli tulossa ja kaikkee. Nyt on vuoden vaihteen jälkeen aloitettu taas uudella innolla ja painoa on saatu 4 kg tippumaan ja seuraava kontrolliaika tilattu polille ensi viikolla. Siellä odottaa sitten clomiresepti, jos kaikki on ok.



Eli toivoa on...;) ehkä



Terv. Meeri

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat