Vierailija

Kommentit (14)

Kun sain neljännen lapsen, TIESIN heti, että tämä jää viimeiseksi.

Tunne ei ole muuttunut ainakaan vielä ja lapsi on reilun vuoden.

Vahva tunne siitä, ettei enää ikinä halua uutta lasta.

Hassua sinänsä, että rakastan lapsiani yli kaiken.. he ovat ihania, kultaisia, suloisia.. ja vieraatkin vauvat ovat mitä ihaninpia maailmassa, MUTTA itse en enää vauvaa halua.

Nyt keskityn näihin oleviin lapsiin ja ihastelen sukulaisten, tuttavien ja tuntemattomienkin vaaveleita ;)

Mietin itse tässä juuri sitä nelosen " hankkimista" enkä oikein tiedä mitä haluan...rakastan näitä kolmea ja pidämme miehen kanssa lapsiperhe- ja kotielämästä...mutta " pitäisikö" sitä ihmisen elämässään tehdä muutakin kuin lapsia...mutta mitä?



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

että kaksi lasta olisi hyvä. Kun pojan jälkeen saimme tytön, tiesimme, että perhe on kasassa. Nuorempi nyt viisi, emmekä vakavissamme ole edes harkinneet kolmatta. Eikä aikaakaan enää hirvittävästi ole - olen kohta 40.

kuopuksen synnyttyä tein jonkilnaista " surutyötä" ,että on viimeinen lapsi--toisaalta oli kauhean epävarma tunne ja toisinaan haaveili vielä yhdestä naperosta,mutta taka-alalla jokin vaan sanoi,ettei enään.

Olen tyytyväinen jos näistä kolmesta hengissä selviän!

Yksi on ja saa riittää! :) Kun kaverit tulevat käymään vastasyntyneiden nyyttien kanssa, olen kieltämättä liikuttunut ja ihastunut tulokkaaseen, mutta ajatus " toisesta nyytistä" ei käy edes mielessä. Ei ole tarvetta käydä ikkunaostoksilla vauvanvaateliikkeissä, joskus saatan hymähtää jos näen jotain söpöä esim. mainoksessa.

se tunne on yksinkertaisesti vain sellainen, ettei tosiaan edes enää mieti haluaaKO vielä yhden. Sitä suorilta käsin tuntee ETTEI halua.

Minäkin rakastin raskausaikaa, liikkeitä, ihanaa massua.. synnytttäminenkin on ollut ihanaa, jokaisella neljällä kerralla. Mutta en halua enää olla raskaana, synnyttää, saada vauvaa.

Kun ajattelenikin vauvaa omalle kohdalle, tulee heti tunne että EI.

Ei enää.



Jos sinulla on ajatuksia, että vieläKÖ, haluaisinKO.. niin silloin et ole vielä varma.



t. 6

tiedän nyt, etten tämän jälkeen enää halua lisää. talon koko loppuisi ja pitäisi hankkia isompi auto... ne vaikuttavat kyllä, mutta muutenkin... haluan vielä myöhemmin opiskella itselleni uuden ammatin ja tehdä kaikkea muutakin! =) 3 riittää meille hyvin!

tällä hetkellä tuntuu että tuo yksi riittä hyvin, ikää meillä 29. Ei vaan ole _mitään_ halua saada uutta vauvaa tai perheenjäsentä, jotenkin tuntuu että tämä sopii meille kaikille hyvin. Tietysti voi olla että mieli vielä muuttuu, mutta tällä hetkellä näin.

Minulla on kaksi lasta, 3v. ja reilu 1v. Ikinä en ole lapsista erityisemmin välittänyt mutta aina olen kaksi omaa halunnut. Lisäksi sain kummankin eli senkään takia en haluaisi enää yrittää saisinko jonkun tietyn sukupuolen. Haluan että minulla on taas omaa elämää reilun 10 vuoden päästä kun lapset ovat suht isoja ja itse en ole vielä ikäloppu. Rakastin olla raskaana ja silloin kun vauva on ihan pikkuinen mutta minulla onkin ollut suht helpot ja terveet lapset. Miksi enää uhmaisin kohtaloa jos saisinkin sairaan tai koliikkisen lapsen? Olen tyytyväinen näin! Odotan pari vuotta varalta (että varmasti päätös on 150%) ja sitten menen pistää putket tukkoon. Silloin on ikääkin että tekevät ilman isompia kyselyitä minulle sen.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat