Vierailija

ja kaipailee tukea...Tuntuu taas kaikki niin mahdottoman vaikealta.

Kommentit (10)


Olen yksinhuoltaja pian yksitoista vuotta on mennyt näin. Vaatii sisua ja tahtoa niin kuin elämä yleensäkin.



Ajattele positiivisena puolena sitä ettei tarvitse miehen kanssa riidellä, keräillä kenties likaisia sukkia ympäri kotia yms.



Olen seurannut vierestä perheen elämää jossa isä on väkivaltainen, alkoholisti ja jotain huumeitakin käyttänyt - tästä ei perheesi kärsi jos olet lasten kanssa keskenään.



Toki muistan niitä hetkiä jolloin olisin halunnut jakaa asioita lasten isän kanssa, hampaiden puhkeamista ja ensiaskeleita. Näitä tuntemuksia oli silloin alussa, lasten ollessa pieniä.



Nyt elämä on mallillaan, lapset reippaita koululaisia. En kaipaa elämäämme miestä.



Toivottavasti sinulla on tukiverkkoa silloin kun sitä tarvitset, lasten sairastaessa tai jos olet itse kipeänä. Jos tuntuu että voimavarsi ei riitä niin sinulla on mahdollisuus saada tukiperhe jossa lapset voi käydä kerran kuussa. Itse en on tuota mahdollisuutta käyttänyt jotkut tuttavani on ja ovat olleet tyytyväisiä että saavat lepohetkiä ja omaa aikaa.



Minulla on muutamia sukulaisia jotka ovat meidän kanssa läheisissä väleissä ja olen saanut tarvittaessa apua heiltä.



Raskausaika ja vauvavaihe on sitä herkintä aikaa, tai siis oli minulle ja silloin mielialat vaihtui mutta sen jälkeen asiat tasoittuivat.



Tsemppiä sinulle ja jaksamista - usko itseesi niin pärjäät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

onko muuttoa lähiaikoina tiedossa? Millaiseen asuntoon, millaiset näkymät ikkunoista? Entäpä työpaikan pysyvyys?

Määräaikaistako vain nyt ja ikuisesti...?



Terv. R.

Kyllä sinun tekstissä oli paljon omia ajatuksianikin, mut tällaisena " herkkänä" hetkenä unohtuu todellisuus ja huolet valtaavat mielen.

loyda itsestasi se voima ja rakkaus. unohda ulkokultaisuus ja pida ne ihmiset lahellasi jotka ovat tarkeita ja auttavat. hienosti se menee ja lapsesi arvostavat sinua kaiken paatteksi, vaikka joskus varmasti tuntuukin etta on liian vaikeaa.

ja kun odotin toista lastamme mies löysi uuden naisen - joten heitin miehen ulos.



Alkuraskautta oli kun ero tuli. Päätin että pärjään, lapsilla ikäeroa alle kaksi vuotta. Rakastan lapsiani ja he ovat tärkeintä elämässäni. Haluan panostaa tähän meidän perheeseen.



* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat