Vierailija

vanhemmillani ytj-kiinniottoja ja perheväkivaltaa, joka ratkaistu sovittelulla eli ei tuomioita kummallakaan. VOIKO vaikuttaa minun pääsemiseeni asiantuntijatehtäviin, jossa vaaditaan laaja turvallisuusselvitys?



Selvitetäänkö tuossa laajassa turvallisuusselvityksessä myös aikuisen (eli minun) vanhempieni taustat vai vain mieheni?



Tosi epäreilua jos vanhempien töppäilyt vaikuttavat aikuisen koulutetun ihmisen töihin. Ja tosi noloa kun tulee työantajan tietoon :' ( Eihän sillä mitään lapsi voi vaikka vanhempi olisi juoppona rapaojassa.



Asiasta tietävät apua kaipaan, työnhaku menossa...

Kommentit (23)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Työantajalle ei tule muuta tietoa kuin että onko ok vai ei. Eli työnantaja ei saa tietoa hylkäyksen syystä. Mun ymmärtääkseni ne hylkäystä varten pitää olla aika isot jutut, siis tyyppiä että on rikosrekisteri tms. Omalla alallani olisi painoa myös, että onko rikkomukset taloudellisia. Ajokortin menetys tai vaikka rattijuoppous olisi pienempi paha kuin vakuutuspetos.

Jos vanhemmat ei ole tehneet mitään sellaista minkä voidaan arvioida olevan uhka maan turvallisuudelle tai yrityssalaisuuksille niin eiköhän ole ihan turha huoli.

ei kai kukaan nauti tuommoisista asioista?? vaikutat tosi idiootilta. ihan luonnollista olla huolissaan, vaikuttaako tuommoinen. et ainakaan osannut vastata.

mutta siis heti aloin miettimään tuon selvityksen laajuutta: mitä tuollaisessa tosiaan tarkastetaan?! Minulla ei ole mörköjän kaapissa mutta en toisaalta edes osaa ajatellakaan, minkälaiset asiat tuollaisessa vaikuttaisivat...

Minulla itselläni on puhtaat paperit. Olen tunnollinen aina lainmukaisesti toimiva kuunnon kansalainen. Kaikki lähipiiriini kuuuvat eivät ole, joten tiedän, ettei minulla ole asiaa valtion hommiin esim. ministeriöihin. Tämä harmittaa minua suunnattomasti, sillä olen opiskellut pääaineenani ainetta, jota voisin hyödyntää töissä esim. eri ministeriöissä. En siis läpäise laajaa turvallisuusselvitystä. Onneksi on muita mukavia töitä.

Edelleen olen sitä mieltä, että turha huoli, ja myös sitä mieltä, että ap vaikuttaa kovin ahdistuneelta vanhemmistaan ja kaipaisi ehkä asian käsittelyä. Ja jos tuo äskeinen viesti oli ap niin se vain vahvistaa käsitystäni.



t. 15.

itse epäilen että siellä on minulla jotain, koska nuorena radikaalina heiluin mielenosoituksissa yms. tempauksissa tosi paljon ja näkyvästi, vaikkei minulla mitään rikosrekisteriä olekaan

Selvityksen ulottaminen läheisiin



Laaja turvallisuusselvitys voi ulottua myös selvityksen kohteen läheisiin. Säännöksessä määritellään tyhjentävästi se läheisten joukko, josta turvallisuusselvitys voidaan läheisyyssidoksen perusteella tehdä. Tällaisia ovat selvityksen kohteena olevan henkilön



* vanhemmat

* lapset

* aviopuoliso tai

* henkilö, jonka kanssa hän elää yhteisessä taloudessa avioliiton omaisessa suhteessa.



Hakijan on esitettävä perusteltu syy sille, miksi on välttämätöntä ulottaa laaja turvallisuusselvitys myös läheisiin sekä yksilöitävä nämä läheiset. Turvallisuusselvityksen tekemiseen läheisyyssidoksen perusteella suhtaudutaan erittäin pidättyväisesti.



Turvallisuusselvityksen ulottaminen koskemaan läheistä/läheisiä ratkaistaan kokonaisharkinnalla, jossa huomioidaan esimerkiksi,



1. miten tärkeisiin tietoihin laajan turvallisuusselvityksen kohteena olevalla henkilöllä on pääsy

2. kuinka harvalukuinen joukko käsittelee kyseisiä tietoja ja

3. miten vakavaa vahinkoa niiden paljastuminen aiheuttaisi valtiolle.



Läheisestä tehtävä turvallisuusselvitys on perusmuotoinen, ja hänellä on samat oikeudet kuin selvityksen varsinaisella kohteellakin. Läheisen on esimerkiksi annettava nimenomainen suostumus turvallisuusselvityksen tekemiseen. Suostumuksen antaminen ei ole velvollisuus vaan se perustuu vapaaehtoisuuteen.



Selvityksen kohteen taloudellinen asema



Laajassa turvallisuusselvityksessä voidaan tarkastella selvityksen kohteen taloudellisia oloja. Siinä selvitetään tiedot selvityksen kohteen elinkeinotoiminnasta, hänen varallisuudestaan ja veloistaan sekä muista taloudellisista sidonnaisuuksistaan. Muilla taloudellisilla sidonnaisuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi määrältään huomattavia realisoitumattomia takaus- tai panttivastuita. Aina ei ole välttämätöntä selvittää kaikkia edellä mainittuja seikkoja, vaan riittävä kokonaiskuva henkilön taloudellisesta asemasta saattaa olla muodostettavissa muutenkin. Selvitys tehdään ensisijaisesti käyttämällä selvityksen kohteen täyttämää henkilötietoilmoitusta ja ulosottoviranomaisen tietoja.



Lomakkeet



Laajan turvallisuusselvitysmenettelyn tekemiseen käytetään neljää vakiomuotoista lomaketta:



* hakemus laajasta turvallisuusselvityksestä

* henkilötietolomake laajasta turvallisuusselvityksestä

* hakemus perusmuotoisesta turvallisuusselvityksestä (läheisestä, silloin kun se on katsottu tarpeelliseksi) sekä

* lomake huomautusoikeuden käytöstä.



Laajan turvallisuusselvityksen tekeminen



Laajan turvallisuusselvityksen hakija huolehtii lomakkeiden täyttämisestä.



Käsittely jakaantuu seuraavasti:



I) Suojelupoliisi harkitsee voidaanko laaja turvallisuusselvitys tehdä. Harkinnassaan viranomainen huomioi mm. lain tarkoituksen, suojattavan edun ja muut tekijät, jotka ovat tarpeellisia arvioitaessa onko selvityksen tekeminen välttämättä tarpeen perusoikeuksien ja turvallisuusselvityslain 3 §:n rajoitussäännöksen valossa.



II) Mikäli suojelupoliisi kokonaisharkinnan jälkeen päätyy selvityksen tekemiseen, päätetään seuraavaksi laajan turvallisuusselvityksen henkilökohtaisesta ja taloudellisesta ulottuvuudesta.



III) Laaja turvallisuusselvitys voi perustua tietoihin, jotka sisältyvät:



1.

henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa (761/2003) tarkoitettuun poliisiasiain tietojärjestelmään, hallintoasiain tietojärjestelmään ja suojelupoliisin toiminnalliseen tietojärjestelmään

2.

rikosrekisteriin ja liiketoimintakieltorekisteriin

3.

oikeushallinnon tietojärjestelmiin syyteharkinnassa olevista tai olleista rikosasioista taikka tuomiolauselmajärjestelmään

4.

pääesikunnan pitämiin rikostietorekisteriin sekä turvallisuustietorekisteriin

5.

rajavartiolaitoksen esikunnan pitämään rajavalvontarekisteriin

6.

tullihallituksen pitämään tutkinta- ja virka-apujärjestelmään

7.

väestötietojärjestelmään

8.

ulkomaalaisrekisteriin kuuluviin, ulkoasiainministeriön pitämiin viisumiasioiden osarekisteriin ja maahantuloedellytysten osarekisteriin sekä

9.

ulosottoviranomaisten hallussa oleviin tietoihin.



Turvallisuusselvitystä tehtäessä voidaan edellä mainittujen rekisteritietojen tarkistamiseksi käyttää myös selvityksen kohteena olevasta henkilöstä viranomaisten hallussa olevia muita tietoja, jos tällaisten tietojen käyttäminen on yksittäistapauksessa välttämätöntä selvityksen tarkoituksen saavuttamiseksi eikä tietojen oikeellisuudesta ole epäilystä. Mikäli turvallisuusselvitys tehdään Suomea sitovan valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen perusteella, selvitystä tehtäessä saadaan käyttää edellä mainittujen tietojen lisäksi sellaisia tietoja, joiden käyttämiseen sopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen nojalla on yksilöity velvollisuus. Rekisteritarkastus tehdään vain siltä osin kun se on välttämätöntä turvallisuusselvityksen luotettavuuden varmistamiseksi.



IV) Turvallisuusselvitykseen saadaan ottaa vain ne tiedot, jotka suojelupoliisi katsoo yksittäistapauksessa välttämättömiksi selvityksen tarkoituksen kannalta.



V) Selvityksen kohteella on oikeus tarkastaa laajassa turvallisuusselvityksessä esille tulleet tiedot ennen niiden antamista hakijalle. Selvityksen kohteena olevalla henkilöllä on myös mahdollisuus tehdä tietojen oikeellisuutta koskevia huomautuksia. Selvityksen kohteen läheisellä on samat oikeudet kuin selvityksen kohteella.



Huomautusoikeuden käyttämistä varten järjestetään aina erillinen tilaisuus, johon osallistuvat suojelupoliisin edustaja sekä selvityksen kohde. Selvityksen kohteelle annetaan nähtäväksi huomautusoikeuden käyttämistä koskevan asiakirjan, josta ilmenevät laajan turvallisuusselvityksen tiedot lukuun ottamatta niitä tietoja, joihin kohteella ei ole tarkastusoikeutta. Tarkastusoikeutta ei kohteella ole suojelupoliisin toiminnallisesta tietojärjestelmästä saatuihin tietoihin.



Mikäli selvityksen kohteena oleva henkilö huomautusoikeutensa käyttämisen yhteydessä tai välittömästi tätä oikeuttaan käytettyään havaitsee huomautettavaa laajan turvallisuusselvityksen sisällössä, hänen tulee ilmoittaa siitä turvallisuusselvityksen tehneelle viranomaiselle. Mahdollinen huomautus on pääsääntöisesti merkittävä tarkastusasiakirjaan, jonka jälkeen selvityksen kohteella on 14 päivää aikaa antaa tarkempi lisäselvitys. Selvityksen antamatta jättäminen ei kuitenkaan estä asian ratkaisua.



Suojelupoliisi ratkaisee selvityksen kohteen esittämän huomautuksen ilmoittamatta jättämisen laajassa turvallisuusselvityksessä erillisellä kirjallisella ja valituskelpoisella päätöksellä. Kirjeitse annetun päätöksen katsotaan saapuneen selvityksen kohteelle seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. Tästä päivästä alkaa kulua 30 päivän valitusaika, jonka kuluessa valitus on saatettava toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen.



Suojelupoliisi voi kieltäytyä tekemästä huomautuksesta merkintää, jos huomautuksen kohteena oleva tieto kyetään heti oikaisemaan, taikka huomautus on ilmeisen perusteeton.



VI) Laaja turvallisuusselvitys annetaan hakijalle kirjallisesti.





MENETTELYYN LIITTYVÄT MUUT OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET



Laajan turvallisuusselvityksen sitovuus ja käyttösidonnaisuus



Laaja turvallisuusselvityksen tulos ei sido hakijaa. Suojelupoliisi ei saa esittää arviota selvityksen kohteena olevan henkilön luotettavuudesta tai hänen sopivuudestaan virkaan tai tehtävään. Arvion tekeminen jää selvitystä hakeneen tehtäväksi. Poikkeuksellisesti arvion saa kuitenkin esittää siinä tapauksessa, että tähän on valtiosopimuksesta tai muusta kansainvälisestä velvoitteesta johtuva velvollisuus.



Turvallisuusselvitystä ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin sitä haettaessa on ilmoitettu. Hakemuksessa tulee yksilöidä se virka tai tehtävä, johon selvityksen kohteena oleva henkilö aiotaan nimittää tai ottaa. Saatua turvallisuusselvitystä ei saa myöhemmin käyttää muuhun tehtävään otettaessa.



Tiedonsaantioikeus



Jokaisella on oikeus saada suojelupoliisilta tietää, onko hänestä tehty turvallisuusselvitys tiettyä tehtävää varten. Vaikka turvallisuusselvityksen tekeminen edellyttää henkilön antamaa suostumusta, ei selvitystä kuitenkaan välttämättä aina tehdä.



Oikeus tiedon saamiseen koskee vain nimettyä tehtävää varten tehtyä turvallisuusselvitystä eikä siis tarkoita viranomaisen velvollisuutta selvittää, kuinka monta eri turvallisuusselvitystä tietystä henkilöstä on tehty ja mihin tarkoituksiin selvitykset on tehty.



Selvityksen kohteena olevalla henkilöllä on myös oikeus saada pyynnöstään suojelupoliisilta turvallisuusselvityksensä sisältämät tiedot. Käytännössä selvityksen kohteelle annetaan kopio turvallisuusselvityksen hakijalle lähetetystä tuloksesta. Menettely korostaa selvityksen kohteen oikeutta tarkastaa itsestään luovutettujen tietojen oikeellisuus ja asiallinen muoto.



Hakijan säilyttämis-, salassapito- ja vaitiolovelvollisuus



Turvallisuusselvityksen säilyttämistä koskevan säännöksen mukaan hakijan tulee säilyttää turvallisuusselvitys siten, että sen sisältämiä tietoja voivat käsitellä vain ne henkilöt, jotka työssään niitä välttämättä tarvitsevat. Koska turvallisuusselvitys saattaa sisältää hyvinkin arkaluonteisia tietoja, on asianmukaista, että niitä käsittelee mahdollisimman harvalukuinen henkilöjoukko. Käytännössä kyseeseen tulevat lähinnä henkilöstön rekrytoinnista vastaavat ja muut henkilöstöasioista päättävät tahot.



Hakijan on hävitettävä turvallisuusselvitys heti, kun se ei enää ole tarpeen ilmoitetun käyttötarkoituksen kannalta. Selvityksen säilyttämisen ehdoton enimmäisaika on kaksi vuotta. Kahden vuoden aikarajan on arvioitu riittävän takaamaan esimerkiksi sen, että selvitystä voidaan säilyttää mahdollisten palvelus- tai toimeksiantosuhdetta koskevien oikeudenkäyntien tai muiden oikeusturvamenettelyjen vireille tulon vaatiman ajan.



Vaitiolovelvollisuuden rikkominen voi tulla rangaistavaksi rikoslain 38 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna salassapitorikoksena tai 2 §:ssä tarkoitettuna salassapitorikkomuksena. Jos tekijä on virkamies, sovellettavaksi voi tulla rikoslain 40 luvun 5 §:n sisältämä virkasalaisuuden rikkominen tai tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen.



Maksullisuus



Lain mukaan suojelupoliisin tekemistä turvallisuusselvityksistä peritään maksu noudattaen mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Laajan turvallisuusselvityksen tekemisestä peritään 118 ¿:n maksu.

Laaja turvallisuusselvitys voi ulottua myös selvityksen kohteen läheisiin. Säännöksessä määritellään tyhjentävästi se läheisten joukko, josta turvallisuusselvitys voidaan läheisyyssidoksen perusteella tehdä. Tällaisia ovat selvityksen kohteena olevan henkilön



vanhemmat

lapset

aviopuoliso tai

henkilö, jonka kanssa hän elää yhteisessä taloudessa avioliiton omaisessa suhteessa.

Hakijan on esitettävä perusteltu syy sille, miksi on välttämätöntä ulottaa laaja turvallisuusselvitys myös läheisiin sekä yksilöitävä nämä läheiset. Turvallisuusselvityksen tekemiseen läheisyyssidoksen perusteella suhtaudutaan erittäin pidättyväisesti.



Turvallisuusselvityksen ulottaminen koskemaan läheistä/läheisiä ratkaistaan kokonaisharkinnalla, jossa huomioidaan esimerkiksi,



miten tärkeisiin tietoihin laajan turvallisuusselvityksen kohteena olevalla henkilöllä on pääsy

kuinka harvalukuinen joukko käsittelee kyseisiä tietoja ja

miten vakavaa vahinkoa niiden paljastuminen aiheuttaisi valtiolle.

Läheisestä tehtävä turvallisuusselvitys on perusmuotoinen, ja hänellä on samat oikeudet kuin selvityksen varsinaisella kohteellakin. Läheisen on esimerkiksi annettava nimenomainen suostumus turvallisuusselvityksen tekemiseen. Suostumuksen antaminen ei ole velvollisuus vaan se perustuu vapaaehtoisuuteen.



Itse en ainakaan palkkaisi mitään mielenosoituksissa hilluvaa ikkunoiden rikkojaa. Enkä edes sellaista joka liikkuu niissä porukoissa -sori vaan.

Jos selvitys ulotettaisiin vanhempiisi niin siitä kerrotaan kyllä eriksen. Ei kyllä tule mieleen montaa tehtävää jossa tämä olisi tarpeen. Turvallisuusselvityksen tuloshan on läpäisee ja ei läpäise. Perusteluja esim. hylkäämiselle ei saa.

Väärin. Suojelupoliisi arvioi, voiko tiedolla olla merkitystä selvityksen hakijalle tämän itse tehdessä arviota henkilön soveltuvuudesta ja tällaista tietoa rekistereistä löytyessä listaa kyllä tiedot. Jos merkintöjä ei ole tai Supo arvioi tiedon olevan merkityksetöntä, hakija saa vastauksena "ei merkityksellistä tietoa". Viranomainen ei saa itse ottaa millään tavalla kantaa soveltuvuuteen, eli aika metatasolla mennään.

reiska67

höpö höpö, kansanedustajinakin porukkaa joiden lähipiirissä nistejä ja rosvoja yms puliukkoja, ei ne ole aiheita hylkäämiseen

valtiolle

Läheisyyssidoksen perusteella voidaan tarkastaa myös vanhemmat. Koskeeko tuo myös jo edesmenneitä vanhempia? Elossa oleva äitini on kunnollinen, mutta yli kymmenen vuotta sitten kuollut isäni ei. 

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat