Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Nyt tarttis vähän tukea ja vinkkejä raivopäisen 5-vuotiaan pojan kanssa! Luvassa pitkähkö sepustus...

Jätkä on muuttunut alle vuodessa ihan mahdottomaksi ja aletaan olla neuvottomia mieheni kanssa. Pojalla ei ole pinnaa yhtään ja sillä palaa hihat ihan täysin mitättömistäkin ristiriitatilanteissa! Mielestämme tämä ei ole enää normaalia, ja samaa mieltä tuntuu olevan muut jotka on sitä käytöstä todistaneet.

Esimerkkejä: eilen joi pari lasia omenamehua ja olisi halunnut lisää. Mehu oli loppunut ja sanoin, että jos on jano, niin vettä saa janojuomaksi ja laitoin vettä mukiin pöydälle. Pojalla paloi hihat ihan totaalisesti ja yli tunnin raivosi haluavansa mehua eikä vettä,. Heitteli tavaroita rikkomistarkoituksessa, löi meitä muita perheenjäseniä, heitteli kaikki alas sängystä jonne laitettiin rauhottumaan (oli jo nukkumaanmenoaika).. Mikään ei auta noissa tilanteissa. Mies yritti pitää sylissä rauhottumassa, ei auta. Laitettiin jäähylle sänkyyn, ei auta. Yrittää keskustella, ei auta.

Isosisko pelkää jo veljeään noina hetkinä ja meille on tulossa vauva keväällä minkä puolesta olen tosi huolissani.

Täysin hallitsemattomia raivokohtauksia tulee lähemistilanteissa vaikka olisi kivaakin tiedossa, kun pitää siirtyä esim leikistä syömään, ja sit ihan mitättömissä tilanteissa joissa asiat ei mene pojan mielen mukaan. Esim yks päivä pelattiin uutta peliä, sisko järjesteli nappuloita ja poika löi sitä kun mielestään nappeihin ei olisi saanut koskea. Puutuin asiaan ja sanoin että toista ei lyödä missään tilanteessa jne jne jolloin jätkällä pimeni ja hajotti pelinappulat ja raivosi pitkään.

Tämmösiä tilanteita tulee päivittäin. Tuntuu ettei poika edes jälkikäteen ymmärrä tilannetta eikä halua pyytää anteeksi. Sanoo vaan ettei ole tehnyt mitään väärää tai että haluaakin että isää sattuu tai muuta vastaavaa. Toisaalta rauhotuttuaan saattaa kovinkin nöyränä pyytää anteeksi, mutta en usko että oikeasti ymmärtää tai katuu.

Toisaalta käy sääliksikin poikaa kun tuntuu että ei kykene yhtään hillitsemään itseään. Me vanhemmat ollaan aika voimattomia ja olisi kiva kuulla miten tilanteeseen tulisi suhtautua.

Kotioloissa ei pitäisi olla moitittavaa, vietetään paljon aikaa lasten kanssa, kaikki vapaa-aika oikeastaan. Päivät lapset on päiväkodissa n.7h päivässä. Päiväkodissa on aika villejä poikia samassa ikäryhmässä paljon ja osa väkivaltaisia ja voi olla että poikamme on sieltä ottanut mallia.

En tiedä liittyykö tähän, mutta pojalla on myös kasteluongelma, öisin täytyy käyttää vaippaa ja päivisinkin housut kastuu melkeen päivittäin.

Muuten on kultainen poika ja kehitys kohdallaan, taitava visuaalisessa hahmottamisessa.

Kohtalotovereita? Vinkkejä??

Kommentit (10)

5-vuotias tyttö tekee samaa, paitsi kastelu ei liity tähän, mut on päiväkodissa vaikeuksia yms. erityislapsi.



Tämmöinen käytös ei kuulemma liity kuitenkaan mihinkään erityisiin ongelmiin, vaan on ihan "normaalia" 5-vuotiaan käytöstä. Parempi se "uhma" nyt kuin vasta murrosikäisenä, kuulemma... Tai sitten se on sitä aina. Pitää vaan yrittää jaksaa..

ja jos jotain keksii, mikä tehoaa, niin se ei välttämättä tehoa aina, kaavaa täytyy muuttaa jatkuvasti ja tilanteen mukaan, yleispätevää vinkkiä ei ole.



Hirveitä puhutteluja ja jäähyjä ja rangaistuksia vaan tuntuu tulevan. Ja välillä pitää keksiä tekemistä yhdessä. Ja yrittää ottaa arkitekemisiin mukaan ja antaa vastuuta enempi, jotta lapsi kokisi olevansa isompi, ja oppisi uusia taitoja.. aina kun saa jotain muuta, uutta treenattavaa, niin on paljon parempi.

Ja leikit puolestaan, on vaan pakko vahtia vierestä taas tässä vaiheessa, että leikit sujuu. Jos ei suju, laitetaan ne leikit jäähylle. Äkkiä tätä kun jatkaa tiukasti,

tuntuu että homma taas toimii jonkin aikaa paremmin...



Ja yks vinkki on myös, riittävästi kavereita lapselle, ettei tarvi aina sisarusten kanssa tai äidin kanssa olla, sitä ne perheneuvolasta suosittelivat meille avuksi myös!

käy pienempien sisarusten kimppuun ja lyö heitä ja joskus äitikin saa osansa. On myös kovasti itkuinen eikä osaa sanoa syytä käytökseensä. Tinkaa samoja asioita miljoona kertaa niin, että meillä vanhella palaa useimmiten käämit. Ei auta, vaikka hänelle vastaa samaan asiaan monta kertaa. Tinkaa asioita myös pienemmiltä sisaruksilta raivoon asti. Kokee kai, ettei häntä kuunnella eikä itsekkään kuule/ kuuntele mitä toiset sanovat. Ilmeisesti samaan asiaan liittyy myös päivittäinen oksetuksentunne ja päänsärky jota on kestänyt jo yli 7kk (ei liity ruokailuun, sosiaalisiin tilanteisiin yms.) Tomografiassa ei löytynyt selittävää syytä. Lääkäri oli sitä mieltä , että syy on toiminnallinen.

varsin tulisieluinen 5-vuotias (tosin täyttää jo kohta 6) ja kova uhma ja uhmaaminen päällä juuri nyt. Mitä olen jutellut tästä ihmisten kanssa, niin tuntuu, että kaikilla muillakin on samanlaista ja päiväkodissa / neuvolassa ovat vakuuttaneet sen kuuluvan ikään. Eli täytyy vaan kestää.



Meillä poika ei varsinaisesti lyö tai ala riehumaan, mutta menettää hermonsa ihan mitättömistä asioista ja alkaa kinaamaan. Mitään kieltoja tai pyyntöjä ei tottele, vaan saamme yleensä vastaukseksi "minähän en teitä tottele". Ja on sellainen jääräpää, että oksat pois. Kaikki pitäisi tehdä, miten hän haluaa. Normaali puhe ei aina tehoa, vaan välillä on pakko ärähtää / korottaa ääntä. Sitten poika vetääkin sen vaihteen, että alkaa rääkymään, miten hän pelkää meitä (ei ole mitään syytä) ja soittaa poliisit hakemaan meidät pois. Tai että hän itse muuttaa mummilaan, kun siellä saa tehdä mitä haluaa (no tuskin saa).



Meillä on 2,5-vuotias kuopus ja välillä käy häntä vähän sääliksi, kun isoveli purkaa kiukkuaan häneen. Eli jos pikkusisar ei leiki just oikeilla säännöillä, saattaa esikoinen haukkua tyhmäksi ja työntää pois. Esikoinen myös läpsii siskoaan ja on välillä hänelle niin kohtuuttoman vihainen. Kaikenlainen lällättäminen ja toisen nimittely on myös joka päivistä meidän perheessä.



Olimme juuri pitkällä joululomalla ja annoimme lapsille tosi paljon yhteistä aikaa. Niin kahdenkeskistä molemman vanhemman kanssa kuin koko perheen kesken. Silti poika sai näitä "uhmakohtauksiaan" joka päivä. Eli vaikka kuinka on kivaa ja hyvä mieli, niin silti se uhma sieltä nostaa päätään. Varsinkin sitten illalla, kun ollaan väsyneitä. Eli kaipa tämä sitten vaan on ohimenevä vaihe - toivottavasti. Muuten meidänkin poika on tosi kultainen ja sydämellinen.

Kun luin teidän juttujanne, niin aivan kuin olisi lukenut omasta lapsestaan. Tsemppiä kaikille. Itselläkin tuntuu usko aina välillä loppuvan. Mutta eiköhän tämä tästä vuoden päästä...ajatellaan positiivisesti:)

"Ja jos lapsi suuttuu silmittömästi, niin ottaisin tiukkaan syliotteeseen ja pitäisin niin kauan kiinni, kunnes on rauhoittunut. Siis niin kauan, vaikka kaksi tuntia! Pääsääntö on se, että mitään ei saa rikkoa eikä ketään saa vahingoittaa."



Entä onko vinkkiä siihen miten pidellään voimakasta viisivuotiasta tiukassa syliotteessa, kun sekä potkii, lyö ja huiskii päällään? On alkanut olla melkoisen vaikeaa. Entä miten pidellään viisivuotiasta kaksi tuntia, kun on ainoana aikuisena kotona ja pienemmät sisarukset tarvitsevat äitiä? Jos laitan pojan jäähylle, niin rikkoo tavaroita, eikä mitenkään pikkaisen, vaan heittelee tuoleja yms. Laitanko köysiin, vai? Eikun ihan oikeasti, kaikki vinkit otetaan kiitollisuudella vastaan.

Ehkä ei nyt kauheita raivareita, mutta jatkuvaa kitinää, tyytymättömyyttä, jääräpäisyyttä ja tottelemattomuutta. Sitten vielä kun kiusaa pikkusiskoaan 1.5v. Se harmittaa eniten ja siitä meillä vanhemmilla palaa päreet totaalisesti. Miettii, että tuleeko nää kaksi koskaan toimeen keskenään, kun pienempi jo pelkää isoveljeään. Tietty sitten se kun me torutaan vaan häntä, saa hänet mustasukkaiseksi siskolleen ja kierre jatkuu. Sitten aina harmittaa kun on joutunut olla vihainen pojalle, mutta vaikka miten yrittäisi ensin hyvällä ratkaista ongelmat niin hän vaan jatkaa. On kyllä tosi raskasta.



Toivottavasti tilanne paranee kun sisko vähän kasvaa. Nyt heillä on niin eri tarpeet, ettei oikein yhdessä olemisesta tule mitään. Onneksi päiväkodissa menee ihan kivasti ja menee sinne mielellään.



/monic

Minäkin pitäisin lasta kiinni niin kauan, että rauhoittuu. Omasta kokemuksesta voin myös kertoa, että jos ekalla kerralla hommaan menee kaksi tuntia, niin seuraavalla kerralla jo lyhyempi aika riittää. Nuoremmille voit selittää, että äiti ei nyt pääse. Eivät ne kuole jos kerran joutuvat odottamaan, mutta muuta hyvää siitä voi seurata. Toisekseen en usko, että tarvitset kahta tuntia. Olen ymmärtänyt, että tuon ikäisillä raivokohtaukset on ihan tavallisia ja lapsi on ikään kuin sekaisin, kun haluaisi olla pieni ja suuri yhtä aikaa. Tätä sekaista mieltä helpottaa, kun tietää, että ei voi pyörittää maailmaa oman pillin mukaan, vaan on joku joka on vahvempi. Olen myös joskus isompien (murkku) erityislasten kanssa ollut tekemisissä ja kaikki ne ekaksi testasivat minut olemalla TOSI hankalia ja lopulta aina päädyttiin 'painimaan'. Minä painin ja voitin ja sitten ei tarvinnutkaan juuri enää kättä vääntää.

Tuo holding-ote on hyvä. Siihen vielä lisäisin, että pitää pitää huoli, että lapsi ei saa yhteen yhtäkään raajaa. Siis käsi ei saa yltää toiseen käteen eikä jalkaan. Ja tuo tyyny lapsen ja itsen välissä voi olla tarpeen. Toinen hyvä keino on painaa lapsi selälleen lattialle ja istua nurinpäin rintakehän päälle (ei tietty koko painolla). Siis että on selkä lapsen naamaan päin. Lapsen kädet jää pitäjän jalkojen ja lapsen ruumiin väliin ja omilla käsillä pidetään lapsen jalat paikoillaan. Laita mieluummin maton päälle kuin paljaalle lattialle. Harva 5v on niin tyhmä, että tässä asennossa kovin kauaa päätänsä hakkaa, että tästä tuskin tarvitsee huolehtia.

Minusta tuosta tilanteesta, että lapsi päätyy rikkomaan tavaroita tai, että on päivittäistä, että satuttaa toisia pitää päästä pikimmiten eroon tavalla tai toisella. Ensiksi se vaikuttaa jo pahasti vanhempi-lapsi suhteeseen ja kierre alkaa olla valmis ja sitten vaikuttaa lasten sisarussuhteisiin ja kyllä ne nuoremmatkin katsovat , että ai jaa, tätä oikeastaan saakin tehdä ja sitten onkin jo hyvä soppa. Toisekseen lapsi (se riehuva) saattaa itsekin pelätä näitä kohtauksia ja se taas pahentaa tilannetta entisestään, kun lapsi pelkää itseään ja tajuaa, että muutkin pelkäävät.

Toivon teille onnea raivopään taltuttamiseen.

Tuli tuossa eilen mieleen, kun oman pojan kanssa painin (positiivisessa hengessä), että mahtaisiko tuostakin olla lääkkeeksi. Siis positiivissävytteisestä painista, kutittelusta tms, jossa pojalla ja vanhemmalla olisi kivaa, homma olisi fyysistä ja lapsi saisi tuntea, että toinen on vahvempi. Sillä tavalla turvallisella tavalla, että tietysti jos lapsi on sitä mieltä, että riittää, niin homma loppuu ja toista ei tietty saa satuttaa, kumpikaan.

Luin myös uudelleen alkuperäisen tarinan ja tuli mieleen, että mitähän siellä päiväkodissa tapahtuu. Onko homma hoitajilla hanskassa vai tunteeko lapsi olonsa siellä turvattomaksi ja purkaa pahan olonsa sitten kotona miten parhaiten osaa. Voisiko lapselta saada selkoa ajatuksistaan hoitopäivästä? Tuollaiset jututhan voisivat osaltaan pahentaa muutenkin murroksessa olevaa mieltä.

Yksi keino pitää tiukassa syliotteessa riehuvaa lasta ja vähän isompaakin nuorta on holding ote. Siinä lapsi otetaan tuolissa syliin siten, että lapsen selkä on vanhemman vatsaa vasten. Omilla jaloilla solmitaan lapsen jalat tiukasti liikkumattomiksi ja lapsen kädet vedetään hänen selkänsä taakse ristiin omilla käsillä. Mikäli lapsi hakkaa päätään, niin tyyny väliin ettei itseä satu.

Useimmiten lapsi talttuu aika nopeasti tässä asennossa ja kaksi tuntia menee korkeintaan muutamalla ensimmäisellä kerralla vain aivan hurjimpien tapausten kanssa. Voin vannoa ja vakuuttaa, että pienemmät lapset katselevat ihmeissään tätä "käsikähmää" eikä sitä yleensä montaa kertaa tarvi käyttää. Kun lapsi kohtaa voimakkaamman, niin usein jo tieto siitä rauhoittaa pienen mielen.

Kannattaa ainakin kokeilla.

Kolme perustekijää, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Uhmaikä on tavallista, toisilla ennemmin toisilla myöhemmin. Mutta jos tilanteet alkavat riistäytyä käsistä, niin lapsen käytös saattaa olla oire jostakin.

Ravinnon saantiin kannattaa kiinnittää huomiota. Tuleeko kiukkukohtauksia ennen ruokailua, jolloin verensokerit saattavat olla alhaiset. Tai ajoittuuko ne 1 - 2 tuntia ravinnonsaannin jälkeen, jolloin verensokerit saattavat olla normaalia korkeammat. Aterioita 2 tunnin välein, ei kovin sokeri- tai rasvapitoisia, voisi kokeilla "lääkkeenä".

5-vuotias lapsi tarvitsee riittävästi säännöllistä lepoa. Säännöllinen vuorokausirytmi ja rauhalliset, n. 12 tunnin yöunet, olisi hyvä taata. Jotkut saattavat tarvita lisäksi päiväunia tai rauhallista lepohetkeä iltapäivällä.

Molempien vanhempien aika lapselle on myös ensiarvoista. Kun lapsi viettää pitkät päivät hoidossa kodin ulkopuolella, iltojen ja viikonloppujen rauhallinen kotielämä on entistä tärkeämpää. Suotuisaa olisi, jos ainakin yksi päivä viikossa ollaan aina ja vain oman perheen kesken kotona eikä lähdetä normaalia ulkoilua pidemmälle. Toiset lapset tarvitsevat enemmän aikaa ja rakkautta kuin toiset.

Itsehillinnän opettaminen on myös tärkeätä. Ensinnäkin tulee kiinnittää huomiota siihen, miten vanhemmat ratkovat välejään. Se on tärkein esimerkki lapselle. Ja jos lapsi suuttuu silmittömästi, niin ottaisin tiukkaan syliotteeseen ja pitäisin niin kauan kiinni, kunnes on rauhoittunut. Siis niin kauan, vaikka kaksi tuntia! Pääsääntö on se, että mitään ei saa rikkoa eikä ketään saa vahingoittaa.

Mikäli uhma on huutoa, niin sitten voi rauhoittua vaikka sängyssä, kunnes kykenee keskustelemaan rauhallisesti.

Kaikki tilanteet kannattaa purkaa myöhemmin, vaikka seuraavana päivänä. Kysyä, mitä lapsi ajatteli ja kertoa mitä vanhemmat ajattelivat. Mikä siinä oli väärää ja minkälaisia ajatuksia kukin kävi läpi. Miten voitaisiin omassa perheessä toimia, että vastaavaa ei enää tapahtuisi.

Jokaisessa perheessä on omat sääntönsä. Jos niitä rikkoo, niin niistä seuraa jokin rangaistus, Tehkää selväksi pojalle teidän perheen säännöt, vaikka piirtämällä kuvina paperille ja paperi seinälle. Samoin rangaistukset, jotka tietenkin pitää toteuttaa. Tiukkana täytyy olla, samalla huolehtia ja rakastaa.

Voimia kovasti toivottaa Nyytinen, kolmen lapsen äiti

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat