Vierailija

Ongelmana on lapseni kaveri, joka tulee meille toisinaan kylään juuri ruoka-aikaan ja syö enemmän kun meidän kaksi lasta yhteensä.

Olen varannut ruokaa tietyn määrän, josta kuvittelen yhden ylimääräisen lapsenkin syövän, tällä kun on niin nälkä. Ja kuinka ollakaan yhden reilun annoksen jälkeen tämä haluaa vielä lisää.

Maitoa juo myös estottomasti kaksi-kolme lasia per ateria. Nämä ruoka/juomamäärät tekevät ihan oikeasti jo loven suunniteltuun ruoan tai maidon riittoisuuteen.



Onko kenelläkään vastaavaa ongelmaa? Voiko lapsen kaverille sanoa, että yksi annos vaan? Toinen juttu, pakotatteko vieraatkin lapset maistamaan kaikkea? Siis kasviksia tai salaattia?

Kyseessä esikoinen kavereineen, joten olen vähän kuutamolla miten käyttäytyä.

Mieluiten en tarjoisi tälle lapselle ruokaa ollenkaan, mutta jos hän tulee meille 15.30 ja hänet haetaan 18.30, niin meillä on pakko olla jo tolla välillä ruoka, kun muuten omat lapsen nääntyy nälkään. Ja tällä kaverilla on NIIN NÄLKÄ, kun ei kuulmma ole syönyt mitään.

Sivut

Kommentit (135)

voishan en vanhemmatkin opettaa, ettei vieraissa aina aleta syömään. Itse muistan lapsena, että monesti olisi tarjottu, mutta kun kotona oli pidetty palopuhetta just tästä, ettei vieraissa aleta aina syömään ja pitää sanoa, että "on just syönyt" tai "menen pian syömään". Eikä olisi ipanana koskaan tullut mieleen mennä norkoilemaan toisten jääkaapeille. Erikseen yksi kaveri, jonka luona aina kokattiin kahdestaan kaikkea. E

..mutta myös niin turhia omillekin lapsille, joten helppo jättää ostamatta. Välipaloiksi sopii erittäin hyvin kiisselit, ruisleipä, juurekset jne. Jos ei kelpaa, on sitten ilman (siis nämä nirppanokkaneidit) ja syö kotonaan mitä tykkää. Epäkohteliasta on nyrpistellä tarjottaville, jos kaverille kylään mennään!



Mutta mikset ap, jos tiedät tuon lapsen olevan teillä ruoka-aikaan, yksinkertaisesti vain laita pari perunaa, tai desi makaroonia enemmän kiehumaan. Tai jos on sellaista ruokaa, mitä ei voi noin jatkaa, sanot vaan, että santsiannosta ei nyt riitä ja tarjoa leipää ja / tai salaattia sen sijaan.



Meidän ruokapöydässä on tapana syödä kasviksia ja salaattia ihan säännöllisesti ja sen kerron pienille ruokavieraillekin ja tähän asti kaikki on mukisematta syöneet ainakin vähän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

ja siis vakaasti sitä mieltä, että lasten kylässä olevien kavereiden ruokkimatta jättäminen on moukkamaista.

Ihmettelen edelleen suuresti, miksi kavereille ruuan ja juoman tarjoaminen lisäisi kaupassa käyntiä ja kasvattaisi ruokalaskua: tarkoitus ei ole ahtaa niitä lapsivieraita täyteen vaan tarjota heille pieni annos tarjolla olevaa ruokaa tai sitten vaikka voileipä.



Tätä ketjua lukiessa tosin tajusin, että tämä ruuan riittämättömyys taitaa olla niiden perheiden ongelma, joissa syödään valmisruokia tai eineksiä: jo kaupassa mietitään, kuinka monta kananugettia tai pinaattilättyä kukin saa (tietenkin voisi miettiä, että mitäpä jos jokainen luopuu yhdestä ja näin se vieraskin saisi muutaman?).



t. uraa tekevä ja työssä käyvä kahden lapsen yh, jonka kodissa saavat kaikki pienet ja isommat vieraat ruuan jos sattuvat ruoka-aikaan olemaan kylässä.

Lainaus:

[



Että koulun jälkeen, kun ollaan itse töissä. Lapset osaavat tehdä voileivät itselleen. Mutta vieraat eivät saa tehdä. Jos silloin lapsi haluaa antaa jotain vieraille (esim. edes keksin), niin lapsen pitää soittaa kännykällä meille töihin ja pyytää siihen lupa meiltä vanhemmilta.

vaikka lapsia onkin vähemmän :).



Minä en edes halua laskea ruokamenoja -haluan tarjota vähästä vierailleni ilman, että mietin kuinka paljon heidän syömänsä annos maksaa.







.

Lainaus:

jos ovat käymässä. Olen tottunut tekemään ruokaa runsaasti ja sitä onneksi riittää kaikille nälkäisille.

Koskaan en ole laskenut ruokamenoja, enkä taida laskea (saattaisin kauhistua).

meillä on kotona tarjolla iltapäivisin hedelmiä, leipää (pitää itse voidella ja päällystää) ja mehua. Niitä saa ottaa kaapista, samoin jos siellä jotain jugurttia on, mutta useimmiten ei ole. Tulen töistä noin neljän viiden väillä ja laitan sitten jokun nopean ruoan. Siitä tarjoan kaikille, joita meillä silloin on.



Mä en ole halunnut rajoittaa lapseni oikeutta syödä, enkä opettaa liian valmiille. Musta kouluikäisen pitää jo osata tehdä itse voileipänsä. Meidän 11-vuotias poika tykkää kokata myös oikeaa ruokaa, eikä mulla olisi mitään sitä vastaan, jos hän kokkaisi kavereineenkin - sitä ei vaan ole vielä nähty, mutta odotan oikeastaan kyllä, että ne pikkuleivänpaistot ja vastaavat aika pian tulee kaveripiirin yhteisiksi touhuiksi. Niin me ainaki ntehtiin tuossa iässä pienenä, ja minusta se on hyvää harjoitusta.

Lainaus:

mutta mitä näiden kylällä syövien la




mutta hei haloo, mitä näiden kylällä syövien lasten vanhempien päässä oikeen liikkuu. Mua ainakin hävettäis jos meidän lapset olis joka päivä jonkun kaverinsa luona syömässä. Meilläkin tarjotaa ruoka kaverille jos sattuu olemaan silloin paikalla, mutta varmistan asian kaverin vanhemmilta ettäonko ok jos syö meillä. Kyllä AIKUISEN pitäisi voida päättää tällaisista asioista niin tällaista keskustelua ei tarvitsis edes käydä.

Eikä ruoki kaverinikaan. Kukaan ei ole antanut meidän lapsille mitään, niin loppu passsaaminen ja ruokkiminen tässäkin päässä.

Meillä kuopus on vasta 5v. mutta sitten, kun on koululainen, niin saa tulla kotiin ja tehdä läksyt ja syödä kotona ja sen jälkeen vasta kaveeraukset.

Eees paskalla lapseni ei saa naapurissa käydä, mutta naapurin lapsi käy meillä vessassa ja ei vieraan kakka munkaan nenään hyvälle tuoksu.

Lainaus:

se ei maksa kuin 85 senttiä purkki, eikä mikään rohmu taatusti juo enempää kuin purkin!




ja kotiäidin palkka on 10 euroa päivä, ja sillä ostetaan useissa kotiäitiperheissä kaikki ruoat.

työttömän päiväraha on 0 euroa päivä, ojs mies saa edes jonkinlaista palkkaa.

kyllä maidon kantaminen kaupasta on rankkkaa puuhaa ja tavallisessa lapsiperheessä jo omille lapsille kantaminen on työ. eikä se ole ilmaistakaan.

monien lasten kavereiden kohdalla kaikki toimii ihan mukavasti, syövät meillä kun sattuvat olemaan ruoka-aikaan, ja meidän lapset sitten taas kavereillaan. Suurinpiirtein tasan varmaan menee, puolin ja toisin, ei kukaan kertoja laske. Mutta niille lasten kavereille en tarjoa ruokaa, joiden kotona ei saa edes vettä, jos on jano, tai ei pääse pihaleikeistä vessaan, vaan on mentävä omaan kotiinsa sitä varten. Heille sanon, että meillä syödään kohta, ja annan vaihtoehdoksi sen, että kävisivät kotona sillä välin myös syömässä jotain tai odottavat sitten lapsen huoneessa sen aikaa.

samassa paikassa koulun jälkeen. Eri asia jos olisi vuoroin vieraissa tyyliin.



80-luvulla ei ollut tapana syödä kaverilla vaan odotettiin kaverin huoneessa ja minusta se oli hyvä tapa.

tarjota ruokaa näille lapsivieraille? Otathan myös vastuun (jos tarjoilet ilman vanhempien suostumusta ruokaa) mahdollisista ruoka-aineallergioista, joiden seuraukset voivat olla huomattavasti vakavampia kuin muutama näppylä. Itse en ikinä tarjoa ruokaa lapsivieraille ilman vanhempien lupaa, enkä missään nimessä halua,että meidänkään lapsia syötetään muuaalla tietämättämme.

Mielestäni normaaleihin, hyviin käytöstapoihin kuuluu tarjota myös vieraalle ruokaa. En myöskään käsitä, miksi ruokaa tehdään millitarkasti siten, ettei ylimääräiselle vieraalle jää tarjottavaa. En myöskään tajua, miksei vieraalle voi sanoa suoraan sen ensimmäisen annoksen jälkeen, ettei ikävä kyllä ole lisää. Eihän tarkoitus olekaan, että vieras söisi mahansa täpötäyteen vaan että hänelle tarjotaan ja hän saa syödäkseen. Maidon sijasta voi tarjota vettä, tai ensimmäisen maitolasillisen jälkeen voi siirtyä maitoon. Ylimääräinen lautasellinen ruokaa ei lisää ruokakustannuksia lähes laisinkaan (ellei sitten ole kyseessä sisäfile, ankanrinta tms.) joten mielestäni rahatilannekin on aika heikko tekosyy moukkamaisuudelle.

Kuulostaa moukkamaisuuden huipulta, että omat lapset huudetaan syömään ja kylässä olevat odottavat lastenhuoneessa!



Itselleni on itsestäänselvyys, että lasten kavereille tarjotaan myös ruokaa. Meillä _ei_ syödä kaappeja tyhjäksi, vaan kaikille on samat säännöt. Pidän hyvin tärkeänä sitä, että lasteni kaverit tuntevat itsensä tervetulleiksi - mielummin oleilevat meillä kuin joissan muualla - näin tiedän paremmin missä lapseni liikkuvat =)

toisessa huoneessa sillä aikaa, kun perhe ruokailee. Eri asia on se, jos jotkut systemaattisesti käyttävät perheen vieraanvaraisuutta hyväkseen, tai lapsi käyttäytyy huonosti (menee esim. lupaa kysymättä kaapille ja syö parhaat herkut). Ymmärrän kyllä jos on taloudellisesti tiukkaa. Silloin rupeaa helposti ektraruokailijat jurppimaan, kun rahat riittävät nippa nappa oman perheen ruokkimiseen. Muistan miten meillä oli todella tiukka taloudellinen tilanne ja tyttäreni koulukaveri (sattumoisin erittäin varakkaan perheen tytär) tuli meille koulun jälkeen joka ikinen päivä syömään kaapit tyhjäksi (olin itse töissä). Koskaan ei ollut vastavuoroista, että tyttöni olisi heilä saanut yhtään mitään. Silloin otti päähän pahemman kerran ja tein koko hommasta lopun kertaheitolla. Sanoin vieraalle, että koulun jälkeen käy ensin kotonaan syömässä ja sen jälkeen voi tulla kyläilemään.

Aiemmin lapsen kaveri ruokittiin jos olivat meillä ruoka aikan ja lapsi söi vastaavasti kaverilla os oli siellä. Tämä toimi mukavasti.



Nyt omia lapsia on neljä ja kavereita sitten sen mukaisesti. Esim. esikoinen tulee usein koulust jopa kolme kaverin kanssa meille leikkimään. Annan kaikille välipalaa (mm. ruisleipää, näkkäriä, hapankorppua ja voita sekä juustoa, hedelmiä ja vihanneksia ja juomana mehua). Ruokaa en anna vaikka meillä on usein ruoka sinä aikana kun kavereita on. Tuollaisen lapsimäärän ruokkiminen tulee oikeasti jo kalliiksi jos on joka päiväistä. Joskus voi tarjota jäätelöä tms. mutta harvemmin. Lisäksi tyttäreni ei ole koskaan saanut noilla kavereilla ollessaan mitään syödäkseen ja usein ovatkin meillä koulun jälkeen kun lapsellani on kova nälkä ja haluaa tulla syömään.



Itseäni alkoi todella kypsyttää ennen kuin tein tuon syömispäätöksen kun varsinkin yksi lapsen kavereista jo ovelta haisteli että mitä ruokaa ja söi enemmän kuin meidän neljä lasta yhteensä ja lapsistani sentään kolme on poikia ja tämä vieras tyttö. Lisäksi tämä lapsi meni omin lupineen laittamaan mm. voileipää ja sitten syömään sitä meidän parisänkyyn, kävi ottamassa salaa sokerikorppuja, keksejä jne. Sanoin tytölle aika tiukasti että meillä syödään keittiössä ja kaapeille mennään vain aikuisen luvalla. Näin omatkin lapseni tekevät. Lopetin myös lämpimän ruuan tarjoamisen. Ei ole enää tuo kaveri kylässä käynyt. Usein kaveri sitten lähtikin kotiin aika pian kun oli kaapit syönyt tyhjiksi. Ja tämä ei ole ainut kaveri jonka kanssa näin on ollut eli lapset olleet kavereita vain koska ovat halunneet itselleen paikan joss syödä.



Ikävää ietysti on jos jotkut lapset eivät kotonaans aa koulun jälkeen syödäkseen mutta en katso että minun tulee olla se joka oamsta kukkarostani nämä lapset ruokin.

jotka laskevat lasten suhteen vastavuoroisuutta. Oletteko aikuisia ollenkaan jos laskette, onko lapsenne saanut ruokaa muualla yhtä monta kertaa kuin mitä olette itse tarjonneet?

Aika monella on luetun ymmärtämien hukassa tässä ketjussa: kohteliasta on tarjota jotain syötävää (se ei ole sama kuin kokonaisen ruuan korvaaminen).

että moneksiko tulen kotiin syömään/ saanko syödä kaverilla. Luulisi virailijan vanhemmallakin jonkun valon syttyvän, jos näitä soittoja alkaa tulla harva se päivä.



Kuullostaa kyllä aikamoiselta hyväksikäyttäjältä tuo ap:n lapsen kaverin äiti! Ruokituttaa lapsensa säännöllisesti kylässä....

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat