Saksanpaimenkoiramme murisee lapsille, myös omalle.

Sivut

Kommentit (50)

Tsemppiä ap:lle, rankka asia selvitettäväksi!

Voimia asian korjaamiseen, olet aika ristiriitaisessa tilanteessa.



Miehesi on ymmärrettävä, miten vakava asia on.



Olen samaa mieltä, että eiköhän suurin osa lemmikkikoirista sovi hyvin yhteen lasten kanssa, sinänsä koira ja lapset ei ole hankala yhdistelmä. Mutta uhkaava koira ja lapset on mahdoton.



Ja se ei ole nättiä jälkeä, iho irti otsasta ja nenästä, lävistykset leuanalla. Kerran iski ja ehti " ravistella" . Ollut aina ihan kiltti koira ja tottelevainen AIKUISIA. Lapsista ei välittänyt, murisi aina kun lapsi silitteli, jne. Sitten yks päivä kävi noin. 4 vuotta siihen meni...

Koiralle mielestäni tulisi tehdä selväksi ettei lapsille irvistellä, murista tms. Ja jos se on jo käynyt jonkun lapsen kenkään kiinni niin siitä tilanteesta olisi pitänyt koiraa jo rangaista. Koira selvisi tilanteesta ilman palautetta - vai? Mielestäni tuossa on kaikki mahdollisuudet siihen että jotain ikävää voi tapahtua. Toisaalta myös koiralla on oltava oikeuksia, esim. olla rauhassa, syödä rauhassa ja nukkua rauhassa, jolloin kenenkään ei tarvitse mennä siihen koskemaan. Tuollaisen koiran lähellä ei mielestäni lasten tarvitsisi riehua ollenkaan, koira selvästi hermostuu siitä.

Meillä on koira koska minä halusin koiran. Lapset tuli koiran jälkeen. Koira ei tehnyt koskaan lapsilleni mitään, no nyt meillä on toinen koira ja se kyllä ilmoittaa murinalla lapsille että nyt mä nukun, älä tule mun luo. Ja mun milestä sillä koiralla on oikeus tehdä niin. Olen sen lapsillekkin sanonut että ei se mene niin että te saatte tehdä iham mitä vaan ja koiran pitää se sietää, se ei ole lelu.

Voisitkohan saada jonkun koirakouluttajan puhumaan tilanteesta perheesi kanssa? Siis jonkun, joka saisi miehesi ymmärtämään, että tilanteelle on tehtävä jotain lasten turvallisuuden vuoksi.



Pelkäävätkö lapset koiraa?



Meillä oli lapsuudessani saksanpaimenkoira, sukulaiset antoivat sen, kun eivät itse voineet pitää ja vanhempani ymmärtämättömyyttään ottivat! Varmaan pari vuotta pelkäsin sitä tosi paljon. Nielin itkua, kun se haukkui sisällä ja alkuun myös murisi meille. Oli aika kurjaa.

Myöhemmin se oppi perheemme laumakseen ja piti kaikkia ylempänä ja olisi taatusti puolustanut meitä lapsia, ja minäkin opin pitämään siitä. Mutta tuossa oli kyse eri asiasta kuin teidän koirallanne, koira oli meille tullessaan 8-vuotias ja sillä oli sopeutumisvaikeuksia.



Olen samaa mieltä kanssasi, että koiranne pitäisi lopettaa.





Saat vaan syyttää itseäsi, jos/kun koira nappaa kunnolla kiinni. Lapsille todellakin pitää opettaa, että koiralle pitää antaa syömis ja nukkumis rauha!

siis tollo ukko ottaa koiran kun hän sitä halua ja nyt ei ota kuuleviin korviinsa kun rakki murisee. ja mitä tekee ap. mietiskelee, että pitääkö viedä salaa piikille. Te olette aikuisia ihmisiä, ja se on sunkin kotisi, voi vittu puhukaa.

sanoisin, että on erittäin typerää väittää kyseistä rotua hulluksi. Rotu on mitä säysein ja ihanin, erittäin sosiaalinen, nöyrä ja kiltti. Koira kuin koira pitää kouluttaa ja siihen kaikkien paneutua. Koira ei halua olla lauman johtaja vaan haluaa antaa sen paikan viisaammalleen. Tuohan johtajuus aina vastuuta, eikä sitä kukaan koira halua. Mikäli koiran laumassa ei ole oikeudenmukaista viisasta johtoa, joutuu koira ottamaan vallan.

mutta oli aggressiivinen muille koirille ja joillekin miehille. Lopulta se alkoi murista 10 kk ikäiselle esikoisellemme, joka oli oppinut konttaamaan. Koira oli meille rakas, mutta emme jääneet odottamaan, että se saattaisi tehdä jotain. Jäljet kun voisivat olla todella kamalat. Me luovuimme koirasta. Löysimme sille uuden kodin koiraharrastajan kodista. Tappaa en kuitenkaan missään nimessä halunnut, koska se oli terve ja elämänhaluinen koira.

Koiran täytyy tietenkin saada levätä ja syödä rauhassa, mutta ei tuo kuulosta siltä, että lastenne käytös se ongelma olisi.



Meidänkin koiramme on murahtanut lapsille, kun ovat häirinneet liikaa, ja olemme opettaneet lapsille, että koiraa pitää kunnioittaa. Ja ovat oppineet. Sama varmasti teillä. Mutta teillä todella on ongelmana tuo lauman arvojärjestys.



Meidän koiramme suhtautui epäluuloisesti lapsiin ennen kuin saimme omia. Mietimme, mitä jos se ei totu, ja päätimme, että niin rakas kuin se onkin, se on pakko lopettaa, jos esim. anoppi ja appiukko eivät olisi ottaneet sitä. Mutta koira huomasi pian, että lapset eivät olekaan mitään eriskummallista ja että ne ovat samaa laumaa ja koira on alempana. Koiramme ja lapsemme ovat hyviä kavereita.



Miehesi ei varmaan vain ymmärrä, miten vakavan uhan koira aiheuttaa. Hän on varma, että se ei pure, mutta kyllä se tuon käytöksen perusteella voi purra.





Pyydä kertomaan miehellesi niin, että ymmärtää!? Minullekin tuli mieleen, että hätätilanteessa (jos koira jää) koira voisi jotenkin " kadota" .. Mutta hankala homma sekin.

Tai pitääkö sinun lähteä lasten kanssa - näin radikaali heitto sen takia, että kuinka miehesi lauma, tuletteko sinä ja lapset vasta koiran jälkeen! Anteeksi, tarkoitus ei ole loukata, mutta melkein mahaa vääntää ajatella tilannettasi - pelko lasten puolesta ja mies ei ymmärrä.

Tiedät varmaan millainen puruvoima saksanpaimenkoiralla on, jos tosissaan käy kiinni?



Ota heti yhteyttä hyvään koirankouluttajaan, äläkä ainakaan anna koiran olla vapaasti vieraiden lasten kanssa. Omatkin lapsenne toki voivat olla vaarassa, joten olisiko mahdollista sijoittaa koira aluksi tilapäisesti jonnekin lapsivapaaseen paikkaan?



Vaikuttaa vähän siltä, että teillä ei ole lauman hierarkia ihan niin kuin pitäisi (eli koira kokee lapset hänelle alamaiseksi).

Tiedän vähemmänkin dominoivia koiria (rodultaan), jotka helposti alkavat " pomottaa" lapsia, jos ei asiaan kiinnitetä erityishuomiota. Alkaa juuri murinalla ja ns. vaarattomilla hyökkäyksillä mutta pahimmillaan tulee rumaa jälkeä. Ja, tietenkin myös lapsille pitää opettaa miten koiraa kohdellaan (esim. nukkuvaa koiraa ei häiritä), mutta tämä ei kai ole varsinainen ongelman ydin ap:n perheessä.



7

miettisin, miksi olet alun perin ollut asenteella ' minä en koiraa kasvata, se on miehen' jos se yhteisessä taloudessanne majailee.

Jos omistaa koiran, siitä pitäisi ymmärtää jotain. Koiran käytökseen voi olla hyvinkin yksinkertainen syy, joka selviää kunnon kouluttajan/asiantuntijan kanssa. Mielestäni olet täällä jo hyviä neuvoja asian suhteen saanut. Ellet halua niistä ottaa vihjettä, ja haet vain pönkitystä koira piikille-visioosi, älä kysele.



Vastuullinen koiranomistaja tarttuu epäkohtiin heti, kun niitä ilmenee. Jos omat kyvyt eivät riitä, haetaan apua viisaammilta. Eläimen lopetus ei liene se järkevin vaihtoehto ennenkuin syitä aletaan selvittämään.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat