Alle 2v erotilanteessa, isä haluaa vuoroviikot

Sivut

Kommentit (68)

Mikä teissä "aikuisissa" oikein on? Tehdään lapsia, ei keskustella kumppanin kanssa ei huomioida, ei enää jakseta, erotaan ja lapset kärsii. Miksi ei mennä itseen, käydä pariterapiassa ja oikeasti ajatella lapsen parasta. Erossa on turha etsiä lapsen kannalta hyvää ratkaisua, ainoa hyvä asia olisi se, että vanhemmat eivät eroaisi. Tekee aina pahaa, kun joku eroaa.

mutta meilläkin erouhka todellisena päällä ja asiasta siksi keskusteltu. Meidän lapset 3 v ja 1 ½v. Ole ehdottomasti samaa mieltä, että lapsen ei kuulu olla äidistä erossa noin paljoa. itseäni hirvittää jo ajatus joka toisesta viikonlopusta. Minäkään en halua mitenkään "häiritä" isän ja lasten suhdetta, mutta lasten parasta ajatellen en aio suostua pitkiin eroihin itsestäni.

Lainaus:

miehen syrjähypyt sun muut, vai?






tässä tapauksessa kyllä. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja ehjään kotiin. Lapsen paras menee etusijalle. jos eroaa, lapsi menettää sellaista, mitä et ikinä hänelle pysty korvaamaan. Ero vaikuttaa lapsen kehitykseen. enemmän tai vähemmän!! syrjähyppy on pientä siihen verrattuna, jos lapsi alkaa kotona kysellä "lähtikö isä/äiti koska se ei tykkää musta?" sellaista syyllistä en oman lapseni antaisi ikinä kokea. äitinä olen valmis nielemään ylpeyteni, jos voin suojella lastani.niin pitäisi monen muunkin tehdä.

Muutaman viikon lapsen kanssa vietettyään isä todennäköisesti tyytyy kiltisti joka toiseen viikonloppuun - huomattuaan, että lapsen kanssa eläminen ihan oikeasti rajoittaa vapautta. Tässä vaiheessa tuo fifty/fifty on todennäköisesti pelkkä kiristys- ja veetuilukikka.

josta erosin ennen lapsen syntymää, ehdotti tuota systeemiä. Sossussa sanottiin, etteivät nykyään suosittele, koska vie lapsilta pysyvyyden tunteen. Että joo, mikähän tutkimus tukee ko käytäntöä? Tuskinpa kaikki siitä traumojakaan saa, mutta... En kyllä usko että kovin pienillä hyvinkään toimii.

tärkeät lapsille. Meidän lasten isä ja minun aviomieheni on hyvä isä ja hyvä mies, hoitaa lapsia ja välittää heistä todella paljon. Mutta silti on selvää, että minä olen alle kouluikäisille lapsillemme aivan erilaisessa asemassa: äiti on se, jonka puoleen käännytään isoissa ja pienissä asioissa, äitiä tulee ikävä, äidiltä haetaan hellyyttä, lohdutusta ja rohkaisua.



On niitäkin isiä, jotka ovat tosi läheisiä lapselleen ja myös sellaisia, jotka ovat parempia vanhempia lapsilleen kuin äidit, tietysti.



Mutta kuinkahan paljon näitä perheitä on suhteessa toisiinsa, siis tasaveroisia, äitikeskeisiä ja isäkeskeisiä?



Ja vielä: avioerotilanteessa ei pitäisi olla kyse isän oikeuksista eikä sen kummemmin äidinkään oikeuksista vaan lapsen oikeuksista. Lapsen oikeudesta pysyvään ja turvalliseen aikuissuhteeseen.

Lainaus:

eli viikko erossa äidistä on liikaa, mutta lähes kaks viikkoa erossa isästä ja sen jälkeen vaan pari päivää isän kanssa ei ole liikaa?? mikä tekee äidistä tärkeämmän lapselle kun isä?

selitys tuolle isien ylitöille, mutta ei se isästä tasavertaista vanhempaa tee!!!

Lapset kun eivät tarvitse materiaa ja lomamatkoja, vaan turvallista arkea.

jos mies on asunut ties kuinka kauan toisen kanssa ja mies päättää jäädä toisen luo asumaan kiinnijäädessään kaksoiselämästä.

Vai pitääkö tyytyä myös siihen toiseen "vaimoon"???? yäkk....!!!



Lainaus:

koska aika on niin haastavaa suhteelle. Miehesi teki typerästi, mutta älä ole niin lapsellinen, että kuvittelet eron olevan paras ratkaisu. Kokeile ensin niitä muita koska ovat lapsenne kannalta parempia.



Tehkää töitä ja toimikaa lapsenne parhaaksi. Olet nyt äiti joten voi unohtaa itsekkäät kerrasta poikki-periaatteet (saman sanoisin miehelle jonka vaimo on ollut uskoton, joten älkää feministit provosoituko).



Uskottomuus on paskamaisimpia juttuja mitä voi puolisolle tehdä, mutta siitä voi taistella yli, jos asettaa lapsen ja ehjän kodin etusijalle.

Lainaus:

..Jos se kaatuu pettämiseen. Yks hailee, ajattele niiden lasten parasta. Nieleskele ja asu yhdessä, jos mies ei välttämättä halua nyt lähteä.

Kerkiää sitä eromaan sittenkin kun lapset kasvavat isommiksi ja ymmärtävät enemmän.

Silloin kun lapset on tehty, tehdään kaikki mahdollinen niiden eteen ja valitettavasti äidin on unohdettava omat tarpeensa. Laittakaa jo vihdoinkin ne lapset etusijalle elämässänne, älkääkä ajatelko itseänne... Miehiä tulee ja menee, mutta lapsella on vain se yksi isä.




Missäs sama palopuhe miehille omien tarpeiden unohtamisesta?

lapsi asuu kuitenkin äidin luona ja isä voi vierailla siellä vaikka joka päivä. Perustelen tätä sillä, että luonnonlaki nyt vaan on sellainen, että pieni ihmisenalku tarvitsee äitiä, joka huolehtii, kuten on tehnyt elämän alusta asti. Vai kuinka moni isä on jäänyt äitiyslomalle huolehtimaan vauvasta? Ei noin pieni voi olla äidistä erossa, isästä voi, ihan kehitysvaiheensa perusteellakin.

eli viikko erossa äidistä on liikaa, mutta lähes kaks viikkoa erossa isästä ja sen jälkeen vaan pari päivää isän kanssa ei ole liikaa?? mikä tekee äidistä tärkeämmän lapselle kun isä?



Lainaus:

Olemme eronneet ja pikkuinen on 1½vuotta, isä vaatii 50% mikä mielestäni ihan liikaa olla erossa äidistä. Isä on hyvä isä eikä minulla ole tarkoitusta riistää häneltä isyyttä mutta minusta tuo 50/50 on liikaa, mitä mieltä, onko kokemuksia?

Lainaus:

Tässä vaiheessa tuo fifty/fifty on todennäköisesti pelkkä kiristys- ja veetuilukikka.




Tuo tasoittuu aikoinaan 10-90 -tilanteeseen sillä eihän mies jaksa lasta katsella montaa tuntia kauempaa.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat