Vierailija

Kopioitu: Kristillinen Työkansa 1943



Esipuhe (lyhennetty)



Äiti Shipton syntyi 1400-luvulla Englannissa. Siis yli 500 vuotta sitten. Hän kuoli Clifton Yorkshiressä vuonna 1449.



Äiti Shiptonin ennustus on laadittu runomittaan ja painettu ensi kerran jo 1641. Ruotsissa on viimeinen painosta

tullut ennustus päivätty vuonna 1937, josta alla oleva ennustus on suomennettu runopukuisena, jona se

alkuperäisenä on ollutkin.



_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _



Tulevia asioita nyt kerron teille,



laulun muodossa sen ilmaisen.



Viimeinen on aika silloin, kun



maailma on sellainen,



joksi sen nyt kuvaan teille



laulussani lyhyeen vain.



Miestä matkii silloin nainen,



hän kulkee usein housuissa.



Tukkansakin leikkaa vainen



Vaikk kauneutensa ompi se.



Hän lapsen oloa ei sietää tahdo,



Sitt vaivaa ei ota itselleen.



Ilman lasta hän tahtoo olla,



ja vapaana aina mennä ¿ tulla.



Kissa ja koira, nuo kyllä riittää,



nuorassa niitä kun taluttaa saa.



Vapautta ne eivät riistä,



vaivaa niistä ei konsanaan.



Ratsastaa tahtoo myöskin nainen



Vaikk ei sovi se hänelle.



Noita-ämmille se vain kuuluu,



luutavarsilla ratsastaa.



Rakkaus, tuo pyhä ja kallis,



se kuoleepi melkein kokonaan.



Aviossa ei pysy silloin



mies, ei nainen, kumpikaan.



Ei elä miehetkään kunnolla silloin



elävät melkein kuin porsaat vain.



Vaunut myös ilman hevosia kulkee,



onnettomuudet ne täyttävät maan.



Vesipä se ihmeitä aikaan saapi (höyry),



kulkemisen helpoksi valmistaa.



Puiden juurille kasaantuu kultaa,



kukapa tuotakaan uskoa voi?



Mutt ylösalaisin on silloin kaikki,



elämä melkeinpä nurinpäin.



Mennäänpä läpi esteiden vain,



vaikka ei muulia ei hevosta näy.



Ilmojen kautta ajatuskin lentää,



silmänräpäys siihen vain tarvitaan.



Vesienkin alla on ihmisten tie,



puhuvat, nukkuvat, kulkevat siellä.



Ihminen lentää myös ilmassa,



niin kuin lintunen on lennossa.



Niin hän kirjavana siellä liitää,



mustana, valkeana, vihreänä.



Mies ihmeellinen myös ilmestyy,



profeetat sen ennustavat.



Hän nousee, toimii, vaikuttaa,



ja lopuks hänkin häipyy.



Tuhat yhdeksänsataakakskymmentä



ja kuus, silloin on käänne suuri maailmassa.



Sotia suuria silloin hankitaan,



julmat aseet myöskin suunnitellaan.



Merkillistä kyllä, kuvat saapi elonsa,



ne liikkuvat, kulkevat, jopa puhuvat.



Veneet uivat veden alla myöskin



niin kuin kalojen on tapana.



Ihminen on silloin ilman herra,



hän lentää kuuhun haluaa.



Mutt ihmiskunta hukkuu vereen,



sodat julmat sen aikaan saa.



Kauhu ja pelko valtaa silloin,



jokainen kysyy, loppuuko milloin?



Vuorenkoloihin mennään pakoon,



metsiin, vuoriin ja piilopaikkoihin.



Huoneet kevyesti tehdään myöskin,



ne hetkessä usein murskataan.



Turvaa ei silloin ole juur missään,



kun myllerrys täyttää maailman.



Ihmismeret ja kansanjoukot



kun kulkevat raivoten eteenpäin.



Niin pasuunaa soittaa enkeli silloin,



Gabriel-enkeli sen tehdä saa.



Uusi maailma nyt alun saapi,



ja uusi taivas myös.



Näin kuuluu viesti varma silloin:



¿ Ja vanha maailma pois katoaa.



Toteutunut suurimmalta osin. Loppu tulee myös toteutumaan. Miksi ei, koska alkukin

toteutui

Kommentit (2)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat