Vierailija

En ole tavannut ketään äitiä, joka olisi osannut olla tahdikas kanssani. Jokainen, siis joka ikinen äiti-ystäväni on ainakin jossain vaiheessa heittänyt ivallisen, alentavan tai loukkaavan kommentin minulle. Muutama heistä ei tiedä, että olemme yrittäneet jo monta vuotta, mutta varmaankin hekin voisivat jo päätellä sen, kun molemmat mieheni kanssa tulemme monilapsisista perheistä ja lapsirakkautemme olemme monin eri tavoin ilmaisseet. Rakkaita kummilapsiakin on jo yhteensä 4 ja vakituiset työpaikat olleet jo monta vuotta.



Tyypillisiä ovat kommentit

- mitäs sinä lapsi-arjesta tiedät tai edes yrität tietää

- eikö olisi jo aika yrittää, teidänkin

- joko teillä on vauvakuumetta, miettikääpäs nyt ettette tule liian vanhoiksi

- miksi teillä ei ole lapsia.



En minä sitä sano, että pitäisi kannustaa, kehua tai lohduttaa. Mutta onko pakko väheksyä, onko pakko puhua alentavasti. Eikö teillä ole jo tarpeeksi, kun teillä on niitä lapsia? Onko pakko korostaa omaa onnekkuutta meitä arvostelemalla? Onko liikaa vaadittu, että haukkuisitte lapsettomia vaikka omissa äititapaamisissanne? Minä en sitä jaksa, se tuntuu tässä tilanteessa liian pahalta.

Kommentit (11)

tämä aihealue on sellainen, ettei koskaan saisi udella. Tekisi niin kovasti mieli tietää, onko kyseessä suunniteltu tai suunnittelematon juttu... mutta ei saa kysyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sitten kun sain esikoiseni, ja olin 31 v. niin pomoni tokaisi, että oli varmasti vahinko kun noin vanhana aloitit. Ja muita erinäisiä kommentteja. Yritä kestää ne typerät kommentit ja laita ne omaan arvoonsa, ja pidä pääsi pystyssä. Se minkälaisen elämän elät, ja milloin saat lapset ovat sinun asiasi, eikä kuulu kenellekään muulle.

herkkänahkaisen ja heikkoitsetuntoisen ihmisen merkki. Ihan oikeasti, elämä vois olla pikkasne helpompaa, jos ei ihan noin neuroottinen ole joka asiasta. IHmiset kyselee tyhmiä ja tulee kyselemään tyhmiä, sellasta se on.



Kyllä muakin ärsytti ihan hulluna kun meille oli tulossa kolmas poika, ja ihmiset siinä vaiheessa kun me kerrotaan, että me TIEDETÄÄN että se on poika, toteaa jotain, että ehkä se kuitenkin on tyttö, voi ei, no teidän täytyy tehdä se neljäskin jne jne. JOo, ärsyttävää, mutta ei ne ihmiset pahaa tarkoittaneet. Enkä mä jaksanut tollasista alkaa märisemään ja kokemaan suuria marttyyritunteita.

tasan tarkkaan, mistä puhut. Itselläni ikää 35v. Takana piitkä, huono suhde (ulospäin erinomainen), johon ei voinut ajatellakaan lapsia- vaikka olisin niitä niin kauheasti halunnut jo yli 10v sitten. Onneksi lopulta sain voimia eroon (joka oli ylläri kaikille) ja olen ollut ihanan mieheni kanssa pian 4v. Lasta on yritetty reilu 1½v- eikä vain kuulu.



Vuosien varrella monet kommentit ovat satuttaneet ja muistan edelleen monet niistä elävästi..



Koita jaksaa, sinäkin. Ja vauvaonnea teille!

tuloksetta, niin uskoisin että moiset kommentit jäisivät väliin.



Kyllä itsekin voisin kysellä noita tähdellä merkittyjä juttuja jos en tietäisi että vauvan yritystä on.

Muiden lisääntymisten ei pitäisi kuulua pätkän vertaa muille. Asiasta utelu ja kommentointi on typerän ja sivistymättömän ihmisen merkki.

että me ei haluta kertoa kenellekään vauvan yrityksestä, sillä olemme kuulleet paljon kokemuksia sellaisesta, että sitten aletaan

sääliä

kysellä, kummassa on vika

jakaa "hyviä" vinkkejä tyyliin kyllä sen lapsen pitäisi tulla siinä ja siinä ajassa, jos sukupuolielämä on normaalia / tuo se rouvasi tänne niin autetaan teitä siinä lapsentekohommassa / teidän pitää vain laittaa sitä ja tätä sängyn alle ja hommia kuutamoyönä nurinpäin niin onnistuu...

vältellä kaikkia lapsiin liittyviä puheenaiheita

vältellä kyläilyä ja tapaamisia (lapsiperheet)

kysellä joka kerta, joko on tärpännyt

kysellä sukupuolielämästä

ja lista on loputon.



Minulle ainakin nuo asiat ovat sellaisia, etten halua koko suvun ja miehen suvun ja kaveripiirin kesken niitä jakaa.



se 35v.

ihan sama kuin jos sinä tai lapsesi sairastaisitte syöpää ja ihmiset tulisivat kommentoimaan tyyliin "joo, se serkun mieskin sai syövän ja kuoli kahden viikon päästä siitä" /"olettekos kokeilleet hyppimistä yhdellä jalalla talon ympäri, se kuulemma auttaa"... Ihan yhtä arka on tilanne lapsettomille ihmisille, siinä ei ole mitään herkkänahkaisuutta.

että miksi ihmeessä niitä tähdellä merkittyjä pitää kysyä keneltäkään???!!!!

Minusta se on sama, kuin jos joku kysyisi toiselta että mitäs sinä tiedät ruoanlaitosta kun et ole kokki/ flunssan hoidosta kun et ole lääkäri tai eikös jo olisi aika sunkin vaihtaa miestä/ työpaikkaa... Tai sama kuin jos joku kysyisi että miksei teillä ole kesämökkiä/ purjevenettä/ ruskeaa nahkasohvaa/ käsirautoja makuuhuoneessa.

En nimittäin KOSKAAN kysele ihmisiltä tuollaisia asioita tai kommentoi mitään. Kaikista lähimmät ystävät ovat eri juttu, mutta heidän taustansa tiedän muutenkin eli myös lapsettomuudesta puhuminen on luonnollista.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat