Minusta on hyvää vauhtia tulossa Panacod-riippuvainen :(

Vierailija

Mulle on määrätty kyseistä lääkettä tosi koviin kuukautiskipuihin. Olen alkanut hiljalleen käyttää sitä muuten vaan, vitutukseenkin. Tästä ei tule krapulaa, enkä menetä toimintakykyäni, mutta minun on helpompi selvitä päivistäni.



Auttakaa! Miten tässä näin kävi?

Sivut

Kommentit (39)

kerro vaan panacodista, ovat tosiaan kuulleet paljon hurjempia juttuja. Voitte sitten yhdessä miettiä, mitä asialle voi tehdä. Fiksu lääkäri ei kirjoita sinulle isoja reseptejä ja miettii muun lääkityksen tarvetta.



Ja siitä masennuksen uusimisesta. Niin voihan ajatella myös niin, että sulla on myös kokemus, että siitä voi parantua! Vaikka nyt onkin huono olo, ei tarkoita sitä, etteikö voisi vielä tulla parempi taas.

Kokemusta varsinaisesta lääkeriippuvuudesta ei ole (kai), mutta kerran olen käyttänyt pitkään lääkettä, joka voi aiheuttaa riippuvuutta. Silloin kun pääsin sen lääkkeen lopettamaan, niin tein itselleni täyden taulukon, että miten sen lopetan. Eli tyyliin 1 tabletti viikko, sitten puoli tablettia toinen viikko, sitten puoli tablettia joka toinen päivä viikko, sitten puoli tablettia joka kolmas päivä ja sitten jätinkin kokonaan pois. Oli sellainen lääke, joka vaikutti vielä paljon uniin, niin ajattelin, että menen ihan sekoksi, jos jätän kerralla pois enkä saa nukutuksi ja palaan heti sitten taas purkin ääreen. Mulla vieroitus onnistui ilman ainuttakaan takapakkia, muutama yö tuli huonosti nukuttua, mutta siitähän se väsymys sitten vaan lisääntyi kun vaan noudatti omatekemää ohjelmaa säännöllisesti.



Suosittelen, että teet jonkun vieroitusohjelman ja sitten vaikka teet niin, että Panacodit miehen taakse, joka katsoo että tarvitsetko niitä oikeasti. Saat sitten vaikka menkkojen ekana päivänä vaan.



Tai sitten otat yhteyttä johonkin jossa oikeasti osataan auttaa!



Tsempppiä.

toimii heikommin kuin 200 burana, eli ei lainkaan.



Lainaus:

ei leijailuta eikä kyllä juurikaan auta kipuihin, on ihan yhtä tyhjän kanssa. Monesti olen ihmetellytkin, että miten joku saa siitä "kännin" kummallista.

lääkärille siitä mitä Panacod sulle tekee, jotta määräisi jotain muuta lääkettä.



Mä joudun koviin selkäkipuihin syömään Panacodia+Sirdaludia 10 pvän kuuriluontoisesti, ja inhoan sitä pöhnää. Mulle tulee siitä uninen olo, kunnes kroppa tottuu kuuriin.

on muistaakseni Kodeiinia joka on riippuvuutta aiheuttava. Tiedän monta jotka ovat tästä joutuneet väärinkäyttäjiksi.



Vositko vaihtaa johonkin muuhun? Itsellä on erittäin hyvät kokemukset Naprokseenista kuukautiskipulääkkeenä. Vaikuttaakin pitkään.

On muka aina kipuja, että on pakko ottaa. Siis aina kun lääkettä on. Lääkäri ei sitä enää hänelle suostu kirjoittamaan. Varastelee miehensä purkista sitten. Ja äidiltään ja milloin mistäkin. Ihan pimeetä touhua.

Oletko yksin? Voisiko pyytää jonkun vielä kylään, vois jutella vaikka jostain ihan muusta? Tai lähteä tapaamaan ystävää tai kävelylenkille yhdessä? Mikä yleensä saa sinut paremmalle tuulelle, ahdistuneisuuden helpottamaan, mielialan nousemaan edes vähän? Musiikki? Hömppäkirja? Romanttinen komediaelokuvat? Kirjoittaminen? Käsityö? Liikunta? Sauna/suihku?



Mitä teit ennen jos tuli hankala olo, esim vuosi sitten keväällä? Ehkä silloin et käyttänyt Panacodia olon helpotukseen?

samalla tavalla kuin sinä??????!!!!!!

Mä kans varastelin muilta panacodia kun lääkärit eivät enää määränneet. Aina jonnekin kylään mentäessä tutkin kaikki kaapit ja kolmiolääkkeet hävis taskuuni :((

Lainaus:

Olisko muuta mikä helpottais kuin Panacod? Oletko yksin? Voisiko pyytää jonkun vielä kylään, vois jutella vaikka jostain ihan muusta? Tai lähteä tapaamaan ystävää tai kävelylenkille yhdessä? Mikä yleensä saa sinut paremmalle tuulelle, ahdistuneisuuden helpottamaan, mielialan nousemaan edes vähän? Musiikki? Hömppäkirja? Romanttinen komediaelokuvat? Kirjoittaminen? Käsityö? Liikunta? Sauna/suihku?



Mitä teit ennen jos tuli hankala olo, esim vuosi sitten keväällä? Ehkä silloin et käyttänyt Panacodia olon helpotukseen?




Olen taaperon kanssa kahden, mies pääsee vasta iltamyöhällä töistä. Se tässä nyt painaakin, yksin vastuu lapsesta, kun en ole oikein hyvässä kunnossa itse.



Mulla on keinoja millä saan mielialan nousemaan, mutta eka pitäisi päästä sellaiseen kuntoon, että niitä keinoja jaksaa ja kykenee harjoittaa. Liikunta, ystävien seura, hömppäsarjat... onhan noita. Nyt vaan olen vajonnut sellaiseen oloon, etten saa iloa oikein mistään. Aiemmin en ole Panacodia väärinkäyttänyt.



Mutta huomenna soitan terveysasemalle. Ei tässä muukaan auta. Harmittaa olla taas tässä jamassa.



ap

lääkkeet aiheuttaa joillekin jotain tuntemuksia ja toisille taas ei. Minä olen syönyt ardinexia, indalginia ja panacodia ilman, että ne vaikuttaisi mitenkään kipuun. Onkohan sitten jossain lääkäri käsittänyt väärin, että kipuni olisi ollut keskivaikeaa, vaikka olen sanonut, että kivut on olleet niin sietämättömiä, että olin tosissani harkinnut itseni tappamista, jotta kipu loppuisi. Kyseessä oli hammassärky joka johtui hampaan juurien ja pulpan mätänemisestä ja tilannetta jossa tulehdus oli jo levinnyt hampaan juurien yli luuhun asti. Mulla on nyt ollut kolme tälläista kertaa ja yhdelläkään kertaa en ole mitään apua saanut näistä lääkkeistä, en vaikka olen ottanut koko päivänkin annoksen kerralla.

Lainaus:

Mutta tosiaan ap, sulla ei ole MITÄÄN hävettävää! Mitäs lääkärit määräävät tuollaisia lääkkeitä noin suuria määriä! Nythän nimenomaan osoitat fiksuutesi sillä, että kerrot näin käyneen sille sairaanhoitajalle. Hän ohjaa ja auttaa sinut tämän jutun yli.



Tsemppiä! Ja älä nyt niitä lääkkeitä vessanpytystä vedä alas. Ne on ongelmajätettä..




Kiitos :) En vetänyt pytystä alas, annoin mun miehelle ne. Huh. Nyt loppui mun pelleily tablettien kanssa! Ennemmin vaikka lasillinen punkkua silloin tällöin, kuin jotain opiaattia!



ap

Tosiaankin se on yksilöllistä miten kukakin mihinkin lääkkeeseen reagoi.



Taidan ottaa huomenna yhteyttä omalle terveysasemalle, josko pääsisin taas psykologisen sh:n juttusille. Hänellä kävin viime keväänä ja kesänä ja sovittiin, että voin omalääkärin kautta päästä tarvittaessa uudestaan. Melkein vuoden ajan tässä välissä vointi olikin tosi hyvä. Nyt vaan osui monta ikävää asiaa päällekkäin ja tässä sitä ollaan taas. Harmittaa :( Ajattelin että masennus olisi jo taaksejäänyttä elämää.



Mietin että kehtaanko tästä Panacod-asiasta hänelle kertoakaan, josko vaan yrittäisin niitä tähän olotilaan johtaneita syitä siellä puida.



ap

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat