Seuraa 

Meillä harvoin tälläsiä tilanteita mutta sitten kun on niin on vaikeeta revetä kahteen paikkaan, esikoinen 2v on ihan nukutettavissa siis pitää olla vieressä niin kauan kun on nukahtanut, pari kertaa on sovittu että äiti menee vauvan luo ja poika on yllätys yllätys nukahtanut yksin mutta sitten on tapauksia että poika tulee perässä ja ei suostu nukkumaan ennen kun olen saanut vauvan unille, joskus vauva on juuri herännyt ja en todellakaan saa ihan heti uudestaan unille.

Jos otan vauvan (4kk) mukaan nukuttamaan niin ei jaksaa kauaa istua sylissä tai olla lattialla kun huoneessa on hämärää ja alkaa kitistä.

Miten teillä muilla juttu toimii. Meilläkin kyllä yleensä nukkuvat samaan aikaan mutta vauva vaan joskus herää sattumalta eikä nukahda uudelleen.



Kommentit (3)

mitä jos opettaisit esikoisen nukahtamaan itsekseen niin, että hänen vieressä oltaisiin vain hetken aikaan eikä sinne unen tuloon asti?

Meillä jossain vaiheessa oli ongelmana se, että esikoinen, silloin vielä ainut lapsemme, ei meinannu osata nukahtaa itsekseen ja miehen kanssa päätimme, että muksun vieressä ei enää olla nukahtamiseen asti vaan vain hetken aikaa. Alkuun se toki vaati muutaman sänkyyn takaisin taluttamisen, mutta pikkuhiljaa poika siihen oppi. Nykyisin hän ei edes tunnu saavan unta ennen kuin saa olla huoneessaan ihan rauhassa. Mitkään satu-cd:t tai kirjat ei meidän lapsella olis toiminu vaan hän olisi niistä vain virkistyny lisää.



Toisen lapsen tullessa taloon 4 kuukautta sitten pahimpia tilanteita mulle oli illat ja yöunillle nukuttamiset. Päikkäreille esikoinen vielä jokseenkin rauhassa käy tilanteen niin vaatiessa vaikka ilman äitiäkin, mutta yöunille käyminen vaatii edelleenkin sen, että hänen vieressä ollaan hetken aikaa. Alkuun yritin nukuttaa lapsia suht samanaikaisesti, mutta eihän siitä mitään tullut. Vauva kun pääsi jotenki aina yliväsymään tai muuten vaan on herkkä lapsi, niin ensimmäiset 3 kuukautta sain juosta vähän väliä hyssyttämässä vauvaa yrittäen samalla laittaa esikoista nukkumaan. Usein kävi niin, että poika jossain vaiheessa nukahti, joskus itkien, niin etten edes kunnolla hyvää yötä päässyt/ehtinyt hänelle toivottamaan vauvan rauhoittelujen lomassa. Kyllä äidin sydäntä särki. :(

Iltanukutukset olen saanu onnistumaan nyt viimeisen kuukauden ajan niin, että esikoinen menee aina tuntia myöhemmin nukkumaan kuin vauva. Vauvaa nukutellessa esikoinen saa katsoa sen aikaa piirrettyjä tai kuunnella satu-cd:tä tai lukea, leikkiä jne. ja koska mun ei tarvi enää hengen hädässä saada vauvaa rauhottumaan tuntuu vauvakin rauhoittuvan nykyään paljon paremmin unille kun äitikin on rauhallinen. Vauvan nukahdettua aletaan esikoisen iltatoimille ja ehdin hyvin hänen kanssaan vielä hetken seurustelemaan ja istumaan sängyn vieressä hänen käydessä nukkumaan.



Päiväunetkin olen pyrkiny nykyisin rytmittämään lapsilla niin, että puolisen tuntia ennen kuin oletan vauvan heräävän laitan esikoisen päikkäreille. Näin ehdin sitten kuitenkin useimmiten olemaan hetken pojan vieressä hänen käydessä nukkumaan. Ja kun vauva herää esikoisen päiväunien aikaan saan myös hänen kanssa hetken kahdenkeskistä aikaa. Omaa aikaa toki tuossa ei paljon jää, mutta mun elämä tuntuu helpommalta kun esikoinen käy hyvillä mielin nukkumaan.



Äh, en nyt tiedä oliko tästä edes mitään apua, mutta tällee meillä. ;)

mutta ei toki aina mahdollista. Esikoisen itsekseen nukahtamista voi kannustaa eri tavoin - satukasetti / lastenlaululevy huoneeseen soimaan, tarrataulu kun onnistuttu yksin nukahtamisesta... ja kun 5x tässä onnistuttu saa mieluisan lelun valita kaupasta tms.

Ja on nukahtaminen sit päivällä tai illalla, kannattaa pitää samat rutiinit eli aina nukkumaan ilman huoneessa oloa, riippumatta siitä onko mahdollista olla siellä huoneessa tai ei (vauva nukkuu, molemmat vanhemmat kotona jne.) Eli syy yksn nukahtamiseen ei ole hereillä oleva vauva = äidillä ja vauvalla on jotain yhteistä kivaa, josta isompi joutuu olemaan poissa! Yksin nukahtaminen kiinnostavaksi eli isojen jutuksi, silloin saa yksin tehdä jotain mitä ei saa tehdä vauvan kanssa, vaikkapa kuunnella satua tai lauluja tai olla vaan isompi eli jotain mitä vauva ei osaa olla...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Huh, tuo olikin meillä iso ongelma ja stressin paikka silloin alkuun, kun vauva oli juuri syntynyt. Nyt lapsemme ovat jo 2v10kk ja 8,5kk.



Meillä esikoinen oli myöskin ihan nukutettava tapaus vauvan syntymään saakka. Vauva taasen oli tosi itkuinen ensimmäiset n. 8 viikkoaan, ja pian kävi selväksi, ettei esikoisen nukuttaminen vaan kerta kaikkiaan onnistu vauvan hereillä ollessa. Oli pakko totuttaa esikoinen nukahtamaan itsekseen ja sepä onnistuikin sitten loppujen lopuksi yllättävänkin helposti näin:



Ruoan jälkeen luettiin päiväunisatu olohuoneen sohvalla. Sitten vein esikoisen omaan sänkyynsä makuuhuoneeseen, joka oli pimennetty pimennysverholla. Laitoin satu-cd:n soimaan ja esikoinen jäi kun jäikin sitä kuuntelemaan ja nukahti sitten omia aikojaan! Muutamana päivänä

tuli muutaman kerran ovenrakoon kuikuilemaan, mutta mitään raivareita ei tästä asiasta ole saanut.



Sittemmin satu-cd on vaihtunut musiikin (minkä tahansa esikoiselle mieluisan) kuunteluun ja kirjojen lueskeluun. Esikoinen siis lueskelee kirjojaan, musiikki soi taustalla, ja 15-45 min kuluessa lapsi nukahtaa.



Joskus on päiviä, että esikko ei malta käydä nukkumaan vaan pomppii vähän väliä ovella. En ole kuitenkaan " antanut periksi" , vaan päikkärit nukutaan aina - ts. talutan lapsen takaisin sänkyyn, halin ja toivotan hyviä unia. Esikoisemme nimittäin herää klo 6 aikaan aamulla, joten unet ovat todella tarpeen! : )



YÖUNILLE meillä käydään tällä hetkellä näin: Iltasatu luetaan taas olohuoneen sohvalla (yleensä isi lukee). Sitten minä menen toviksi esikoisen viereen (nukahtaa meidän parisänkyyn) pötköttelemään ja juttelemme jonkin aikaa päivän tapahtumista ja mistä milloinkin. Lopuksi laitan taas musiikkia soimaan, halin esikoisen ja lähden pois huoneesta. Yleensä lapsi jää kuutelemaan musiikkia ja nukahtaa aika pian.



Jos olen illalla yksin (onneksi aika harvoin), niin tuo pötköttelyosuus ei oikein onnistu. Silloin vain nopeammin peittelen ja halin esikon, ja laitan musiikin soimaan. Jos uni ei meinaa millään tulla, otan vauvan (väsynyt aika samoihin aikoihin) mukaan ja mennään kaikki yhdessä nukkumaan (imetän vauvan uneen ja juttelen samalla esikoisen kanssa).



Toivottavasti löydätte teille sopivat kommervenkit!







* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat