Vierailija

Jätin mieheni viime kesänä 7 vuoden seurustelun jälkeen, koska liittomme tuntui kaveruudelta enemmän kuin rakkaussuhteelta. Lisäksi ihastuin aivan hirveästi erääseen toiseen mieheen. Olen nyt ollut siis puolisen vuotta yksin ja ei tämä kyllä kovin herkulta tunnu :( . Tuntuu, että minun oli vaan pakko päästä kokeilemaan, mitä on yksinasuminen ja -eläminen. Olen nimittäin koko elämäni seurustellut, ja se sinkkuvaihe oli jäänyt elämättä.



Nyt arvon, että vieläkö meillä olisi mahdollisuuksia ex-mieheni kanssa yrittää yhdessä. Liitostamme on kuitenkin pieni lapsi ja erot hänestä tuntuvat todella tuskaiselta. Olen yrittänyt miettiä tunteitani ex-miestäni kohtaan, ja välillä tuntuu, että hauaisin todella viettää hänen kanssaan loppu elämäni ja toisinaan taas ajattelen, että ei siitä tule mitään vaikka kuinka haluaisin.



Olen ajautumassa ihan hirveään masennukseen, en tiedä mitä tehdä ja mitä tässä voisi tehdä. Exäni kyllä rakastaa minua ja otti eromme todella raskaasti. Minullakin on kyllä tunteita - enhän muuten tuntisi oloani ihan mielettömän mustasukkaiseksi, kun ajattelen häntä toisten naisten kanssa.







Kommentit (12)

Lapsi on nyt kerran kokenut eron ja ihan lapsen henkisen hyvinvoinnin takia teidän täytyy kyllä sitten ihan oikeasti olla yhdessä isän kanssa. Mieti, puntaroi, jutelkaa miehen kanssa ja ottakaa selvää tunteista toista kohtaan. Jos menette yhteen ja sitten taas eroatte, se ei ole mukavaa teille eikä lapselle.



Tsemppiä sinulle!



ihastusta, enkä usko että koskaan elämässäni tulen tapaamaan. Se mies...se vei multa täysin jalat alta ja meillä oli vahva henkinen yhteys kaikin tavoin. Uskaltaisin jopa sanoa, että rakastuin häneen enemmän kuin kehenkään koskaan! Tunsin, että hän oli sielunveljeni. No, hän ei ilmeisesti tuntenut kuitenkaan samoin, sillä ei halunnut kanssani suhdetta vaikka vietimmekin yhden yön yhdessä ja hän halusi senkin jälkeen olla kanssani tekemisissä (otti yhteyttä jne.). Tuo tapahtuma musersi mut ihan täysin. En edes halua enää koskaan ihastua/rakastua kehenkään, sydämeni särkyi niin pahasti.



Ex-mieheni kanssa yhteenpaluu olisi niin turvallista, tuttua. Kyllä minä häntäkin rakastan, tiedän sen. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ainakaan omassa elämässäni uudelleen lämmittely ei onnistunut ja vain lopulta pitkitimme sitä mikä oli kuitenkin edessä. Jos suhteenne on loppunut, koska tunnette olevanne enemmän sisaruksia kuin rakastavaisia, niin asiaa on oikeasti todella vaikea korjata. Itse olisin kaivannut sitä suurta rakkautta lopun elämääni.

Lapsen takia ei kannata hätiköidä, mutta saimme mekin huollon järjestymään asiallisesti niin, että lapsi tapaa yhtä paljon molempia vanhempiaan.



Nyt minut tietysti tästä mielipiteestä teilataan, mutta mitäpä siitä. Oma elämäni on joka tapauksessa nykyisin ihan mallillaan.





Mieti nyt vain tarkasti. Mieti sitäkin tyydyttääkö suhteenne myös sitä miesosapuolta, sillä sekin on mahdollista että mies lopulta lähtee houkuttelevempien helmojen perään. Näin kävi minulle kun yritimme uudelleen sananlaisten vatulointien jälkeen. Mies tapasi elämänsä rakkauden ja sinne hävisi.

jos palaisimme yhteen, sitten menisimme naimisiin ja viettäisimme yhdessä oikeasti koko loppuelämämme.



Vaan kuinka voin olla varma siitä, etten taas ihastu (tiedostan toki sen, että jokaisen ihastumisen vuoksi ei liittoa tosiaan kannata särkeä!) tai että yhteenpalaaminen on oikea ratkaisu? Ap

Ihastusten perään ei tarvitse lähteä eikä niitä tarvi ruokkia. Ei sulla mikään liitto kestä jos katselet koko ajan vaan muiden perään että ihastuisinko tohon ja sitten heti heität entisen menemään jos päätät että joo ihastun. Ihastuksia voi tulla ja mennä, sitoutuminen ei niistä riipu.

Lue itse läpi tuo mitä kirjoitit. Rakastuit tähän toiseen mieheen niin paljon että et enään usko rakastuvasi keneenkään muuhun. Miksi sitten ex:än tarvitsisi ottaa sinut vierelleen, jos et oikeasti halua edes häneen rakastua uudestaan?

Anna ex:lle mahdollisuus onneen ja opettele ensin olemaan yksin.

Parisuhde ei tule olemaan koko loppuelämää sitä tunteiden huumaa, mitä suhteen alkuaika on. Suhde muuttaa muotoaan kumppanuusliitoksi, missä ollaan yhdessä sen parhaan ystävän kanssa. Seksittömät ajat liitossa on ihan täysin normaalia. Se arki, kumppanuus, on se kestävä liitto.



Luulen, ettet ole tiennyt tätä silloin kun erositte. Teitte ratkaisun vain tunteen pohjalta, ettekä ymmärtäneet, että elämä muuttaa niitä tunteita.

Pikkulapsivaihe voi olla rankka suhteelle ja parisuhde jäädä taka-alalle. Mutta uskon että jos tunteita on ja molemminpuolista halua niin rakkaussuhdetta saa kyllä elvytettyä.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat