Alle 2v erotilanteessa, isä haluaa vuoroviikot

Sivut

Kommentit (68)

on OMAKOHTAISIA kokemuksia erosta??

Mun vanhemmat erosi ja minä asuin 2 viikkoa isällä ja 2 viikkoa äitillä. Ja nou HÄTÄ! Aikuiset tästä tekee ongelman... Minulla oli kaksi kotia, kaksi omaa huonetta ja oli ihanaa!!Olisi ollu ihan kauheaa olla omasta isästä erossa 2 viikkoa ja sitten nähdä 2päivää..



Ja kyllä, olen itsekkin eronnut ja oltiin exän kans reilu vuosi viikko viikko systeemillä kunnes ex muutti kauemmas. Nyt lapsi tapaa isäänsä joka toinen viikonloppu ja kyllä mulla säälittää lapsi joka ei näe isäänsä useammin...

systeemi on vaikea, mutta sinänsä on aivan sama onko hän isällään vai sinulla enemmän. Eli jos isä vaatii viikko/viikko systeemiä, niin ole sinä se fiksumpi osapuoli ja anna lapsen asua isän kanssa, ja näe häntä niin paljon kun mahdollista (sillä isä tuskin suostuu näkemään lasta vähempää...?)



Lapsi voi asua isällään, ja sinä näet häntä esim. joka toinen arki-ilta ja joka toinen viikonloppu hän on luonasi.



Kannattaa muuttaa mahdollisimman lähelle toisianne (ei kuitenkaan ihan naapureiksi---) niin lapsen hoito ja tapaaminen helpottuu.



Oletteko molemmat töissä? Jos suinkin mahdollista, teidän kannattaa sovitella työajat niin, etei noin pieni joudu päiväkotiin. Eli tehkää lyhennettyä työviikkoa/pidempää päivää tmv. järjestelyjä niin voitte hoitaa lasta kotona.

Asuin viikon Helsingissä ja viikon Naantalissa. Molemmissa paikoissa oli omat tavarat, tarpeellinen muu kulki pienessä olkalaukussa.



Kun toinen työ jäi ja muutin pysyvästi toiseen kaupunkiin, jäin kaipaamaan toista kotia ja siellä olevia ystäviä, harrastuksia ja rutiineja. Kaipaan sitä vieläkin. Molempiin koteihin juurruin, pidin sitä vaihtelevuutta rikkautena elämässäni.



Tällä kokemuksella uskon että on myös onnellisia vuorokotilapsia.

muutin yhteisestä kodistamme pois ja alusta asti lapset ovat olleet luonamme vuoroviikoin.



Tähän on ollut kaksi edellytystä: olemme ex-miehemme kanssa olleet alusta asti täysin tasa-arvoisia ja viettäneet yhtä paljon kukin aikaa kotona lasten kanssa. Lisäksi pystyimme molemmat aluksi tekemään lyhyitä päiviä, joten lasten viikot hoidossa (ihana pph) eivät tulleet liian pitkiksi.



Jos molemmat pystytte ajattelemaan lapsen parasta kaikissa keskinäisissä neuvotteluissanne ja olemaan aktiivinen vanhempi omilla viikoillanne, ei ole mitään syytä miksi lapsella ei voisi olla kaksi kotia. Lapset ovat yllättävän sopeutuvaisia - kun eroatte lapsen ollessa näin pieni niin ei hän enää puolen vuoden kuluttua enää edes muista miten asiat ovat joskus olleet toisin. Asiantuntijoilta (kokeneilta perhepsykologeilta) kuulee usein että ei sillä niin väliä miten ne käytännön järjestelyt menevät, kunhan muuten vanhemmat rakastavat lapsiaan ja asettavat lasten edut omiensa edelle.



Meidän erosta on nyt 1,5 vuotta ja lapset voivat erinomaisesti. Esikoinen suree vielä silloin tällöin mutta yleisesti ottaen menee todella hyvin. Asumme kaikki lähellä toisiamme eikä meillä ole uusia kumppaneita jakamassa koteja (minulla on uusi mies mutta emme asu yhdessä) ja näin aiomme asiat vastaisuudessakin hoitaa.



Tsemppiä ap, jos molemmat haluatte lasten parasta ja voitte järjestää arkipäivän sen mukaan, niin varmasti viikko-ratkaisu on kaikille pitkällä tähtäimellä paras! Lapsi saa kaksi tasavertaista vanhempaa eikä kummankaan vanhemman tarvitse olla vanhemmuudessaan yksin tai ali/ylilyöntiasemassa.

Lainaus:

Minulla on lapsia kahdelle miehelle. Olen sopinut niin, että ovat isillään samat viikot.

On tosiaan hyötyä nyt kun on uusi ihmissuhde kuvioissa. Saamme viettää lapsivapaita viikkoja ja seurustella kunnolla.



Odotan lasta tälle uudelle miehelle ja ongelmana on vain se, että mihin laitan tämän lapsen kun edelliset lapset ovat isillään. Haluan silti viettää omat vapaaviikot ihan rauhassa.




No, otat eron tietty. Sitten laitat sen miehen samaan vuoroviikkosysteemiin neljännen lapsesi kanssa. Sit uusi mies kehiin.

"Vuoroviikot" - Etköhän tee samoin kuten edellistenkin lasten kera. Elikkä eroat ja lapsi isälle hoitoon niin saat lomaa!

(Käsittämätöntä, miksi pidät edes lapset?)



Ap:lle. Minä en päästäisi noin pientä lasta kotoani isälleen noin pitkäksi aikaa. Mahdollisesti vielä jonkun toisen naisen vaivoiksi. Ties millainen ihminen sekin on.



Eri asia on tietenkin, jos isä on ollut hoitovapaalla.



Minulla on saman ikäinen lapsi, ja voisin kuvitella että hänellä menisi hyvin vastaava tilanne isompien sisarusten kera.

Toivottavasti se ei tule koskaan ajankohtaiseksi, lasten takia.

tästä aiheesta saa aina niin "ihanan" värikkäitä kannanottoja, mutta mitä ymmärsin oikein meillä on suht samanlainen tilanne, pienimmäiseni on nyt 1,5 v eikä tulisi mieleenikään päästää isälleen kuin joka toinen viikonloppu, jos silloinkaan. Hänellä onneksi turvanaan ja mukanaan tuiki tärkeät isommat sisarukset, mikä auttaa kaikkia osapuolia.



Eli 50/50 kokemusta mulla ei ole, mutta mielipiteeni voin antaa. Ei tuolle systeemille. Meillä myös minä olen ollut 100 % läsnä lapsen varhaisvuoden, isänsä töissä tai henkisesti poissa mistä syystä myös katson että isä itse on valinnoillaan ja teoillaan osoittanut millainen isä haluaa olla (myös se suhde toiseen ja tahto pois meidän luota kuten teillä).

valitettavasti aika usein mies vaan lähtee. Meillä ainakin oli muka kaikki hyvin ja toinen lapsi tuloillaan, kun mies jäi kaksoiselämästä kiinni. Asui toisella paikkakunnalla toisen naisen kanssa. Mies ihan itse valikoi sen toisen naisen että eipä tarvinnut miettiä mitä tehdä.

Eipä halua tavata lapsiaan ollenkaan eikä senpuoleen maksa elareitakaan. En ole miestä pariin vuoteen nähnytkään ja parempi ehkä niin.





Lainaus:

Eikö se lapsen isä tuntunut väärältä puolisolta lasta tehdessä tai hänen syntymän jälkeen? Mikä muutti noin pian tilanteen?

Arvelisin ainakin, että on paras kun lapsella on yksi ja ainoa koti, johon hän voi juurtua. VIikko siellä, viikko täällä on lähinnä heittopussina oloa. Toinen lukunsa on se, että isien kiinnostus lapsenhoitoon tahtoo kummasti laantua eron jälkeen. Kun pääsee pahimman erotuskan yli, itsenäisen elämän makuun, löytää uuden naisystävän ja tottuu mukavaan vapaa-aikaan, niin eipä tarvi enää pelätä, että lasta haluttaisi enää kovin usein kylään, saatikka asumaan osittain isän luo. Olen nähnyt tämän omalla kohdallani ja parin ystäväni kohdalla riippumatta siitä miten hyvä mies oli isänä avioliiton aikana.

ja elättää hoitovapaalla olevaa vaimoa ja silti ostaa myös lapsille reimatekit ja ticketin haalarit ja tupperwarea ja taulu-tv ja eikö me reiska päästäkään tänä vuonna Thaimaaseen kun tää kotona oleminen on NIIN RASKASTA

Jos petetään ja suhde ei kerta kaikkiaan toimi samalla tavalla kuin ennen pettämistä ja pettämisen vuoksi tulee riitoja ym niin kyllä lapsi vaistoaa sen ja kokee ilmapiirin ahdistavana. Miksi pitää äitiä syyllistää siitä jos ei kestä miehen pettämistä ja ei halua jatkaa suhdetta. Missä ISÄN vastuu kun "tehtailee" lapsia eikä pysty olemaan uskollinen LAPSENSA ÄIDILLE! Ärsyttäviä jeesustelijoita jotka ei loppujen lopuksi tajua näistä asioista mitään vaan jaksavat tuomita!



Ite yritin 3v sinnikkäästi pelastaa liittoa ja oli yhtä helvettiä!! Vaikka ei tapeltu niin ei lapsi koskaan nähnyt äidin ja isän halailua, vain puhumattomuutta ja paskaa elämää, mutta oltiin sentään yhdessä ja lapsella "ehjä"perhe.. Hoh hoijaa...

Jos lapsella on kaksi vanhempaa joihin hän on luonut hyvän kiintymyssuhteen, lapsi pystyy mainiosti olemaan erossa toisesta vanhemmsta jonkin aikaa, toisen vanhemman hoidossa.

Te äidit jotka muuta väitätte olette itsekkäitä kusipäitä ettekä todellakaan oikeasti ajattele muuta kuin omaa etuanne.

aina ei parisuhde toimi syystä tai toisesta ja silloin on jo lapsen takia paras erota. silloin äidin ja isän välinen suhde rauhoittuu ja riidat vähenevät, siis jos on riitaisa suhde. lapsi voi olla sekä isällä että äidillä yhtä paljon, jos vain lapsella on turvallinen olo.

äidin on muistettava erossa se et isä on lapselle yhtä tärkeä vaikka isä kävisikin töissä tms. tämä meiltä naisilta tahtoo aina unohtua erossa.



ja itse olen juuri viime viikolla eronnut, lapsia meillä on 3, ikähaitari 1-14. lapset ovat meillä tuon 50/50 ja ensi viikonlopulla lapset menevät isälleen ja ovat sitten sen viikon, ei tietysti pakolla. lapset saavat tulla tänne äidin luo vaikka joka ilta jos sille tuntuu, samoin voivat ns. minun viikolla mennä isälleen. Isä on nytkin joka ilta käynyt täällä lapsia ja minuakin tapaamassa.

Isä soittaa lapsille joka ilta hyvät yöt.



ihan hyvin se teidän systeemi tulee toimimaan jos sinä ap vain annat sen toimia

koska aika on niin haastavaa suhteelle. Miehesi teki typerästi, mutta älä ole niin lapsellinen, että kuvittelet eron olevan paras ratkaisu. Kokeile ensin niitä muita koska ovat lapsenne kannalta parempia.



Tehkää töitä ja toimikaa lapsenne parhaaksi. Olet nyt äiti joten voi unohtaa itsekkäät kerrasta poikki-periaatteet (saman sanoisin miehelle jonka vaimo on ollut uskoton, joten älkää feministit provosoituko).



Uskottomuus on paskamaisimpia juttuja mitä voi puolisolle tehdä, mutta siitä voi taistella yli, jos asettaa lapsen ja ehjän kodin etusijalle.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat